1 / 13

Muistisairaan vanhuksen toimintakyvyn tukeminen hoivakodissa

Muistisairaan vanhuksen toimintakyvyn tukeminen hoivakodissa. Katri Laitinen, ylilääkäri, Karhulan sairaala 14.10.2011. ”Höperöityminen” ei kuulu normaaliin vanhenemiseen. Ikääntyessä muisti kömpelöityy, mieleenpalauttaminen hidastuu, mutta uuden oppiminen on mahdollista

Télécharger la présentation

Muistisairaan vanhuksen toimintakyvyn tukeminen hoivakodissa

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Muistisairaan vanhuksen toimintakyvyn tukeminen hoivakodissa Katri Laitinen, ylilääkäri, Karhulan sairaala 14.10.2011

  2. ”Höperöityminen” ei kuulu normaaliin vanhenemiseen • Ikääntyessä muisti kömpelöityy, mieleenpalauttaminen hidastuu, mutta uuden oppiminen on mahdollista • Elämänhallintaa ja toimintakykyä heikentävät muistihäiriöt eivät kuulu normaaliin ikääntymiseen • Etenevät, muistia ja toimintakykyä rappeuttavat sairaudet tulee tunnistaa ja diagnosoida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa • Hoivakotiasukkaan muistihäiriö voi helposti jäädä huomaamatta Katri Laitinen 14.10.2011

  3. Tavallisimmat muistisairaudet • Alzheimerin tauti: episodisen muistin häiriö • Vaskulaarinen tauti (VaD): neurologisia statuslöydöksiä • Lewyn kappale tauti (LBD): näköharhat, ekstrapyramidaalioireet, oireiden fluktuointi, käytösoireet, herkkyys neurolepteille • AT + VaD • AT + LBD • Parkinsonin tautiin liittyvä muistisairaus Katri Laitinen 14.10.2011

  4. Delirium • Liittyy moniin somaattisiin sairauksiin, lääkkeisiin • Kehittyy nopeasti, oireet vaihtelevat • Tarkkaavuuden häiriö, kognitiiviset oireet, havaintohäiriöt (illuusiot, hallusinaatiot) • Muistisairaus altistaa deliriumille • N. 25%:lla sairaalahoidossa olevista vanhuksista • Huono ennuste! • 1/4 kuolee vuoden kuluessa, 30-40% joutuu pysyvään laitoshoitoon Katri Laitinen 14.10.2011

  5. Alzheimerin taudin lääkehoito • Aivojen tyviosista isoaivokuorelle suuntautuvat kolinergiset hermoradat vaurioituvat • Asetyylikoliinia syntetisoivan entsyymin puutos, presynaptinen asetyylikoliinin vaje • Kolinerginen aktiivisuus vähenee 75-90% • Postsynaptiset muskariinireseptorit säilyvät taudin keskivaikeaan asteeseen asti muuttumattomina • Synapsirakoon erittyy asetyylikoliinia normaalia vähemmän • Synapsiraossa olevaa asetyylikoliinia hajottavat koliiniesteraasit (AKE, BKE) Katri Laitinen 14.10.2011

  6. Alzheimer-lääkkeet • AKE-lääkkeet: donepetsiili, rivastigmiini, galantamiini • Asetyylikoliiniesteraasin estäjät, jotka lisäävät vapaan asetyylikoliinin pitoisuutta synapsiraossa vähentämällä sen hajoamista (kolinerginen vaikutus) • Memantiini • Vähentää glutamaatin pitoisuutta ja sitä kautta hillitsee hermosolujen tuhoutumista Katri Laitinen 14.10.2011

  7. Alzheimer-lääkkeiden hyödyt • Oireiden lievittyminen: • Parantunut ajan ja paikan taju • Kohentunut tarkkaavuus ja vireystaso • Kielellisten kykyjen koheneminen • Yhteistyökyvyn paraneminen • Päivittäisen toimintakyvyn koheneminen • Käytösoireiden lievittyminen • Vrk-rytmin ylläpito Katri Laitinen 14.10.2011

  8. Alzheimer-lääkkeiden hyödyt • Potilasta hoitavan henkilön taakan lievittyminen • Potilaan selviytyminen kauemmin kotona • Laitoshoidon lykkääminen ja keston lyhentäminen • Varhaisella hoidon aloituksella sairauden etenemisen lievittyminen Katri Laitinen 14.10.2011

  9. Alzheimer-potilaan voinnin seuranta • Taudin etenemisen seurannassa tärkeää • Sairauden luonnollisen kulun tunteminen • Hoidon tehon arviointi • Toissijaisesti oireita pahentavien tekijöiden tunnistaminen Katri Laitinen 14.10.2011

  10. Alzheimer-lääkityksen lopettaminen • Sopivaksi osoittautunutta lääkehoitoa ei tule keskeyttää, jos toimintakykyä jäljellä ja potilas pärjää palvelutalossa/hoivayksikössä • Lääkehoidon lopettaminen yleensä romahduttaa voinnin parin viikon jälkeen (ADL-toiminnot, nieleminen, liikkuminen, käytösoireet, vrk-rytmi ym.) • Lääkehoito voidaan lopettaa, jos toimintakykyä ei ole enää jäljellä (vuodepotilas, ei kommunikaatiota) Katri Laitinen 14.10.2011

  11. Muistisairaan käytösoireet • Käypä hoito- suosituksen mukaan AKE-lääkkeet ovat ensisijainen hoito käytösoireisiin Alzheimer-potilailla • AKE-lääkkeet eivät huononna kognitiota ja toimintakykyä kuten neuroleptit ja bentsodiatsepiinit • Epätyypilliset neuroleptit määräaikaisesti • Keskipitkävaikutteiset bentsodiatsepiinit tarvittaessa Katri Laitinen 14.10.2011

  12. Muistisairauspotilailla vältettäviä lääkkeitä • Antikolinergisesti vaikuttavia lääkkeitä • Trisykliset antidepressantit, vanhat antihistamiinit, opioidit, neuroleptit, virtsainkontinenssilääkkeet, pahoinvointilääkkeet, (rytmihäiriölääkkeet, monet sydän-verisuonilääkkeet, prednisolon) • Rauhoittavia lääkkeitä • Pitkävaikutteisia unilääkkeitä • Psykoosilääkkeitä muulloin kuin psykoosioireiden tai voimakkaan aggression hoidossa (lääkityksen määräaikaisuus) • Muita keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä • Esim. meprobamaatti (Crampiton), fluoksetiini Katri Laitinen 14.10.2011

  13. Toimintakykyä tukevia tekijöitä • Muistisairauden ja somaattisten sairauksien hyvä hoito • Lääkelistan kriittinen tarkastelu • Lääkkeettömät hoitokeinot • Henkilökunnan muistisairauksien tieto-taito ja hyvä työilmapiiri • Stabiili, turvallinen, kodinomainen hoitoympäristö • Hyvä valaistus • Virikkeet • Ulkoilu, liikunta • Ravitsemus Katri Laitinen 14.10.2011

More Related