1 / 112

AD/HD, Asperger? Miten tukea nuorta, jolla on keskittymisen, tarkkaavuuden, toiminnaohjauksen ja käyttäytymisen ongelm

Seija Eskola Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus. AD/HD, Asperger? Miten tukea nuorta, jolla on keskittymisen, tarkkaavuuden, toiminnaohjauksen ja käyttäytymisen ongelmia? 21.2.2011 . Tavoitteet.

ismail
Télécharger la présentation

AD/HD, Asperger? Miten tukea nuorta, jolla on keskittymisen, tarkkaavuuden, toiminnaohjauksen ja käyttäytymisen ongelm

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Seija Eskola Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus AD/HD, Asperger? Miten tukea nuorta, jolla on keskittymisen, tarkkaavuuden, toiminnaohjauksen ja käyttäytymisen ongelmia?21.2.2011

  2. Tavoitteet • lisätä tietoa AD/HD-, ADD- sekä Asperger -diagnooseista ja niihin liittyvistä muista neuropsykiatrisista vaikeuksista • lisätä tietoa sekä niiden ilmenemisestä arjessa • antaa kokonaiskuva hoito- ja tukikeinoista • auttaa löytämään keinoja tukea nuorta, jolla on ao vaikeuksia. • .

  3. Koulutuksen ohjelma • klo 12.00-14.00Tervetuloa, orientaatio iltapäivään • AD/HD-, ADD-, Asperger – taustaa, ilmenemismuotoja ja liitännäisoireita • klo 14.00-14.30 Tauko • klo 14.30-16.00 Hoito- ja tukimuodot • Keinoja nuoren ohjaus- ja opetustilanteisiin • Päivän päätös

  4. levoton vaikeuksia toimia toisten kanssa, ryhmätyöskentely hankalaa ei pääse alkuun tavarat sekaisin häiritsee tehtävät ei valmistu pikkutarkka puhe muutokset hankalia hosuu aistipoikkeavuuksia toistuvia rituaaleja kiinnostunut epätavallisista asioista ei keskity nykiviä liikkeitä eleet, ilmeet poikkeavia

  5. Neuropsykiatriaa -neurologinen syy/selitys/dg oireille, mutta vaikeudet näkyvät käyttäytymisessä siten, että voidaan samanaikaisesti puhua psykiatrisista vaikeuksista Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus Murrosikä vai ADHD vai unihäiriö vai psykiatrisia ongelmia vai kaikki ?! Suomen Lastenhoitoyhdistys/ ADHD-keskus

  6. Neuropsykiatriset vaikeudet • Neurologinen ja psykiatrinen sairaus saattavat esiintyä samanaikaisesti ja niillä saattaa olla yhteinen etiologia tai toinen saattaa olla toisen riski- tai laukaiseva tekijä • Erilaiset aivovauriot ja neurologiset ongelmat lisäävät psykiatristen häiriöiden esiintymisen todennäköisyyttä • Keskushermoston sairaudet aiheuttavat usein suoraan kognitiivisia ja emotionaalisia häiriöitä sekä toissijaisia sopeutumisongelmia toiminnallisen vajausten ja vammojen pohjalta • Aivovamma  kognitiiviset puutteet  heikentävät lapsen kykyä selviytyä stressitilanteista  psykiatriset oireet lisääntyvät

  7. Yleisyys • vähintään 3% lapsista saa neurobiologisen diagnoosin ennen kouluikää, 3-5% huomataan ja diagnosoidaan ensimmäisten kouluvuosien aikana • ADHD jää vielä usein diagnosoimatta, diagnoosi mahdollisesti vasta nuorena tai aikuisena • Asperger –diagnoosi usein koulun alussa • aikuisten diagnosointi yleistynyt, mutta haastavaa (historia tiedettävä) • Milloin diagnoosi on tarpeen?

  8. Neuropsykiatriset vaikeudet -syitä • usein perinnöllisiä (ADHD 60-80%) • hermosolujen välittäjäaineiden (dopamiini ja serotoniini) toiminnassa ongelmia • tai aivojen toiminnallisia poikkeavuuksia • ympäristö vaikuttaa tuen tarpeeseen: miten ympäristö (vanhemmat, koulu, muut tahot) on kyennyt vastaamaan lapsen/nuoren tarpeisiin, hoidon ja kuntoutuksen saatavuus

  9. Diagnoosina ADHD • Kliininen diagnoosi, F90.0 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö • Ydinoireet: tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus, impulsiivisuus ADHD-KESKUS/ S. Serenius-Sirve

  10. AD/HD = tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö Eri tyyppistä: • tarkkaavaisuushäiriö (ADD) • ylivilkkautta ja impulsiivisuutta • sekä tarkkaavaisuushäiriö että ylivilkkautta ja impulsiivisuutta • 3-7 % lapsista • 2 – 4 % aikuisista, miehillä yleisempää ( 3 : 1) • jos lapsuudessa on ollut ADHD-oireita, n. 75 % :lla myös nuoruudessa ja aikuisuudessa (lieviä tai vaikeita)

  11. AD/HD oireita mm • Tarkkaamattomuus: huolimattomuusvirheet, ei jaksa keskittyä, ei kuuntele, ei suoriudu, vaikeus järjestää työt, välttelee tehtäviä, hukkaa tavaroita, häiriintyy ärsykkeistä, unohtaa asioita • Ylivilkkaus, yliaktiivisuus: levotonta liikehdintää, poistuu paikalta, ei tee rauhallisesti, aina menossa, puhuu liikaa • Impulsiivisuus: vastaa kesken kysymyksen, vaikeus odottaa vuoroaan, keskeyttää/ tunkeutuu

  12. ADHD Diagnoosi (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) • Vähintään 6 tarkkaamattomuuden oireista • Vähintään 6 ylivilkkauden ja impulsiivisuuden oireista • Oireita ollut ennen 7 ikävuotta • Oireet jatkuneet vähintään 6 kk • Esiintyy vähintään kahdessa eri ympäristössä

  13. Piirteet: keskittymisvaikeudet aloitekyvyttömyys tehtävän loppuun saattaminen vaikeaa tavaroiden kadottaminen myöhästely unohtelu ei tunneta riittävästi valtaosa ilman diagnoosia enemmän tyttöjä piirteet voivat olla eri vaikeusasteisia henkilöä voidaan luulla laiskaksi vaikuttaa itsetuntoon ADD = Attention Deficit Disorder

  14. AD/HD DIAGNOOSI • Diagnoosi perustuu historian (lapsuudesta aikuisuuteen) huolelliseen selvittelyyn (nuori, omaiset, opettaja, dokumentit) konkreettisin esimerkein • Oireiden vaikeusasteen arviointi; vaikutus toimintakykyyn • Muiden mahdollisten häiriöiden kartoittaminen: esim. oppimisvaikeudet, mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt, persoonallisuushäiriöt, päihdeongelmat • Joskus vaikea saada jälkikäteen luotettavaa kuvaa lapsuuden oireilusta • Tautiluokitukset (DSM-IV (APA), ICD-10 (WHO)) • Strukturoidut haastattelulomakkeet • (Kuusela 2009)

  15. Masennus tai muu psyykkinen sairaus ADHD Väsymys, unirytmi Fyysinen ympäristö, luokkatila Aikaisemmat kokemukset Oppiaine Tavoitetaso Elämän- tilanteeseen liittyvä muutos Opetus- menetelmät Muut tekijät Päihteet Opiskelija- ryhmä Oppimis- vaikeudet Oppimistapa, -tyyli, -taidot Motivaatio Keskittymis- ja tarkkaavaisuuspulmien taustalla voi olla myös mm. Keskittymisen ja tarkkaavuuden pulmien taustatekijöitä Yleensä eri tekijöiden yhteisvaikutusta!

  16. ADHD-KESKUS/ S. Serenius-Sirve ADHD:n etiologiaa • Neurobiologiset tekijät • Välittäjäainejärjestelmä, verenkierto • Otsalohkon, tyvitumakkeiden ja pikkuaivojen alue • Geneettiset tekijät • Usean eri geenin välittämä perinnöllinen alttius • Muut tekijät • Keskosuus, ongelmat synnytyksessä • Äidin raskauden aikainen tupakointi ja alkoholinkäyttö • Oireet psykososiaalisten tekijöiden muovaamia

  17. AD/HD– neurologinen tausta • viestintä aivojen hermosolujen välillä ei toimi tehokkaasti: välittäjäaineita vähän (dopamiini, noradrenaliini, serotoniini) • vähemmän aktivaatiota tai pienempi toiminnallinen alue tietyillä aivoalueilla: mm. etuotsalohko, limbinen järjestelmä, pikkuaivot Aivojen aktivaatiotaso matalampi!

  18. Suomen Lastenhoitoyhdistys/ ADHD-keskus 3 x T Tarkkaavuus Toiminnanohjaus Työmuisti

  19. Tarkkaavuus Kykyä itse ohjata havaitsemistaan tilanteen tai tehtävän kannalta olennaisiin ympäristön piirteisiin ja kykyä valita soveltuvat toimintatavat

  20. Arki ja tarkkaavuuden säätely

  21. Tarkkaavuuden osatoiminnot KOHDISTAMINEN JA VALIKOIVUUS YLLÄPITÄMINEN: kyky pysyä tehtävässä riittävän kauan; pitkäjännitteisyys JAKAMINEN: kyky tehdä useampaa asiaa/ huomioida useita asioita samanaikaisesti IMPULSSIEN KONTROLLOINTI: kyky ehkäistä ensisijaisia reaktiopyrkimyksiä KOHTEEN JA TOIMINNAN JOUSTAVA VAIHTAMINEN: kyky tilanteen mukaan vaihtaa suoritustapaa ja löytää vaihtoehtoja PONNISTELU: kyky ponnistella tehtävän vaikeutuessa

  22. Suomen Lastenhoitoyhdistys/ ADHD-keskus Toiminnanohjaus Kykyä työskennellä mielekkäällä tavalla tehtävä- tai oppimistilanteissa ja kykyä käyttäytyä tilanteiden vaatimusten mukaisesti

  23. Toiminnanohjauksen osavaiheet TOIMINNAN SUUNNITTELU: kyky suunnitella etukäteen toimintaansa ALOITTAMINEN JA SUJUVA ETENEMINEN: kyky itsenäisesti aloittaa ja edetä suunnitelman mukaisesti TOIMINNAN ARVIOIMINEN: kyky arvioida omaa toimintaansa, suunnitelmaansa ja lopputulokseen vaikuttaneita tekijöitä

  24. Suomen Lastenhoitoyhdistys/ ADHD-keskus Työmuisti • Lyhytkestoinen muistijärjestelmä, jolla rajallinen kapasiteetti ja kesto • Säilyttää tietoa mielessä aktiivisena tehtävän ajan ja yhdistelee tietoa pitkäkestoiseen muistiin

  25. ADHD-KESKUS/ S. Serenius-Sirve Tarkkaavaisuus Kertaaminen tmv. ”tallennus” Sensoriset muistit Työmuisti Säilömuisti Palauttaminen (Atkinson & Shiffrin, 1968) Sirennius-Sirve 2010

  26. Työmuisti • Lyhytkestoinen muistijärjestelmä, jolla rajallinen kapasiteetti ja kesto • Säilyttää tietoa mielessä aktiivisena tehtävän ajan ja yhdistelee tietoa pitkäkestoiseen muistiin • Aivojen etuotsalohko • On välttämätön työmuistin toiminnalle • Toiminta madaltunut -> asioita unohtuu tai ne eivät ole alunperinkään jääneet muistiin; käyttäytymistä ohjaavat ulkoiset ärsykkeet sisäistettyjen sääntöjen ja kokemusten sijaan • Ylläpitää tarkkaavuutta, joka on oppimisen edellytys • Toiminta madaltunut -> tarkkaavuus kestää hetken, mutta oppimisen kannalta liian vähän aikaa

  27. ADHD:n liitännäisoireet • oireet voivat vaihdella eri ikäkausina • Neurologiset ja oppimiseen liittyvät vaikeudet • puheen ja kielen kehityksen häiriöt • lukivaikeudet, matematiikan erityisvaikeudet • motoriikan ongelmat, muistiongelmat, hahmotushäiriöt, huono koulumenestys • Psyykkiset ja psykososiaaliset vaikeudet: masentuneisuus ja mielialahäiriöt, ahdistuneisuus, pelot, käytöshäiriöt, pakko-oireiset häiriöt, alkoholiongelma, sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat, päihdeongelmat (80 %, jos hoitamaton) - riski syrjäytyä • Muut neuropsykiatriset ongelmat: Tic, Asperger, Tourette

  28. Pulmallisin tilanne nuoren ja koulun kannalta

  29. Vaikeudet ilmenevät eri alueilla Yleiset työskentelytaidot Aktiivisuuden taso; yli-/alivilkkaus Vuorovaikutus- suhteet Tunteet Motivaatio Akateemiset taidot Taustalla Tarkkaavuuden ja aktiivisuuden säätelyn häiriö Oman toiminnan ohjauksen vaikeudet Itsesäätelyn ja impulssikontrollin heikkoudet Oppimisen erityisvaikeudet Puutteellisesti kehittyneet kognitiiviset toiminnot Varhaisen vuorovaikutuksen ja tunne-elämän säätelyn häiriöt

  30. Keskittymisvaikeudet ja –tarkkaamattomuus Häiritsevä käytös ryhmätilanteissa Vaikeudet pysyä paikoillaan Vaikeus noudattaa ohjeita Epäkäytännöllisyys Huolimattomuus, hajamielisyys Tehtävien unohtaminen ja palauttamatta jättäminen Matala turhautumiskynnys ja siitä johtuvat kiukunpuuskat Impulsiivisuus, johon voi liittyä äkillisiä suuttumisia Tapaturma-alttius Kirjoittamisen hitaus ja virheellisyydet yleisiä Tehtävien aloittamisen, suunnittelun ja valmiiksi saattamisen vaikeus Puutteellinen ajantaju ja siitä johtuva myöhästely Sosiaalisten viestien tulkitsemisen vaikeus Hoitamaton ADHD Päihdeongelmat Masennus ja/tai ahdistuneisuus Heikko itsetunto Konflikti ympäristön kanssa Oppimisen ongelmat AD/HD:n oireita nuorella ADHD-liitto

  31. ADHD vaikutus kehitykseen – negatiivinen kierre Yhteiskunnallinen epäonnistuminen Itsetunto-ongelmat Ihmissuhdeongelmat Onnettomuudet “Aineiden” väärinkäyttö Oppimisvaikeudet Sosiaalisen kanssakäymisenvaikeudet Itsetunto-ongelmat OnnettomuudetTupakointi Käyttäytymisen häiriö Esikoulu Nuori Aikuinen Kouluikä Ammatillinen koulutus Käyttäytymisen häiriö Oppimisvaikeudet Sosiaalisen kanssakäymisen vaikeudet Itsetunto-ongelmat Koulutuksen keskeytyminen Yhteiskunnalliset ongelmat Itsetunto-ongelmat “Aineiden” väärinkäyttö Onnettomuudet

  32. jännittävä seurallinen auttavainen kekseliäs myötätuntoinen innostuva ennakkoluuloton lämminsydäminen innovatiivinen avulias nopea tutkiva empaattinen (Michelsson, Saresma, Valkama &Virtanen 2001). ADHD-NUOREN POSITIIVISET PIIRTEETAD/HD-nuori on usein • sanavalmis • riskinottaja • spontaani • utelias • ulospäin suuntautunut • suorasukainen • sitkeä • rohkea • idearikas • väsymätön • tiedonhaluinen • keskusteleva • avoin • toiminnallinen ja tekevä – työssäoppiminen vahvuus usein

  33. AUTISMIN OIREYHTYMÄ/ AUTISMIN KIRJO • neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö • ilmenee yksilöllisinä käyttäytymispiirteinä - autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden joukko on hyvin heterogeeninen • autistisilla henkilöillä aistien välittämä tieto ja sen tulkinta on yksilöllistä ja tavallisesta huomattavasti poikkeavaa. • vaihtelee yksilöllisesti vaikeasta lieviin käyttäytymispiirteisiin

  34. AUTISMIN TYYPILLISIMPIÄ TUNNUSMERKKEJÄ 1/2 • Ongelmat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa- puuttuva ja poikkeava sosiaalinen käyttäytyminen - katsekontakti puuttuu tai on liian tunkeileva - eleitä, ilmeitä eikä ruumiinkieltä osata käyttää eikä tulkita - toisten tunteita ei osata tulkita eikä omia tunteita ymmärretä - autistinen henkilö ei osaa kuvitella mitä muut ajattelevat • Puuttuva tai poikkeava kommunikaatio/viestintä- puhe puuttuu tai on poikkeavaa, opittuja fraaseja tai siansaksaa - vaikeus ottaa mallia toisten käyttäytymisestä - puheen ymmärtäminen tilannesidonnaista, avainsanat ymmärretään - mielikuvitus puuttuu

  35. AUTISMIN TYYPILLISIMPIÄ TUNNUSMERKKEJÄ 2/2 • Rajoittunut ja toistuva käyttäytyminen- tottumukset ja rituaalit - halu pitää ympäristö samanlaisena ja muuttumattomana - kehon ja raajojen toistuvat liikkeet, heijaaminen- esineiden epätarkoituksen mukainen käyttö - kiinnostuminen osista kokonaisuuden sijaan • Aistiärsykepulmat- yli- tai aliherkkyyttä äänille, valoille, kosketukselle, kivuille, kylmälle, kuumalle, hajuille, mauille ja muille aistimuksille. Nukahtamis- ja unihäiriöt ovat tavallisia • Motoriikan vaikeudet ovat tavallisimpia AS-henkilöillä- kömpelyys, - ongelmia käden ja silmän yhteistyössä - tasapaino-ongelmia (mm. pyörälläajo, luisteleminen)

  36. Autismin kirjoon kuuluvat • Autistinen oireyhtymä • Aspergerin oireyhtymä • Rettin oireyhtymä (harvinainen) • Disintegratiivinen kehityshäiriö  • Laaja-alainen kehityshäiriö • vaikeudet vaihtelevat suuresti yksilöittäin lievistä vaikeisiin • autismin kirjoon kuuluvia on Suomessa noin 50 000, joista autistisia henkilöitä on noin 10 000.

  37. ASPERGERIN OIREYHTYMÄ • neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö • aiheuttaa vaihtelevia toiminnan esteitä. • aistien välittämä tieto ja sen tulkinta on yksilöllistä ja eriasteisesti poikkeavaa. • kyse tietyistä piirteistä koostuvasta käyttäytymiskuvasta, joka on monimuotoinen ja omaleimainen. • ymmärtävät asioiden merkityksiä eri lailla • mieltävät ympäristöään eri lailla

  38. Aspergerin oireyhtymä - Tyypilliset piirteet • poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus • vaikeus asettua toisen ihmisen asemaan • pikkutarkka ja muodollinen puhe • epätavalliset kiinnostuksen kohteet ja niihin paneutuminen • riippuvuus rutiineista ja rituaaleista • motorinen kömpelyys • poikkeavat reaktiot aistiärsykkeiisin

  39. Ilmenee käyttäytymisessä • Puutteet vastavuoroisessa • sosiaalisessa käyttäytymisessä; outous, eristäytyneisyys tai kontakti sopimattomalla tavalla, ilmeiden tai eleiden käyttö • Uppoutuminen ja juuttuminen epätavallisella intensiteetillä erityismielenkiinnon kohteisiin • Kirjakielimäinen ja muodollinen puhetapa • Rutiinit ja rituaalit tärkeitä • Siirtymätilanteet ja ennakoimattomat • muutokset voivat olla hankalia • Omien ja toisten tunteiden tunnistamisen vaikeudet • Motorinen kömpelyys, poikkeava kehonkieli • Itsepintainen kiinnostus yksityiskohtiin • Aistiyli- tai aliherkkyys: äänet, kirkkaat valot • Kasvosokeus • Valintatilanteiden vaikeus • Opittujen asioiden soveltaminen käytäntöön vaikeaa • Univaikeudet • Ruokaerikoisuudet • Raivokohtaukset

  40. Aspergerin oireyhtymän diagnosointi F84.5 • Poikkeavuuksia keskinäisessä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja viestinnässä • Esiintyy kaiken kattava syventyminen yhteen tai useampaan mielenkiinnon kohteeseen (yleisin tapaus) tai pakonomainen tarve noudattaa epätarkoituksenmukaisia päivittäisiä tottumuksia ja rituaaleja • Kielellisessä tai kognitiivisessa kehityksessä ei ole merkittävää yleistä viivästyneisyyttä. • Motorinen kömpelyys on yleistä, mutta ei ole diagnoosin edellytys. • Yksittäiset erityistaidot ovat yleisiä, mutta eivät ole diagnoosin edellytys. • Poikkeavaa käyttäytymistä ei voida pitää seurauksena muista psyykkisistä tai kehityksellisistä häiriöistä • Seulontalista: http://www.autismiliitto.fi/files/774/ASSQ_lomake_27_4_2009.pdf

  41. Yleisyys • Ei tarkkaa tietoa, väestöotoksiin perustuvat tutkimukset puuttuvat • Lapsilla 4-7/1000 • Poikia ainakin nelinkertaisesti (4-6:1) • Tyttöjen oireet lievempiä, alidiagnostiikka? • Syytä ei tarkasti tunneta • Periytyvyyden merkittävä osuus (AS tai autismia suvussa) • Raskauteen ja synnytykseen liittyvät tekijät mahdollisia

  42. Autistisena käyttäytymisenä ilmenevät oireet: Omissa oloissa oleminen, aggressiiviselta vaikuttava sosiaalinen kontakti, sosiaalisten taitojen puute, toistelu, ääntely, ilmeettömyys, konreettinen ymmärtäminen, omaehtoisuus, stereotypiat, järjestämispakko, rituaalit, räpyttely, apaattisuus, ylivilkkaus

  43. ASPERGER-NUORI 1/5 (Aavikko 2006) Koherenssin ongelmat: • vaikeus erottaa olennaiset asiat tai hahmottaa asiakokonaisuuksia • uusi tieto ei yhdisty aikaisemmin opittuun ja muistiin palautuu yksityiskohtaista tietoa, mutta niistä ei hahmotu yleiskuvaa, vaikeus liittää opiskeltava asia laajempaan kontekstiin • valintojen tekeminen ja vaihtoehtojen arviointi on hankalaa • käsitteet ymmärretään konkreettisina, monimerkityksiset sanat ovat hankalia • aistipoikkeavuudet voivat vahvistaa muista poikkeavaa tapaa hahmottaa maailma • taitojen heikko yleistyminen: koulussa opittua taitoa tai tietoa ei osata hyödyntää toisessa ympäristössä

  44. ASPERGER-NUORI 2/5(Aavikko 2006) Mielen teoriaan liittyviä hankaluuksia ovat • vaikeus ymmärtää sosiaalisia normeja, • kommunikoida luontevasti ja toimia ryhmän jäsenenä. • vaikeus arvioida, mitä toisten voidaan olettaa tietävän • vaikuttavat usein omaehtoisilta, toiminnan lähtökohtana on usein minä itse. • voi olla vaikea kuvitella ryhmää kokonaisuutena, jolla olisi ominaisuuksia tai tavoitteita nimenomaan ryhmänä.

  45. ASPERGER-NUORI 3/5 • Toiminnan ohjauksen ongelmat • juuttuminen • toiminnan aloittamisen tai ylläpitämisen hankaluus sekä vaikeus päättää, milloin jokin on valmis • muutokset ja siirtymiset voivat aiheuttaa ahdistusta • järjestelmällisyyden tai pitkäjänteisyyden puute sekä valintatilanteiden ja ennakoinnin vaikeus

  46. ASPERGER-NUORI 4/5 • Kommunikaatiokuilu • molemminpuolinen vaikeus ymmärtää toisen viestiä sekä sanallista että muuta käyttäytymistä • ulkopuolelle jääminen ja passiivisuus • sosiaalisten taitojen kehittymättömyys on vaikea ongelma - vuorovaikutusta pitäisi harjoitella käytännössä, mutta miten päästä tilanteisiin mukaan? • Sosiaalisten koodien väärä tulkinta ja empatiakyvyn puuttuminen • AS-henkilö vaikuttaa erikoiselta, kömpelöltä tai kylmäkiskoiselta ihmiseltä

  47. ASPERGER-NUORI 5/5 Epätasainen kykyprofiili • erilaisissa toiminnoissa ja jokaisessa oppiaineessa – tai jopa opetettavassa asiakokonaisuudessa Erikoiset käyttäytymistavat tai ”oireet” • voivat olla reaktio ahdistukseen • esimerkiksi sulkeutuminen itseensä, rutiinien korostunut merkitys tai muu haastava käyttäytyminen

  48. Tuen tarve AS-henkilöiden vahvuudet ja ongelmat sekä tuen tarve ovat yksilöllisiäja tuen luonne vaihtelee henkilön mukaan ja muuttuu iän myötä. • osa tarvitsee tukea vuorokauden ympäri, toiset selviytyvät pienellä tuella • epätasainen kykyprofiili, joten selviytyminen vaihtelee vähäisistä taidoista huippuosaamiseen • kaikki eivät välttämättä tarvitse kuntoutusta, mutta useimmille se on selviytymisen kannalta tärkeää • älyllisen kapasiteetin ja selviytymistaitojen välillä voi olla suuri ero • diagnoosi ei ole leima, vaan siitä saatu tieto henkilön kyvyistä on pohja kuntoutukselle

  49. TOURETTEN OIREYHTYMÄ • perinnöllinen (joskus myös ei perinnölliseltä pohjalta, esim. pienen aivovaurion seurauksena), neurologinen oireyhtymä • ominaista toistuvat ja tahdosta riippumattomat liikkeet (tics) sekä hallitsemattomat vokaaliset äännähdykset • alkaa lähes aina lapsuudessa tai nuoruudessa • tavallisesti pahenee nuoruusiässä ja jatkuu usein aikuisiällä • motoriset nykimisoireet kehittyvät ennen äänellisiä • äänioireet ovat usein monimuotoisia räjähdysmäisiä toistuvia ääntelyitä, rykimisiä ja murahduksia, joihin saattaa liittyä säädyttömiä sanoja tai lauseita • pakkoliikkeisiin voi kuulua mm. silmien räpsytystä, toistuvaa kurkun puhdistusta (äännähtely), nuuskimista, käsivarren liikuttelua, potkuliikkeitä, olkapäiden nykimistä tai hyppelyä

  50. ADHD KUNTOUTUS- JA HOITOMUODOT

More Related