Hyvinvointia työstä

1. Hyvinvointia työstä

2. STM Työterveyshuollon neuvottelukunta 2012 Mitä työterveyshuolto on?

3. Esityksen tavoite

4. "Terveydenhuollon tavoitteena on edistää ja ylläpitää • väestön terveyttä • hyvinvointia • työ- ja toimintakykyä ja • sosiaalista turvallisuutta sekä • kaventaa terveyseroja." (www.stm.fi)

5. Terveydenhuollon kokonaisuus • Perusterveydenhuolto on kunnan järjestämää • väestön terveydentilan seurantaa ja terveyden edistämistä • perustason tutkimuksia ja hoitoa • Erikoissairaanhoito on sairaanhoitopiirien järjestämää • erikoisalojen mukaisia tutkimuksia ja hoitoa • Työterveyshuolto on työnantajan järjestämää • ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa

6. Työterveyshuollon sisältö • lakisääteinen toiminta työstä johtuvien vaarojen ehkäisemiseksi • työolosuhteiden terveydellisen merkityksen selvittäminen • työntekijöiden työperäisten terveyshaittojen seuranta • työkyvyn ja terveyden edistäminen • toimenpide-ehdotusten tekeminen työpaikalle • yksilöiden ja ryhmien neuvonta ja ohjaus • vapaaehtoisesti muut terveydenhuollon palvelut • sairaanhoito

7. Työnjako terveydenhuollon kokonaisuudessa

8. Mitkä ovat työterveyshuollon tavoitteet? Työterveyshuollon tavoitteena on yhteistyössä työpaikan (työnantaja, työntekijät) kanssa edistää • työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä • työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta • työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa • työyhteisön toimivutta

9. Työterveyshuolto perustuu lakeihin ja kansainvälisiin sopimuksiin • lakien ja sopimusten yleistavoite: suojella työntekijöitä työn vaaratekijöiltä sekä tukea työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia • Suomen työterveyshuoltoa koskeva lainsäädäntö • laki työterveyshuollosta 2001/1383 • asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä 2001/1848 • uudistettavana v. 2012, uusi astunee voimaan 2013 • asetus erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavista töistä 2001/1485 • Muu työterveyttä tukeva kansallinen lainsäädäntö • työturvallisuuslainsäädäntö, yleinen työlainsäädäntö • EU lainsäädäntö • työsuojelun puitedirektiivi 89/391/ETY ja erityisdirektiivit • Kansainväliset Suomen ratifioimat sopimukset • ILO C 161 sekä suositukset R164 ja R171

10. Työterveyshuollon tarve – muuttuvan työelämän haasteet • työn ja työkuormituksen muutokset • jatkuvat muutokset tehtävissä ja organisaatiossa • henkinen ja sosiaalinen kuormittavuus korostuneet • työvoiman muutokset • ikääntyneiden ja osatyökykyisten työntekijöiden osuus kasvaa • monikulttuurisuus ja monisukupolvisuusyleistyvat työpaikoilla • työympäristön muutokset • ajasta ja paikasta riippumaton työ yleistyy • kognitiivinen työympäristö korostuu, fyysinen työympäristö polarisoituu • työ kansainvälistyy • työsuhteiden muutokset • osa-aikaisuus, pätkätyöläisyys, rinnakkaiset työsuhteet • yrittäjyys, vuokratyövoima • työtä koskevien odotusten muutokset • työn sisältö, merkitys ja kehittymismahdollisuudet korostuvat, • vapaa-ajan merkitys kasvaa

11. Työterveyshuollon tarve – perinteisiä työelämän haasteita • altisteet työympäristössä • melu, tärinä, kylmä – kuuma • pölyt: mm. kvartsi, asbesti • kemialliset aineet: herkistävät, ärsyttävät, syöpävaaralliset • biologiset tekijät: tartunnat, herkistymiset, toksiinit • työn fyysinen kuormittavuus • noin kolmannes kokee työnsä fyysisesti melko tai erittäin raskaaksi* • rakentaminen, kuljetus, maa- ja metsätalous • työn psyykkinen kuormittavuus • noin neljännes kokee työnsä henkisesti melko tai erittäin rasittavaksi* • julkishallinto, maanpuolustus, sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus * ennakkotiedot Työ ja terveys Suomessa 2012 -tutkimuksesta

12. Työterveyshuollon tehtävät Työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen, arviointi ja seuranta toistuvin työpaikkaselvityksin (työterveyshuollon perusta) Työntekijöidentyöperäisten terveyshaittojen, terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta terveystarkastuksin Toimenpide-ehdotusten tekeminen sekä työtä että terveyttä ja työ- ja toimintakykyä koskien ja ehdotusten toteutumista ja vaikutuksia koskeva seuranta Työtä ja työntekijöiden terveyttä koskevien tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus

13. Työterveyshuollon tehtävät Vajaakuntoisen työssä selviytymisen seuranta, kuntoutusta koskeva neuvonta ja hoitoon tai kuntoutukseen ohjaaminen Yhteistyö mm. muun terveydenhuollon, työhallinnon, sosiaalivakuutuksen sekä työsuojeluviranomaisen edustajien kanssa Ensiavun järjestämiseen osallistuminen työpaikalla Työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen osallistuminen Oman toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta

14. Sairaanhoito työterveyshuollossa Työnantaja voi työterveyshuollon palveluiden lisäksi järjestää työntekijöille sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja: • toteutuksessa huomioitava tarpeenmukaisten ennaltaehkäisevien palveluiden ensisijaisuus (ns. ensisijaisuusperiaate) • työterveyshuollon yhteydessä toteutetulla sairaanhoidolla on erityisiä tavoitteita ("työterveyspainotteinen sairaanhoito") • työkyvyn tukeminen • työhön liittyvien sairauksien ehkäisy • järjestämisessä on huomioitava palvelujen tasa-arvoisuus ja maksuttomuus työntekijöille • sairaanhoidon laajuudesta pitää sopia – sopimusten laajuus vaihtelee paljon • perusperiaatteena yleislääkäritasoiset palvelut

15. Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö • yhteistyö työpaikan työsuojelutoimijoiden kanssa • työsuojelupäällikkö: edustaa työnantajaa, jolla on vastuu työsuojelusta työpaikalla • työsuojeluvaltuutettu: edustaa työntekijöitä, työpaikoilla joilla on ≥ 10 työntekijää • työsuojelutoimikunta: työpaikoilla joilla ≥ 20 työntekijää  TTH:n yhteistyökumppaneita työpaikoilla • työpaikan työsuojelutoimijat laativat yhteistyössä työsuojelun toimintaohjelman • Työsuojeluviranomainen • valvoo onko työterveyshuoltosopimus tehty ja ajan tasalla • … onko työpaikkaselvitys tehty, onko se ajan tasalla • … onko tth:n toimintasuunnitelma laadittu ja onko se ajan tasalla • … ovatko edellä mainitut asiakirjat työntekijöiden nähtävillä • … onko terveystarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä työskenteleville tehty • Erikseen sovittaessa työsuojeluviranomainen voi toimittaa laatimansa tarkastuskertomuksen työterveyshuollolle  tth:lle mahdollisuus saada tiedoksi työpaikalla havaitut epäkohdat ja suunnata se mukaan omia toimenpiteitään.

16. Työterveyshuollon rahoitus • Työnantaja järjestää kustannuksellaan • Työntekijöille ei käyntimaksua • Työnantaja saa takaisin hyväksytyistä kustannuksista 50-60% Kelan kautta • Kelan palautus kustannetaan ansiotulosta maksettavasta työtulovakuutuksesta, jota rahoittavat työnantajat ja työntekijät • työnantajan kokonaisosuus 73% • työntekijät 27% • Työterveyshuollon kokonaiskustannukset noin 500-600 milj /v • keskimäärin 342 €/työntekijä v. 2010

17. Työterveyshuollon palvelujen järjestäminen Työnantaja voi järjestää työterveyshuollon palvelut • hankkimalla ne terveyskeskuksesta • järjestämällä ne itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa • omat työterveysasemat • ry –muotoiset työterveysyksiköt • hankkimalla ne muualta työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai henkilöltä • lääkärikeskukset

18. Työterveyshuollossa olevat henkilöasiakkaat palvelutuottajan mukaan lähde: Työterveyshuolto Suomessa 2010 (2012)

19. Työterveyshuollon kattavuus työpaikan koon mukaan Työ ja terveys Suomessa 2009

20. Työterveyshenkilöstö ammattiryhmittäin (toimet) Työterveyshuolto Suomessa 2010 (2012) 2.10.2014 20

21. Ajankohtaista työterveyshuollossa v. 2013 • työterveysyhteistyön kehittäminen työpaikan kanssa • työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki –toimintamalli työpaikkojen kanssa • yhteistyön kehittäminen muun terveydenhuollon ja sosiaalivakuutuksen kanssa Erikoissairaanhoito Palveluntuottajat TTH Perus- terveyden- huolto Sosiaalivakuutus (Työeläkelaitokset, Kela, VKK, Tela) työsuojelu, HR, johtaminen työntekijät työnantaja

22. Työterveysyhteistyö • lähtökohtana ovat työpaikan ja työterveyshuollon yhteisesti määrittelemät työterveystarpeet työpaikasta kootun tiedon perusteella • työpaikka asettaa tarpeisiinsa perustuvat tavoitteet, joita se sitoutuu tavoittelemaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa • tavoitteet työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyn suhteen • tavoitteet työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden suhteen • tavoitteet työntekijöiden terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn suhteen (ks työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki) • tavoitteet työyhteisön toiminnan suhteen • työpaikka ja työterveyshuolto sopivat yhteistyöstä ja työnjaosta tavoitteiden saavuttamiseksi • työpaikka ja työterveyshuolto seuraavat tavoitteiden saavuttamista

23. Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki • lähtökohtana tilannearvio työpaikan työkykytilanteesta ja työpaikan asettamat tavoitteet työkyvyn hallinnalle (esim. sairauspäivien lkm, ennenaikaisten eläköitymisten lkm, eläkevakuutuskustannukset) • Kaikkien työkyvyn edistäminen – työkykyongelmien varhainen havaitseminen – työjärjestelyt työkyvyn tukemiseksi – työhön paluun tukeminen • kirjallinen toimintakäytäntö: • työpaikalla sovittu sairauspoissaolojen seuranta • työpaikalla sovittu varhaisen tuen malli • työterveyshuollon tehtävät työkyvyn edistämisessä ja tukemisessa • kirjallinen toimintakäytäntö ja sairauspoissaolojen seurannasta sopiminen oikeuttavat 60% korvaukseen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista • 30 – 60 – 90 pv lakimuutokset tukevat työkyvyn hallintaa • 30:n sairauspoissaolopäivän kohdalla työpaikan ilmoitus työterveyshuoltoon • 60 pv:n kohdalla Kela selvittää kuntoutustarpeen • viimeistään 90 pv:n kohdalla työterveyshuolto , työntekijä ja työnantaja kartoittavat työhön paluun mahdollisuudet

24. SV lain muutos 1.6.2012- työterveyshuollon lausunto tarvitaan 90 sv päivän kohdalla Tavoitteena on tukea työhön paluuta työpaikalla, työn ja työntekijän työkyvyn yhteensovittaminen Siksi muun terveydenhuollon on suositeltavaa ohjata potilas työterveyshuollon konsultaatioon sairauspoissaolon pitkittyessä Työterveyshuolto tekee arvion (jäljellä olevasta) työkyvystä KELA:n pyynnöstä Työnantaja selvittää mahdollisuudet työn muokkaukseen työhön paluun helpottamiseksi Usein yhteispalaveri työntekijä-työnantaja-työterveyshuolto Työterveyslääkäri laatii lausunnon Kelalle Hoito ja /tai kuntoutus jatkuu siinä hoitopaikassa, missä potilas on 2.10.2014 24

25. Yhteistyö muun terveydenhuollon kanssa liittyykö sairaus työhön?: työterveyshuolto mukaan hoitoketjuun johtuuko sairaus työstä? pahentaako työ sairautta? vaikeuttaako sairaus työstä selviytymistä? liittyykö sairauteen työkykyongelma?: työterveyshuoltoon vastuu työkyvystä aina, kun sairaus edellyttää perusteellisempaa työkyvyn arviointia aina, kun työhön paluu edellyttää suunnittelua ja tukemista aina, kun tarvitaan työpaikkayhteistyötä terveydenhuollon järjestämissuunnitelmissa ja alueellisten hoitoketjujen tai –mallien määrittämisessä työterveyshuolto mukaan näissä rooleissa 2.10.2014 25

26. Milloin työterveyshuolto kannattaa ottaa mukaan potilaan hoitoprosessiin? • kun tarvitaan työkykyarviota • kun sairausloma pitkittyy • kun sairaus hankaloittaa työntekoa • kun epäillään, että työ voi aiheuttaa sairauden tai pahentaa sitä • sairauslomalta työhön paluuta suunniteltaessa • kun tarvitaan osasairauspäivärahaa tai työkokeilua

27. Miten muusta terveydenhuollosta saa työterveyshuoltoon yhteyden? • potilas tietää onko ja missä työterveyshuolto järjestetty • esitietolomakkeissa kannattaa kysyä • missä työterveyshuolto on järjestetty • saako lähettää hoitoyhteenvedon tth.oon • tieto terveydenhuollon toimijoiden välillä kulkee parhaiten potilaan välityksellä • mukaan hoitoyhteenveto tai epikriisi • puhelimitse • tarvitaan potilaan lupa

28. KIITOS!