Nuorten hyvinvointi ja sen tukeminen Tomi Guttorm Opintopsykologi, Oulun seudun ammattikorkeakoulu

1. Nuorten hyvinvointi ja sen tukeminen Tomi Guttorm Opintopsykologi, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto, Agora Center / Oppiminen ja motivaatio- Huippututkimusyksikkö (Suomen Akatemia)

2. Luennon sisältö: - Pohjautuu OAMK:n henkilökunnan tunnistamiin keskeisiin haasteisiin 1. Mielenterveys 2. Motivaatio 3. Oppiminen (4. Yhteenveto)

3. Lievät masennustilat Kesto Voimakkuus Vakavat masennustilat Mielenterveyteen liittyvät haasteet Esimerkkinä depressio eli masennus 1. Mielenterveys Alentunut mieliala Surumielisyys Ärtyisyys Toivottomuus Merkityksettömyyden tunne Tyhjyyden tunne Kyvyttömyys tuntea mielihyvää 2. Motivaatio 3. Oppiminen Unettomuus / lisääntynyt unen tarve Väsymys, vähäenergisyys Vaikeudet ajatella, keskittyä ja tehdä päätöksiä Kohtuuttomat syyllisyyden tunteet Kuolemaan liittyvät mielikuvat 4. Yhteenveto

4. Yleisyys: n. 9 % suomalaisista ( 11 % naiset, 7 % miehet) Nuoret (15-19 v) n. 5 % (6 % tytöt, 4 % pojat) Nuoret aikuiset (19-24 v) n. 9 % (11 % naiset, 8 % miehet) Masennusjakson keskimääräinen kesto n. 4 viikkoa, vakavan masennusjakson kesto n. 6 kk (Lähde: Duodecim) 1. Mielenterveys 2. Motivaatio Nuorilla masennuksen esiintyvyys pysynyt ennallaan, lapsilla yleistynyt Masennuksen ilmiasu muuttunut: esim. itsensävahingoittaminen (viiltely ym.), muiden vahingoittaminen (vrt. Myyrmanni, Jokela, Kauhajoki) 3. Oppiminen Liittyy usein muihin mielenterveyden ongelmiin (esim. ahdistuneisuushäiriö, sosiaaliset fobiat, alkoholin ja päihteiden lisääntynyt käyttö) 4. Yhteenveto Uusiutumisen riski

5. Syyt: Esim. perimä Biologiset tekijät Temperamentti Kehityksen / kokemusten muovaama persoonallisuuden rakenne Itsetunnon hauraus Negatiiviset kognitiiviset ajatusmallit… 1. Mielenterveys 2. Motivaatio Laukaisevat tekijät: Esim. ajankohtaiset itsetuntoa ja hyvinvointia uhkaavat elämänmuutokset Traumaattiset kokemukset Elämänhallinnan ongelmat (esim. alkoholi ja päihteet) Pettymyksen ja menetyksen kokemukset (etenkin läheisissä ihmissuhteissa) Parisuhteeseen / työhön / opiskeluun liittyvät ristiriidat Sosiaalinen eristäytyminen… 3. Oppiminen 4. Yhteenveto

6. Masennukseen puuttuminen: Esim. ajattelustrategioiden muuttaminen (tuntemuspäiväkirja) Omien toiveiden avoin ilmaiseminen Terve itsekkyys Uskallus kokea torjutut tunteet Surun sureminen Päivärutiinit Rentoutumisharjoitukset Harrastukset ja liikunta (vrt. Lähtenyt liikkumaan –hanke) Alkoholin ja päihteiden kulutuksen vähentäminen Läheisten ja ystävien tuki, vertaistuki Sosiaalinen aktivointi 1. Mielenterveys 2. Motivaatio 3. Oppiminen Lääkehoito Psykoterapia (yksilö- ja pari-/ perhe-/ryhmäterapia) 4. Yhteenveto

7. Seuranta Burnout-riski Epäsopivat ajattelustrategiat (epäonnistumisen oletus) Sosiaalinen vältteleminen Matalampi palkkataso Tutkimusesimerkki 1: Salmela-Aro ym., (2008): Masennuksen kehityspolut nuoruudessa N = 297 yliopisto-opiskelijaa (18-25 v), 7 tutkimuskertaa 10 vuoden aikana Ryhmittely (Beck): 23 % lievät oireet 61 % keskivaikeat oireet 16 % vaikeat oireet 1. Mielenterveys 2. Motivaatio Alkumittaus Sosiaalisten suhteiden heikompi laatu Pessimistiset ja välttämisstrategiat 3. Oppiminen 4. Yhteenveto Masennuksen ja oppimismotivaation välinen vuorovaikutteinen suhde

8. Tuen ja ohjauksen tarve nuorilla etenkin siirtymävaiheissa Motivaatio Esimerkkinä opiskelumotivaatio ja työelämätaidot 1. Mielenterveys Nykyisen työmarkkinakentän haasteet Nopeat muutokset, pätkätyöt, jatkuva ammatillinen koulutus, elämänlaajuinen oppiminen 2. Motivaatio Uravalintaan valmistautuminen Pystyvyys, luottamus kykyyn suoriutua keskeisistä valintaan liittyvistä toimista (henkilökohtaisen kiinnostuksen määrittely, kiinnostavia koulutusuria koskevan tiedon etsiminen, realististen ja uraa edistävien suunnitelmien luominen) 3. Oppiminen Vastoinkäymisiin varautuminen Esim. ajattelustrategiat 4. Yhteenveto Sosiaaliset sidokset, ympäristön tuki ja ohjaus

9. Tutkimusesimerkki 2: Vuori ym., (2007, 2008): Kohti työelämää –ryhmämenetelmän vaikutukset masennusoireisiin N = 1034 9. luokan oppilasta (522 koeryhmässä), tutkimukset ryhmämenetelmän päätteeksi ja vuoden seurannan jälkeen 1. Mielenterveys 2. Motivaatio • Ryhmämenetelmän tavoitteet: • Lisätä oppilaiden valmiuksia siirtyä 2. asteen opintoihin • Lisätä oppilaiden ammatinvalintaan liittyvää uratietoa ja suunnittelua • Edistää suunnitelmien toteuttamisessa hyödyllisten strategioiden käyttöä 3. Oppiminen 4. Yhteenveto

10. Menetelmän peruskomponentit: • Urahallintataitojen valmennus • Esim. henkilökohtaisten vahvuuksien ja kiinnostuksen määrittely • Uraa koskevan tiedon hankinta • Henkilökohtaisten uratavoitteiden luominen • Elinikäisen oppimisen merkityksen pohtiminen • Sosiaalisen verkoston tarkastelu resurssien lähteenä 1. Mielenterveys 2. Motivaatio 2. Aktiivisen oppimisen menetelmät Luentojen sijaan ohjaajat hyödyntävät osallistujien omia uravalintaa koskevia tietoja ja taitoja oppimisprosessissa Ryhmäkeskustelut, roolipeliharjoitukset ym. 3. Oppiminen 3. Tukeva ympäristö Myönteinen oppimisympäristö, jossa opitaan ohjaajilta ja toisilta Mallittaminen, toisia tukevan toiminnan vahvistaminen 4. Yhteenveto

11. Menetelmän peruskomponentit: 4. Vastoinkäymisiin ja uraesteisiin varautuminen Ongelmakohteiden ja niihin liittyvän stressin ennakointi a) Tunnistaminen b) Ratkaisujen tuottaminen c) Voittamisen harjoittelu 1. Mielenterveys 2. Motivaatio 5. Koulutetut ohjaajat Aktiivisen oppimisen menetelmät Ryhmänohjaus parityönä (esim. peruskoulun opot ja 2. asteen opot) Ohjaajan käsikirja / osallistujien työkirja Ohjaus intensiivisiä (15 h 4-5 päivän aikana) 3. Oppiminen 4. Yhteenveto

12. Menetelmän tulokset: Menetelmällä mahdollisuus vaikuttaa oppilaiden sosiaalisiin sidoksiin (erityisesti merkitykselliset aikuiset) Menetelmä vähensi masennusoireita oppilailla, joilla oli masennusriski Menetelmä vähensi koulu-uupumusta erityisesti oppilailla, joilla oli masennusriski ja oppimisvaikeuksia 1. Mielenterveys 2. Motivaatio Vastaava kokeilu tehty myös loppuvaiheen 2. asteen opiskelijoilla (Vuori, ym., 2003): Työllistymisvalmiuksien vahvistaminen Työllistymispystyvyys, vastoinkäymisiin varautuminen, henkilökohtaisiin tavoitteisiin sitoutuminen ja niiden merkityksellisyyden kokeminen 3. Oppiminen 4. Yhteenveto Vastaava kokeilu mahdollista tehdä myös OAMK:ssa (yhteistyö JY:n kanssa)

13. Oppiminen Esimerkkinä lukivaikeudet 1. Mielenterveys Lukemisen tarkkuuden ja sujuvuuden ongelmat, fonologiset taidot Lukutaidon käyttö informaation hankinnassa, luetunymmärtäminen, lukutekniikat ja -strategiat 2. Motivaatio • Vahvasti perinnöllinen (geenilöydökset, esim. Taipale ym., 2003) • Erot kielellisessä prosessoinnissa jo vastasyntyneillä (Guttorm ym., 2001, 2003), • Kyseiset erot yhteydessä heikompiin kielellisiin taitoihin 2.5–5 v iässä • (Guttorm ym., 2005) sekä lukemisen vaikeuksiin (Guttorm ym., valmisteilla) • Varhainen puuttuminen (JY:n kuntoutustutkimukset, www.lukimat.fi) 3. Oppiminen 4. Yhteenveto

14. Lukivaikeuksiin puuttuminen: Erikoisjärjestelyt koetilanteissa Esim. lisäaika, erillinen koetila, apuvälineet (tietokone) 1. Mielenterveys Arvosanan korotus (esim. YTL) 2. Motivaatio Vaihtoehtoiset suoritustavat 3. Oppiminen 4. Yhteenveto

15. Suunniteltu menetelmä: Tietokoneistettu luetunymmärtämisen arviointimenetelmä, johon voidaan liittää myös lukemisen strategioita ohjaavia harjoitteita Opiskelijan mahdollista saada yksilöllinen palaute suoriutumisestaan, jonka perusteella hän voi hakea lisätukea harjoittelun avulla Sopii sekä ryhmä- että yksilöarviointeihin Mukana esim. OAMK, JY, NMI, TKK, TaiK, Kuntoutussäätiö 1. Mielenterveys 2. Motivaatio 3. Oppiminen 4. Yhteenveto

16. Yhteenveto Nuorten hyvinvoinnin keskeisinä haasteina mm. Mielenterveyden ongelmat (esim. masennus) Motivaatioon ja elämänhallintaan liittyvät haasteet Oppimisen vaikeudet 1. Mielenterveys 2. Motivaatio Ihmisen yksilöllisyyden ja kehitysvaiheiden huomioiminen, etenkin kriittisissä kehityksellisissä siirtymävaiheissa Ihmisen sosiaalisen tuen tarve: Yksilö- ja yhteisökohtaiset toimintamallit Esim. pariterapian vaikutus masennuspotilaisiin Ryhmätyöskentelyn vaikutus työelämävalmiuksiin / masennukseen Ryhmäytymisen tukeminen (ja niiden esteiden poisto) / Syrjäytymisen esto 3. Oppiminen 4. Yhteenveto

17. Ongelmien puuttumiseen tarvitaan laaja moniammatillinen / sosiaalinen tukiverkosto 1. Mielenterveys Ongelmien ennaltaehkäiseminen ja lieventäminen yhteiskunnan eri tasoilla: Yhteisvastuu! Kustannus vs. hyöty –ajattelu, resurssien kohdentaminen Esim. oppimisvaikeuksista aiheutuvan syrjäytymisen kustannukset ja haitat (Willberg, 2002) 2. Motivaatio 3. Oppiminen 4. Yhteenveto

18. Lähteet: Guttorm, T. K., Leppänen, P. H. T., Poikkeus, A-M., Eklund, K. M., Lyytinen, P., & Lyytinen, H. (2005). Brain event-related potentials (ERPs) measured at birth predict later language development in children with and without familial risk for dyslexia. Cortex, 41, 291-303. Guttorm, T. K., Leppänen, P. H. T., Richardson, U., & Lyytinen, H. (2001). Event-related potentials and consonant differentiation in newborns with familial risk for dyslexia. Journal of Learning Disabilities, 34, 534-544. Guttorm, T. K., Leppänen, P. H. T., Tolvanen, A., & Lyytinen, H. (2003). Event-related potential in newborns with and without familial risk for dyslexia: Principal component analysis reveals differences between the groups. Journal of Neural Transmission, 110, 1059-1074. Guttorm, T. K., ym. (valmisteilla). Newborn event-related potentials predict poorer reading skills and dyslexia. Huttunen, M. (2008). Masennustilat. Duodecim. Salmela-Aro, K., Aunola, K., & Nurmi, J.-E. (2008). Trajectories of depressive symptoms during emerging adulthood: Antecedents and consequences. European Journal of Developmental Psychology, 5, 439-465. Taipale, M., Kaminen, N., Nopola-Hemmi, J., Haltia, T., Myllyluoma, B., Lyytinen, H., ym., (2003). A candidate gene for developmental dyslexia encodes a nuclear tetratricopeptide repeat domain protein dynamically regulated in brain. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 100, 11553-11558.

19. Vuori, J., Koivisto, P., Mutanen, P., Jokisaari, M., Salmela-Aro, K. (2008). Towards working life: Effects of an intervention on mental health and transition to post-basic training. Journal of Vocational Behavior, 72, 67-80. Vuori, J., Koivisto, P., Mutanen, P., Jokisaari, M., Salmela-Aro, K. (2007). Kohti työelämää –ryhmämenetelmän vaikutukset nuorten siirtymiseen toisen asteen opintoihin ja masennusoireisiin. Työ ja Ihminen, 21, 107-126. Vuori, J., Koivisto, P., Salmela-Aro, K. (2003). Nuorten työllistyminen ja työelämävalmiuksien tukeminen. Työ ja Ihminen, 17, 217-230. Willberg, N. (2002). Erityiset oppimisvaikeudet ja niistä seuraava syrjäytyminen kustannus-hyötyanalyyttisessa tarkastelussa. Laskentatoimen Pro Gradu –tutkielma, Taloustieteiden tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. http://nmi.jyu.fi/doc/Nils_Willberg_-_pro_gradu_-tutkielma.pdf