1 / 32

Professori Lasse Lipponen Helsingin Yliopisto Opettajankoulutuslaitos

Hyvinvoivissa lapsissa on tulevaisuus. Professori Lasse Lipponen Helsingin Yliopisto Opettajankoulutuslaitos VKK-Metro 14. 03 -15.03. 2013 lasse.lipponen@helsinki.fi. Mitä on hyvinvointi? Mitä tiedämme lasten hyvinvoinnista? Miten lasten hyvinvointia voisi tukea?. Mitä on Hyvinvointi?.

lulu
Télécharger la présentation

Professori Lasse Lipponen Helsingin Yliopisto Opettajankoulutuslaitos

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Hyvinvoivissa lapsissa on tulevaisuus • Professori Lasse Lipponen • Helsingin Yliopisto • Opettajankoulutuslaitos • VKK-Metro 14. 03 -15.03. 2013 • lasse.lipponen@helsinki.fi

  2. Mitä on hyvinvointi? • Mitä tiedämme lasten hyvinvoinnista? • Miten lasten hyvinvointia voisi tukea?

  3. Mitä on Hyvinvointi?

  4. Welfare, quality of life, life satisfaction, well-being, wellness, self-esteem, health, happiness (Pollard & Lee, 2003) • Objektiivinen vs. subjektiivinen • Historiallisesti muotoutuva

  5. Having, loving & being (Allardt, 1976; 1993)

  6. Kiili, 2006

  7. Mitä tiedämme lasten hyvinvoinnista?

  8. Tämän päivän lapsi elää samanaikaisesti erilaisissa toiminta/elin/kehitysympäristöissä, jotka kilpailevat lapsen elämässä • Muuttuvat toiminta/elin/kehitysympäristöt haastavat lasten hyvinvoinnin? (Kouluterveyskysely, 2011; Lapsen Ääni, 2011; Malin, 2005; Manninen, & Luukannel, 2008; Mediabarometri, 2010; Ministry of Education, 2004; Zevenbergen, & Logan, 2008)

  9. Enemmistö lapsista voi hyvin. Vähemmistöllä on erityisesti psykososiaalisia, mielenterveyden oireita (15-20 %). Pieni, mutta kasvava osa lapsia voi erittäin huonosti (5 - >10?%) (Aula, 2007)

  10. Rimpelä, 2012

  11. Kouluterveyskysely, 2011 (Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat/lapset) • 46 % ei tiedä kuinka vaikuttaa ja osallistua koulussa • 29 % kokee, että ei ole tullut kuulluksi koulussa • 61% mielestä opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista • Miten pienet lapset?

  12. Häiriöiden korjaamiseen käytettyjen palvelujen tarpeen ja kustannusten kasvu nostaa esille kysymyksen ennaltaehkäisevän työn merkityksestä ja resursoinnista (Kautto, 2006)

  13. Miten lasten hyvinvointia voisi tukea?

  14. Lapsi- ja nuorisopolitiikassa panostetaan lähivuosina lasten ja nuorten osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja arjenhallinnan vahvistamiseen (Valtioneuvosto hyväksyi 8.12. 2011 lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman vuosille 2012 - 2015)

  15. “Psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen vaatii uutta otetta. Yhteisöllisyys, osallisuus, oikeudenmukaisuus, turvallisuus ja vaikuttamismahdollisuudetovat mielenterveyden rakennuspalikoita”(HS. 07.08.2011, Kristian Wahlbeck tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

  16. Enemmän huomioita ennaltaehkäisyyn lasten (psykologisessa) hyvinvoinnissa: ihmissuhteet, pedagogiikka. Lapsi oppii hyvinvointia ja pahoinvointia niissä yhteisöissä joissa toimii (Johnson, 2008; Kumpulainen Järvelä & Lipponen, 2010; Rimpelä, 2012) • Riskitekijät ja vaarat mukana, mutta eivät keskiössä

  17. Pienillä arkisilla asioilla on merkitystä (“Little things matter”)

  18. Monimutkaiset ongelmat eivät aina vaadi monimutkaisia ratkaisuja?

  19. Pienillä arkisilla asioilla on merkitystä (Dryden, Johnson & Howard, 1998; Johnson, 2008; Kumpulainen, Lipponen & Hilppö, 2012; Lipponen, Kumpulainen & Hilppö, 2012; Newman, 2002; Puroila, Estola & Syrjälä, 2012) • Suojaavat mutta myös edistävät hyvinvointia • Lasten näkökulma ja ääni!! • Koulu- ja kasvatuskulttuurimme on kovin tietopainotteinen

  20. Kaikki lapset haluavat, että heistä ollaan ylpeitä ja heistä välitetään • Kaikki lapset haluavat tuntea kuuluvansa johonkin ja olla osallisina johonkin (yhteisöön) • Kaikki lapset haluavat tulla kuulluksi ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin

  21. Lasten mielestä hyvinvointia edistävä opettaja: • on saatavilla, kuuntelee, opettaa ‘perusjuttuja’, on positiivinen, puuttuu tarvittaessa, tuntee lapset, on kiinnostunut kuulumisista, arvostaa ihmisenä • Hyvät ystävät, merkityksellinen tekeminen

  22. Positiivisuuden voima: myönteiset tunteet ja kokemukset ja niiden tunnistaminen vahvistavat hyvinvointia (esim. Isen & Daubman 1984; Fredrickson 1998; Fredrickson 2005; Isen, Niedenthal & Cantor 1992; Seligman et al., 2009) • “Hyvä ei lisäänny (vain) pahaa vastustamalla - hyvä lisääntyy myös hyvää lisäämällä”

  23. hyvinvointia edistävä pedagogiikkapienten positiivisten asioiden ja välittämisen pedagogiikkaa

  24. Loving & Being keskeisiä! • Vahvistetaan osallisuutta ja tunnetta yhteisöön kuulumisesta ja kuulluksi tulemisesta • Vahvistetaan lasten toimijuutta, sinnikkyyttä ja pystyvyyttä ja kehittymistä • Opetellaan ja opitaan tunnistamaan ja vaalimaan positiivisia merkityksellisiä kokemuksia

  25. AGENTS (Kumpulainen, Järvelä & LIpponen, 2010-2013) • AGENTS: Lasten pystyvyyden ja toimijuuden tukeminen formaaleissa ja informaaleissa konteksteissa • Lapset pystyvinä osallisina, toimijoina ja kanssatutkijoina • Lapset dokumentoivat omaa eläämäänsä

  26. Lapsi: “Mä otin tän valokuvan valokuvasta missä mä oon pienenä. • Aikuinen: “Miksi just tää on sulle tärkee?” • Lapsi: “Siksi kun mä oon itselleni tärkee” • Aikuinen: “Mistä sä tiedät että sä olet itsellesi tärkee?” • Lapsi: “Siitä, kun mä olen muille tärkee”

  27. Toimijuus (ks. esim. Kumpulainen & Lipponen, 2011; Lipponen & Kumpulainen, 2011) • Pyrkimys tarkoituksellisesti muuttaa sosiaalisia suhteita, käytäntöjä ja fyysistä ympäristöä Aktiivisuus, aloitteisuus, intentionaalisuus, osallisuus, vaikutus- ja valinnanmahdollisuus, vapaaehtoisuus sekä taito ja voima valita itse toimintatavat • Vastustaminen, itsestäänselvyyksien kyseenalaistaminen (uuden luominen)

  28. Yksilön tai ryhmän tunne siitä, että minä tai me teemme asioita, vaikutamme niihin, ne eivät vain tapahdu minulle tai meille • Avun antaminen ja avun pyytäminen • Vastuullisuus (kuka on vastuussa ja kenelle) • Toimijuus synnyttää pystyvyyden tunnetta • Normatiivinen toimijuus vs. aito toimijuus

  29. Sitkeys, Sinnikkyys(=resilienssi) (Ks. esim. Bandura, 2000) • Sitkeys, sinnikkyys • “Process of active coping and maintaining positive expectations” • “Buffers against circumstances that normally overwhelm a person’s coping capacity”

  30. Pystyvyys(ks. Bandura, 2000; Kumpulainen, Lipponen & Hilppö, 2011) • Yksilön kokemus omista kyvyistään suunnitella ja toteuttaa erilaisia tehtäviä/asioita

  31. Positiivisuuden voima • Myönteiset ja positiiviset tunteet edistävät kekseliäisyyttä, luovuutta ja ongelmanratkaisua (esim. Estrada ym. 1994; Isen ym. 1987; Isen, Johnson, Mertz & Robinson 1985) • Parantavat ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta ja lisäävät esimerkiksi avuliaisuutta muita ihmisiä kohtaan (esim. Isen 1987) • Myönteiset tunteet laajentavat tarkkaavaisuutta, ajattelua ja toimintaa sekä rakentavat fyysisiä, älyllisiä ja sosiaalisia resursseja • Kasvattavat yleistä hyvinvointia ja niitä voidaan hyödyntää myöhemmin elämässä

  32. Hyvinvointi lasten omasta näkökulmasta - Lapset hyvinvointitiedon tuottajina

More Related