1. ESTEETTÖMYYS UIMAHALLEISSAAsko Rahikainen Liikuntaviraston koulutuspäivä 25.11.2008 Esteettömyys uimahalleissa

2. TAUSTA HELSINKI KAIKILLE 2002–2011 Helsinki kaikille -projektin tavoitteena on kaupunki, jossa kaikkien on helppo liikkua ja toimia. Päämäärämme on Helsinki, jonka kadut ja puistot, rakennukset ja julkisen liikenteen ratkaisut ovat helppokulkuisia ja toimivat saumattomasti yhteen. Julkiset palvelut ovat kaikkien saavutettavissa. Esteettömyys uimahalleissa

3. TAVOITE Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelma kertoo esteettömyyden periaatteet ja asettaa tavoitteet käytännön työlle. Alueellisissa esteettömyyssuunnitelmissa nimetään tärkeimmät kohteet sekä tarvittavat toimet esteettömyyden saavuttamiseksi. Kaupungin virastot ja laitokset toteuttavat suunnitelmia. Helsinki kaikille -projekti koordinoi työtä, jotta virastojen toimet ovat yhteneviä ja aikataulut yhteensopivia. Esteettömyys uimahalleissa

4. ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA • Helsingin kaupungin esteettömyyssuunni-telma edellyttää, että kaikki julkiset kohteet rakennetaan ja kunnostetaan esteettömiksi.  • - Liikkumisen ja toimimisen täytyy olla helppoa erityisesti keskusta-alueilla, kävelykaduilla , • terveyskeskusten ja palvelutalojen ympäristöissä, kaikille suunnatuissa liikunta- ja leikkipaikoissa alueilla, joilla on paljon vanhus- ja vammaisasuntoja Esteettömyys uimahalleissa

5. Alueelliset esteettömyyssuunnitelmat * Alueelliset esteettömyyssuunnitelmat Alueelliset esteettömyyssuunnitelmat kertovat kaupunginosittain, mitä reittejä ja tiloja kohennetaan ja kuka työn tekee. Suunnitelmat tehdään ensin sinne, missä esteettömyyttä tarvitaan eniten. Kiireellisimpiä ovat alueet, joissa asuu paljon vanhuksia, asioi runsaasti ihmisiä ja joissa on paljon vanhus- ja vammaispalveluita. Suunnitelmat syntyvät yhteistyössä paikallisten asukkaiden, vanhus- ja vammaisjärjestöjen, seurakuntien, kauppojen ja yritysten, kiinteistönomistajien ja alueella toimivien kaupungin virastojen kanssa. Esteettömyys uimahalleissa

6. ERITYISESTI MERKILLE PANTAVAAPIRKKOLASSA 1. Liikuntarajoitteisten huomioon ottaminen - saunat, inva - hissi ja allasnostin 2. Naisten saunaosasto lähempänä allastiloja 3. Ryhmä- / tilaussaunaosasto 4. Kuntosali 5. Suunnittelussa otettu huomioon mahdollinen laajennusosa Esteettömyys uimahalleissa

7. PIRKKOLAN ENSIMMÄINEN KERROS Esteettömyys uimahalleissa

8. PIRKKOLAN TOINEN KERROS Esteettömyys uimahalleissa

9. PIRKKOLAN SAUNA Esteettömyys uimahalleissa

10. JAKOMÄEN UIMAHALLIN PERUSPARANNUS Esteettömyys uimahalleissa

11. JAKOMÄEN UIMAHALLIN PERUSPARANNUS • Sekä miesten, että naisten pukuhuoneissa on erilliset pukeutumistilat ja wc:t liikuntaesteisille. • Valvomo ja lipunmyynti on siirretty nykyisen naisten pukuhuoneen tilalle. • Miesten pukuhuonetta on laajennettu nykyiseen kuntosaliin päin. • Saunoja on suurennettu ja niihin on järjestetty pääsy myös liikuntaesteisille. Esteettömyys uimahalleissa

12. JAKOMÄEN UIMAHALLIN PERUSPARANNUS • Jakomäen uimahallin esteettömyyskartoitus 2008 • Helsinki kaikille- projektin Kynnys ry:ltä tilaama • Kartoituksen tavoitteena oli selvittää uimahallin eri tiloihin liittyviä esteettömyysvaatimuksia • Varsinaisia mitoitus- ja suunnitteluohjeita annetaan tässä yhteydessä tehtävässä oppaassa Esteettömyys uimahalleissa

13. KORJAUSRAKENTAMINEN • Kiinteistökanta ja väestö vanhenee • Talonrakentamisessa korjaustoiminta edustaa jo 45 % sen kokonaisarvosta • Vanhassa asuntokannassa paljon mm. hissittömiä taloja • Ympäristötietoisuuden kasvu vaatii vastauksia myös korjausrakentamiselta • Esteettömyysvaatimukset lisääntyvät Esteettömyys uimahalleissa

14. ESTEETTÖMYYS UIMAHALLEISSAAsko Rahikainen KIITOS ! Esteettömyys uimahalleissa