1 / 73

Onko lihavuusepidemia ehkäistävissä? Matti Salo, TAYS

Onko lihavuusepidemia ehkäistävissä? Matti Salo, TAYS. Suomen lihavuustutkijoiden syysfoorumi 29.11.2004, Valio, Helsinki. lihavuutta aiheuttavat tekijät voimistuvat lihavuuden tuloksellinen hoito on erittäin vaikeaa

jamal
Télécharger la présentation

Onko lihavuusepidemia ehkäistävissä? Matti Salo, TAYS

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Onko lihavuusepidemia ehkäistävissä? Matti Salo, TAYS Suomen lihavuustutkijoiden syysfoorumi29.11.2004, Valio, Helsinki

  2. lihavuutta aiheuttavat tekijät voimistuvat lihavuuden tuloksellinen hoito on erittäin vaikeaa lihavuudesta aiheutuvien sairauksien hoito tulee olemaan taloudellisesti liian suuri taakka yhteiskunnalle Ehkäisy on välttämätöntä

  3. YLIPAINOISUUS YLEISTYY

  4. syömisen ja kuluttamisenepätasapaino Yleistymisen syy ei ole yksilöissä, eikä geeneissä, vaan yhteiskunnan kehityk-sessä- syömiskulttuurin muutos- liikuntatarpeen muutos- vuorokausirytmin muutos Miksi lihavuus yleistyy ?

  5. Liikunta ja vapaa-aika koulumiljööaluesuunnittelu kevyt liikenne passiivisuusviihde univaje, yöviihde Energiatiheät ruuat mainonta hinnoittelu koulumyynti välipalat, limonadit sponsorointi LIHAVUUTTA TUOTTAVA YMPÄRISTÖ Perhe gen. taipumus vanhempien lihavuus vanhempien tietotaso ostoskäyttäytyminen ruoanlaittotavat Koulutus ja viestintä elämäntapa ravinto keittotaito muoti kulttuurit

  6. RUOKAILUKULTTUURI MUUTTUU Ravinnon koostumus on muuttunut +90,3 %

  7. +65,6 % +44,9 %

  8. +71,9 % +30,2 % +783,6 %

  9. Energian lähteet 10-12- v lapsilla% kokonaisenergian saannista TytötPojat Vilja 27 26 Kasvikset 7 8 Hedelmät ja marjat 54 Maitovalmisteet 25 26 Liha, kala, muna 13 14 Rasvat 11 10 Juomat 44 Sokeri ja makeiset 87 A Lyytikäinen 2004, Calex tutkimus 1999-2003

  10. Ateriat ja välipalat arkena9-13 v tytöillä %E% päivä-Vaihtelu- tytöistäsaannistaväli Aamupala 97 16 3-36 Aamuvälipala <1 6 3-10 Lounas 92 19 3-58 Välipala 75 25 1-70 Päivällinen 66 26 4-70 Iltapala 86 24 3-56 A Lyytikäinen 2004, Calex tutkimus 1999-2003

  11. Välipalat koulupäivän aikana lisääntyvät(8-9 lk.) tytöt/pojatVakioitu muutos1997-2003 Makeiset 78/81 + 5 %-y Virvoitusjuomat 55/78 + 28 %-y Jäätelö 30/36 +2 %-y Hedelmät 34/20 +4 %-y Leipä 27/29 +4 %-y Hampurilaiset 10/27 +5 %-y Kouluterveystutkimus 1996-2004, www.stakes.fi/kouluterveys

  12. Annoskoon inflaatio

  13. Annoskoot suurenevat

  14. Annoskoot suurenevat Pullokokojenkehitys:0,19 l0,35 l0,50 l1,50 l2x1,5 l2x2,0 l jne?

  15. Annoskokojen inflaatio jäätelötuutti tavallinen 165 maksi 315 kcal pasteija pieni 245 iso 440 kcal ranskalaiset normaali 310 super 510 kcal hampurilainen tavallinen 270 Big Tasty 990 kcal hampur.ateria tavallinen 756 Mega 1529 kcal kokis 0,25 l 105 0,65 l 270 kcal

  16. LIIKKUMINEN MOOTTORISOITUU

  17. Liikunta on eriytetty suorituksiksi

  18. koulupihatutkimus 1/3 puutteellisia)välitunnit peruskoulussa 2000 t, liikuntatunteja 600 t

  19. ADSL VIIHDETEKNOLOGIAIMMOBILISOI Internet1995 Nintendo GameBoy1989 IBM PC1981 MTV-3 1993 VAPAA-AIKA videovuokraamo väri-TV 1969 Yle-TV 1956 kaupallisetradioasemat 1985 Yle-radio 1926 1940 1950 1960 1990 2000 1930 1970 1980 1920 GSM 1992 • 50 % klo 23 jälkeen nukkumaan, 10 % 24 jälkeentelevisio, ohjelma-ajat

  20. A dose-response relationship between short sleeping hours and childhood obesity: results of the Toyama Birth Cohort Study.Sekine M, Yamagami T, Handa K, Saito T, Nanri S, Kawaminami K, Tokui N, Yoshida K, Kagamimori S. Child Care Health Dev. 2002 Mar;28(2):163-70 BACKGROUND: Short sleeping hours  increased sympathetic activity, elevated cortisol secretion and decreased glucose tolerance. METHODS: 8274 children, aged 6-7 y questionnaire survey and anthropometric dataRESULTS: Parental obesity, long hours of TV watching and physical inactivity were significantly associated with childhood obesity. Wake-up time was not related to obesityA significant dose-response relationship between late bedtime or short sleeping hours and childhood obesity. Compared with children with 10 or more hours of sleep, the adjusted odds ratio was 1.49 (1.08-2.14) for 9-10 h sleep, 1.89 (1.34-2.73) for 8-9 h sleep 2.87 (1.61-5.05) for <8 h sleep, after adjustment for age, sex, parental obesity and other lifestyle factors. CONCLUSION: A strong inverse association was observed in the relationship between sleeping hours and childhood obesity. Longitudinal research will be required to confirm this causality.

  21. Reduced risk for overweight and obesity in 5- and 6-y-old children by duration of sleep--a cross-sectional study.von Kries R, Toschke AM, Wurmser H, Sauerwald T, Koletzko B. Int J Obes Relat Metab Disord. 2002 May;26(5):710-6. SUBJECTS: 6862 German children aged 5-6 y MEASUREMENTS: height and weight at the time of school entry in six public health offices An extensive questionnaire was given to all children's parents in order to assess risk factors for overweight RESULTS: The prevalence of obesity decreased by duration of sleep: < 10 h 5.4% (95% CI 4.1-7.0), 10.5-11.0 h 2.8% (95% CI 2.3-3.3), > 11.5 h 2.1% (95% CI 1.5-2.9). Similar relations were found with the prevalence of overweight and excessive body fat. These effects could not be explained by confounding due to a wide range of constitutional, sociodemographic and lifestyle factors. The adjusted odds ratio for obesity were: for sleeping 10.5-11.0 h, 0.52 (95% CI 0.34-0.78) and 0.46 (95% CI 0.28-0.75) for sleeping 11.5 h. CONCLUSION: The effect of sleep duration on obesity in children reflects a higher body fat composition and appears to be independent of other risk factors for childhood obesity.

  22. Onko lihavuusepidemia on ehkäistävissä ? • Analogisina esimerkkeinä onnistumisistaliikennekuolleisuuden vähentäminen kolmanteen osaan 67 % (1200  400 / v vuosina 973 – 1996)sepelvaltimotautikuolleisuuden vähentäminen 65 % 20 vuoden aikana (vuosina 1980 - 2000) • Molemmissa onnistuminen edellytti monitahoisia, laaja-alaisia ja hyvin suunniteltuja hankkeita, ja toimenpiteitä, koskien yksilöitä, yhteisöjä ja elinkeinoelämää, tiedottamista, valistamista ja lainsäädäntöä

  23. Lihavuusepidemia on ehkäistävissä • Keinoina valistus, koulutus, kampanjointi, lainsäädäntö tiedotusvälineiden, koulujen, neuvoloiden, elintarvikevalmistajien, ravintolaketjujen, ympäristö- ja liikennesuunnittelijoiden, Ympäristösuunnittelu  turvalliset kevytväylät, julkisen liikenteen tuki, pysäköinnin suunnitteluKoulujen suunnittelu  liikuntatilojen ilta- ja viikonloppukäyttö, liikuntaan innostavat pihat välitunneille ulosmenosääntöJulkisten rakennusten suunnittelu  portaat ehlpoiten saavutettavaksi reitiksi, rullaportaat, hissit ohjeistus liikuntaesteisille • Ruokailukulttuuri elintarviketeollisuus, kaupat, ravintolat annoskoolla ei houkutella ylensyöntiin, mainosvaltiksi ravitsemuksellinen laatu, tuoteselosteet, kalorimäärät ym. selekeästi esiin, lelukylkiäiset pois hinnoittelussa luovutaan ”säästökokopolitiikan” käytöstä, tiheäkalorisiin tuotteisiin ”kalorivero” koulujen välipala- ja juoma-automaattien sisältöön selkeät pelisäännöt elokuvateattereihin suositus ruokailusta vain salin ulkopuolella • Vuorokausirytmi vanhemmille suositukseksi kotien viihde-elektroniikan käytölle vuorokausi- ja viikkomäärärajoitukset televisio-ohjelmien lähetysaikoihin rajoitus, arki-iltoina klo 23 nuorille suunnatut yö-chat-ohjelmat pois

  24. Tavoiteylipainoisuuden puolittaminen 2015 Toimenpiteiden kohdistusliikunta arkiliikunnan tarveruoka ruokailukulttuuri, ravintounen määrä vrk-rytmi ”Kansallinen painonhallintahanke”

  25. ”Kansallinen painonhallintahanke” • Keinoina valistus, koulutus, kampanjointi, lainsäädäntö • yhteistyö tiedotusvälineiden, koulujen, neuvoloiden, elintarvikevalmistajien, ravintolaketjujen, ympäristö- ja liikennesuunnittelijoiden

  26. ARKILIIKUNTAYmpäristösuunnittelu  turvalliset kevytväylät, julkisen liikenteen tuki, pysäköinnin suunnitteluKoulujen suunnittelu  liikuntatilojen ilta- ja viikonloppukäyttö, liikuntaan innostavat pihat välitunneille ulosmenosääntöJulkisten rakennusten suunnittelu  portaat ehlpoiten saavutettavaksi reitiksi, rullaportaat, hissit ohjeistus liikuntaesteisille ”Kansallinen painonhallintahanke”

  27. RUOKAILUKULTTUURIelintarviketeollisuus, kaupat, ravintolat annoskoolla ei houkutella ylensyöntiin, mainosvaltiksi ravitsemuksellinen laatu, tuoteselosteet, kalorimäärät ym. selekeästi esiin, lelukylkiäiset pois hinnoittelussa luovutaan ”säästökokopolitiikan” käytöstä, tiheäkalorisiin tuotteisiin ”kalorivero” koulujen välipala- ja juoma-automaattien sisältöön selkeät pelisäännöt elokuvateattereihin suositus ruokailusta vain salin ulkopuolella ”Kansallinen painonhallintahanke”

  28. VUOROKAUSIRYTMIkotien viihdetarjontatelevisio-ohjelmien lähetysajatvanhemmille suositukseksi kotien viihde-elektroniikan käytölle vuorokausi- ja viikkomäärärajoitukset televisio-ohjelmien lähetysaikoihin rajoitus, arki-iltoina klo 23 nuorille suunnatut yö-chat-ohjelmat pois ”Kansallinen painonhallintahanke”

  29. Kiitos

  30. Liikunta ja vapaa-aika koulumiljööaluesuunnittelu passiivisuusviihde univaje kevyt liikenne Energiatiheät ruuat mainonta hinnoittelu koulumyynti välipalat, limonadit sponsorointi LIHAVUUDEN EHKÄISY Perhe gen. taipumus vanhempien lihavuus vanhempien tietotaso ostoskäyttäytyminen ruoanlaittotavat Koulutus ja viestintä elämäntapa ravinto keittotaito muoti kulttuurit

  31. Lihavuuden yleistymisen syyt • syömisen ja kulutuksen epätasapaino lisääntynyt • syy ei ole yksilöissä vaan yhteiskunnan kehityksessä • tekninen ja yhteiskunnallinen kehitys on tuottanut yksilöille toksisen ympäristön • SYÖMISKULTTUURI • LIIKKUMINEN – TYÖSSÄ / VAPAA-AIKANA • VUOROKAUSIRYTMI /NUKKUMISMÄÄRÄ

  32. Käytännön keinot lasten ja nuorten painonhallintaan. Muutokset ruovalioon: * Jokapäiväisen ruuan johonkin kohtaan saatava pysyvä laadullinen muutos; esim. rasvainen maito rasvattomaksi, leivänpäällys juustosta kevytjuustoon, suklaapatukat hedelmiksi, tuoremehujen laimennos, limsat light-vaihtoehdoiksi, varaa salaatille enemmän tilaa lautasella. * Jokapäiväisen ruuan johonkin kohtaan saatava pysyvä määrällinen muutos; esim. joka aterialla aiempaa pienempi ruokamäärä (mutta älä jätä mitään ruoka-aineryhmää pois) , yksi peruna vähemmän, yksi leivänsiivu vähemmän, karkkeja vain karkkipäivänä. * Ruokailuun selvä rytmitys, ei pitkiä taukoja eikä jatkuvaa välipalan syömistä. Aterioiden jättäminen väliin johtaa jatkuvan naposteluun. Kunnon aamupala, lounas ja päivällinen, sekä kevyt välipalaa päivällä ja illalla. * Lisää vihannesten, juuresten ja marjojen käyttöä, suosi täysjyväviljavalmisteita valkoisen viljan sijaan. * Vähennä näkyvän rasvan käyttöä (leivän päälle mahdollisimman ohut kerros ja 40 % margariinia). * Vähennä piilorasvan käyttöä (rasvaton maito ja jogutti, vähärasvaiset juustot, kokolihatuotteet makkaran sijaan, leivonnaiset ja suklaa juhlapyhien herkuiksi). * Ruoanvalmistuksessa suosittava rasvattomia kypsennysmenetelmiä (keittäminen, mikroaaltouuni, grillaus).

  33. Käytännön keinot lasten ja nuorten painonhallintaan. Muutokset ruokailuun: * Syö kotona aina samassa paikassa, rajoita tilanteita ja paikkoja joissa syöt. * Älä tee muuta syödessäsi, esim. lue, katso televisiota tai pelaa tietokonepelejä. * Pidä esillä vain se ruokamäärä joka on tarkoitettu sillä kertaa syötäväksi.* Rajoita kotona makeisten, jäätelön ja leivonnaisten saatavuus juhlapäiviin.* Syö hitaasti, älä ahmi, pienennä lusikka- ja haarukkakokoa, pureskele huolellisemmin.* Käytä näläntunteen voittamiseen esim. ksylitolipurukumia, tai –pastilleja. * Aloita säännöllinen painonseuranta. Punnitse viikottain, mutta älä päivittäin. Fyysisen aktiivisuuden lisääminen * Lisää arkipäivän liikuntaa; kouluun ja harrastuksiin kävellen tai pyörällä autokuljetuksen sijaan, nouse portaat hissin tai rullaportaiden sijaan. * Lyhyemmillä kauppamatkoilla korvaa auton käyttö kävelyllä. Nuoren kanssa voit tehdä sopimus säännöllistä perheen kaupparetkien (kävellen) ja siivouksen tekemisistä. * Aloita (mielellään vanhemmat ja lapsi yhdessä) säännöllinen mielellään päivittäinen liikuntaharrastus; esim. kävely, hölkkä, uinti, sulkapallo jne.

  34. Milloin erikoissairaanhoitoon? • diagnostiikka vaikean lihavuuden yhteydessä:samanaikainen pituuskasvun hidastuminen, hirsutismia, acantosis nigricans, viivästynyt puberteetti, heikkolahjaisuus, poikkeavat piirteet kasvoissa ja raajoissa, pituus < -2 SD, kohonnut verenpaine (RRd  90 mmHg) tai hyperlipidemia • obesiteetin komplikaatioiden hoitoortopediset psyykkiset endokriiniset • vaikea lihavuus, BMI > 35lääkehoito ????VLC-dieetti ???

  35. Lihavuuden ainoa tehokas hoito on ehkäisy =elinympäristön muutos • arkiliikuntaympäristösuunnittelu kevytväylät, pysäköintikoulu, koulupihatutkimus 1/3 puutteellisia)välitunnit peruskoulussa 2000 t, liikuntatunteja 600 t julkiset rakennukset, rullaportaat, hissittelevisio • elintarviketeollisuusravintolat; annoskoot, kylkiäisetmainonta lapsille ja nuorillehinnoittelu, verotus • Unentarve50 % klo 23 jälkeen nukkumaan, 10 % 24 jälkeentelevisio, ohjelma-ajat

  36. 1995 - 2002

  37. Lihavuuden ainoa tehokas hoito on ehkäisy =ympäristön muutos • Teollistuneen yhteiskunnan haittavaikutusten hallinta • ensin herättiin työsuojelun tarpeellisuuteen • seuraavaksi havahduttiin ympäristön suojeluun • nyt tarvitaan yksilön suojelua

  38. Auttaako hoito ?

  39. Fyysisen aktiivisuuden lisääminen ?

  40. Oppimisterapia ?

  41. Vanhemmat mukaan ?

  42. Lasten lihavuuden paras hoito on ehkäisy!Ratkaisu ei ole lääketieteellinen vaan yhteiskunnallinen ja poliittinen

  43. Lasten lihavuusepidemia on torjuttavissa!Jos jokainen, erityisesti pediatri, on yhteiskunnallisesti aktiivinen

More Related