1 / 39

Aikkareiden KMT mediaopas 2009

Aikkareiden KMT mediaopas 2009. Ideoita ja virikkeitä KMT:sta !. Hyödynnä kaikki KMT Kuluttajan mahdollisuudet!. Lähde: KMT Kuluttaja 2009. Kominkertaiset mahdollisuudet tulla huomatuksi. Aikakauslehden lukukerrat

kevork
Télécharger la présentation

Aikkareiden KMT mediaopas 2009

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Aikkareiden KMT mediaopas 2009

  2. Ideoita ja virikkeitäKMT:sta!

  3. Hyödynnä kaikki KMT Kuluttajan mahdollisuudet! Lähde: KMT Kuluttaja 2009

  4. Kominkertaiset mahdollisuudet tulla huomatuksi Aikakauslehden lukukerrat Suurin osa aikakauslehdistä luetaan useampaan kertaan ja tulokset kertovat, minkä lehtien sisältämä mainonta tulee tehokkaasti nähdyksi. Kuinka monta kertaa yleensä luette X lehden yhtä numeroa? Lukukerralla tarkoitetaan jokaista kertaa, kun lehti on otettu esille lukemista tai selailua varten. Lukukertojen määrä eri lehtiryhmissä vaihtelee keskiarvona asiakaslehtien 1,8 kerrasta lasten ja nuorten lehtien 3,2 kertaan. Kaikkien lehtien keskiarvo yhteensä on 2,8 lukukertaa. 3 x Nimikekohtaiset tulokset www.aikakausmedia.fi>Tietoa ja tutkimuksia Lähde: KMT Kuluttaja 2009

  5. Tunti oman aikkarin kanssa Aikakauslehden lukuaika Aikakauslehden lukemiseen käytetty aika kertoo siitä miten perusteellisesti lehden keskimääräinen numero luetaan. Kysymys: Kuinka kauan yleensä luette tai selailette seuraavien lehtien yhtä numeroa? Laskekaa mukaan yhden numeron kaikki lukukerrat. Aikakauslehtien lukemiseen käytetään aikaa keskimäärin 62 minuuttia. Eri lehtiryhmissä käytetty aika vaihtelee asiakaslehtien 37 minuutista perhe- ja yleisaikakauslehtien 77 minuuttiin. 62 Nimikekohtaiset tulokset www.aikakausmedia.fi>Tietoa ja tutkimuksia Lähde: KMT Kuluttaja 2009

  6. Lähes 40 prosenttia säästää aikakauslehden tai sen osia Aikakauslehden säilyttäminen Aikakauslehtiä tai niiden osia säilytetään joskus jopa vuosia. Se merkitsee erityisesti merkkimainostajalle mahdollisuutta rakentaa brändiä pitkäjänteisesti. Kysymys: Jos Teillä on tapana säilyttää lehden numeroita tai artikkeleita, mikä kuvaa parhaiten säilyttämistapaanne? Säilytän koko vuosikerran, säilytän mielenkiintoisimmat numerot, säilytän vain mielenkiintoisimmat artikkelit Jonkin aikakauslehden tai sen osan säilyttää keskimäärin 36 % vastaajista. Eri lehtiryhmissä säilyttäjien osuus vaihtelee talouslehtien 27 prosentista lasten ja nuorten lehtien 53 prosenttiin. 36 Nimikekohtaiset tulokset www.aikakausmedia.fi>Tietoa ja tutkimuksia Lähde: KMT Kuluttaja 2009

  7. Aikkarimainonta lanseeraa uutuudet KMT Kuluttajassa on keväästä 2009 alkaen ollut uusi kiinnostava osio, jossa selvitetään aikakauslehtimainonnan vaikuttavuutta yleensä ja toimialoittain. Kun kohderyhmätarkasteluun lisätään mainonnan vaikuttavuuden näkökulma voidaan esimerkiksi uutuusmainonta kohdistaa oikeisiin lehtiin. Kysymys: Kun ajattelette X-lehteä, miten seuraavat väittämät vastaavat mielipidettänne sen sisältämistä mainoksista? Aikakauslehtimainonta kiinnostaa suomalaisia. Se tarjoaa erityisesti uutuustietoa ja vinkkejä. Lehden mediaympäristöstä poikkeavat mainokset huomataan.(täysin/osittain samaa mieltä) : • Uutuudet tulevat tutuiksi lehden mainosten avulla 56 % • Saan siinä olevista mainoksista käytännön vinkkejä 46 % • Tämän lehden mainoksissa on hyödyllistä tietoa eri tuotteista 43 % • Pistän merkille poikkeavat ja huomiota herättävät mainokset tässä lehdessä 41 % 56 Kysy nimikekohtaisia tuloksia lehtien mediamyynnistä Lähde: KMT Kuluttaja 2009

  8. Näistä asioista kysyttiin suomalaisten mielipidettä- Miten hyvin vastaavat mielipidettänne aikakauslehtimainonnasta - • Haluan seurata mainontaa tässä aikakauslehdessä • Keskustelen toisinaan ystävieni ja perheen kanssa siinä näkemistäni mainoksista • Mainokset ovat kiinnostava osa tämän lehden sisältöä • Pistän merkille poikkeavat ja huomiota herättävät mainokset tässä lehdessä • Palaan usein tässä lehdessä oleviin mainoksiin myös uudelleen • Saan siinä olevista mainoksista käytännön vinkkejä • Sen mainoksista on apua ostovalinnoissa • Seuraan trendejä tämän lehden mainoksista • Tämän lehden mainokset ärsyttävät minua • Tämä lehti sisältää hyvin tehtyjä mainoksia • Tämän lehden mainoksissa on hyödyllistä tietoa eri tuotteista • Tässä lehdessä oleva mainonta on yleensä miellyttävää ja viihdyttävää • Uutuudet tulevat tutuiksi sen mainosten avulla

  9. Aikakauslehtimainonta vie lukijat kauppaan! - Vaikuttavuutta tutkittiin 11 eri väittämän avulla - Reseptit ja tuotenäytteet mainoksissa kiinnostavat yli kolmannesta vastaajista. Aikakauslehtimainonta on ohjannut kaupan tekoon kolmanneksen suomalaisista.(täysin/osittain samaa mieltä): Kysymys: Kun ajattelette edelleen X-lehteä, missä määrin olette samaa tai eri mieltä seuraavien väittämien kanssa • Jos tämän lehden mainoksessa on kiinnostava ruokaresepti, kokeilen sitä 40 % • Kokeilen mielelläni tämän lehden mukana tulevia tuotenäytteitä 30 % • Olen ostanut jotakin tässä lehdessä näkemäni mainoksen antaman tiedon perusteella 30 % 30 Kysy nimikekohtaisia tuloksia lehtien mediamyynnistä Lähde: KMT Kuluttaja 2009

  10. Tässä kaikkien väittämien keskiarvot Lähde: KMT Kuluttaja 2009

  11. Terveys- ja hyvinvointituotteiden mainonta kiinnostaa lehdessä kuin lehdessä Eri toimialojen mainonnan kiinnostavuus Kysymys: Kuinkakiinnostavina pidätte seuraavien aihealueiden mainoksia X-lehdessä? Lehtien mainonnan aiheista kiinnostavimpina pidettiin Terveyttä ja hyvinvointia (42 %), Ruokaa ja ruoanlaittoa (41 %) sekä Lomamatkoja (30 %). Tulos saadaan, kun Erittäin tai osittain kiinnostuneiden –osuudet on laskettu yhteen kaikissa lehtiryhmissä. Tuloksia voidaan tarkastella myös lehtinimikkeittäin. Esimerkiksi katsoa kuinka Tuulilasin lukijat suhtautuvat autoalan mainontaan tai Divaanin lukijat huonekalualan mainontaan. 42 Kysy nimikekohtaisia tuloksia lehtien mediamyynnistä Lähde: KMT Kuluttaja 2009

  12. Näiden toimialojen mainonnan kiinnostavuutta kysyttiin lehdittäin 62 • Autot ja auton hankinta • Huonekalut ja sisustaminen • Kosmetiikka ja kosmetiikkamerkit • Lääkkeet • Lomamatkojen vaihtoehdot • Matkapuhelimet • Pukeutuminen ja vaatemerkit • Ruoka ja ruoanlaitto • Säästäminen ja sijoittaminen • Terveys ja hyvinvointi • Viihde-elektroniikka 41 53 38 Kysy nimikekohtaisia tuloksia lehtien mediamyynnistä Lähde: KMT Kuluttaja 2009

  13. Aikakauslehdet ja WOM kohderyhmät Word of mouth KMT tutkimuksessa on mukana myös ajankohtaiset WOM kohderyhmät. WOM tarkoittaa kuluttajien eri aiheita koskevaa epävirallista tiedonvaihtoa toisten kuluttajien kanssa. KMT tutkimuksessa määritellään WOM yhdistäjät, tietäjät, suostuttelijat ja vaikuttajamestarit ja näitä ryhmiä voidaan hyödyntää 11 toimialalla. Nämä samat toimialat ovat käytössä myös aikakauslehden mainonnan kiinnostavuutta koskevissa kysymyksissä. WOM kysymykset: • Kuinka monen eri ihmisen kanssa olette keskustellut näistä asioista viimeisten 12 kk aikana? • Kuinka paljon osaatte mielestänne antaa tietoa tai neuvoja seuraavista aihealueista keskustellessanne niistä muiden kanssa? • Kuinka todennäköisesti osaatte vakuuttaa muut ihmiset mielipiteillänne seuraavista asioista? Lähde: KMT Kuluttaja 2009

  14. Aikakauslehdet ja WOM -kohderyhmät

  15. WOM -toimialat • Ruoka ja ruoanlaitto • Kosmetiikka ja kosmetiikkamerkit • Pukeutuminen ja vaatemerkit • Huonekalut ja sisustaminen • Viihde-elektroniikka • Matkapuhelimet • Säästäminen ja sijoittaminen • Autot ja auton hankinta • Lomamatkojen vaihtoehdot • Terveys ja hyvinvointi • Lääkkeet Lähde: KMT Kuluttaja 2009

  16. WOM vaikuttajamestarit eri aloilla Vaikuttajamestareiden osuudet KMT:n perusjoukosta (suluissa Kuluttaja 2008): • Ruoka ja ruoanlaitto 8 (8) % • Terveys ja hyvinvointi 7 (7) % • Autot ja auton hankinta 4 (4) % • Viihde-elektroniikka 4 (3) % • Lääkkeet 4 (3) % • Lomamatkojen vaihtoehdot 3 (3) % • Matkapuhelimet 3 (3) % • Pukeutuminen ja vaatemerkit 3 (2) % • Huonekalut ja sisustaminen 2 (2) % • Kosmetiikka ja kosmetiikkamerkit 2 (1) % • Säästäminen ja sijoitukset 2 (1) % Lähde: KMT Kuluttaja 2009

  17. Case Smoothie

  18. Case Smoothie Ratkaisu: Haetaan KMT Kuluttajasta päivittäin tai lähes päivittäin jogurttia nauttivat vastaajat. Lisäksi katsotaan ristiin, kuinka moni heistä on myös terveys-vaikutteisista tai mahdollisesti light -tuotteista kiinnostunut. B datasta voidaan katsoa hyvinvointijuomien käyttö sekä useimmiten tai joskus käytetty hyvinvointijuoman merkki. WOM ruuan vaikuttajamestarit arvostavat erityisesti tuotteiden hyvää laatua ja tuoreutta, laajoja valikoimia ja ”helppoa ja vaivatonta” ostamista päivittäis-tavarakaupassa. He myös käyttävät enemmän rahaa päivittäistavaraostoksiin viikossa kuin väestö keskimäärin. He viihtyvät kahviloissa ja syövät mielellään ulkona. Nämä henkilöt ovat ideaali kohderyhmää tuotetta koskevalle kampanjalle. Heille kohdennettu mainonta profiloivimmissa lehdissä kannattaa, koska he myös jatkavat viestin kertomista uudesta kiinnostavasta tuotteesta eteenpäin. KMT Kuluttajasta saadaan myös tietoa terveydestä ja hyvinvoinnistaan huolehtivista suomalaisista. Terveys ja hyvinvointi -aiheesta on tutkimuksessa kattava määrä väittämätietoa, joista saadaan selville mm. elämänsä laatuun panostavat henkilöt tai terveyttään vitamiini ja ravinnelisillä hoitavat henkilöt.

  19. Case Smoothie Mediasuunnitelma 1 Valitaan kohderyhmäksi A päivittäin tai lähes päivittäin jogurttia nauttivat vastaajat. Heistä lähes puolet (46-47 %) suosii light- tai terveysvaikutteisia tuotteita. Lisäksi valitaan toiseksi kohderyhmäksi B Ruoan WOM vaikuttajamestarit ja haetaan mediasuunnitelman avulla parhaiten profiloivimmat lehdet näissä kohderyhmissä. Lähde: KMT Kuluttaja 2009

  20. Case Smoothie Mediasuunnitelma Ensimmäisen ryhmän osalta profiloivimpien lehtien top listalla ovat Plaza Koti, Fit, Sport, Deko., Retki, Elle, Miss Mix, Viini, Jääkiekkolehti ja Anna. Toisessa ryhmässä top listalle saadaan eri lehtiä kuin ensimmäisessä: Maku, Viini, Glorian Ruoka & Viini, Plaza Koti, Episodi, Kotivinkki, Meidän Perhe, Kotilääkäri, Divaani ja Glorian Antiikki. Seuraavaksi verrataan kampanjan hintoja suuntaa-antavasti molemmissa ryhmissä. Kymmenen profiloivimman lehden mukaan laskettuna kustannukset ovat ryhmän A osalta noin 92 000 € ja ryhmän B noin 98 000 €, kun se toteutetaan yhdellä kokosivun mainoksella kahdessa kunkin lehden numerossa. Eri kohderyhmiä varten kampanjaan valikoituisi siis selvästi eri lehtiä. Mediavalinta riippuu kampanjan tavoitteesta, keitä varsinaisesti siinä halutaan tavoittaa. Vaikka kustannukset WOM kohderyhmässä ovat hiukan suuremmat, on mainonta suunnattu siinä tuotteen kannalta tehokkaasti. Ruoan WOM vaikuttajamestarit mainostavat tuotetta edelleen omissa sosiaalisissa verkostoissaan.

  21. Case Smoothie Mediasuunnitelma 2 Tehdään sama suunnitelma myös tavoitellen lehdille mahdollisimman suurta peittävyyttä. Kohderyhminä ovat edelleen päivittäin jogurttia nauttivat vastaajat (ryhmä A) ja Ruoan vaikuttajamestarit (ryhmä B). Top listat osoittautuivat seuraaviksi: Huomataan, että päivittäin jogurttia nauttivien vastaajien listalla korostuvat suurten yleisöjen lehdet, ja ruoan vaikuttajamestareiden listalla on myös kotiin ja ruuanlaittoon liittyviä lehtiä. Lähde: KMT Kuluttaja 2009

  22. Case laadukas PC-näyttö

  23. Case laadukas PC-näyttö netti tv:n katseluun Ratkaisu: KMT Kuluttaja 2009 tulosten mukaan netti tv:tä katselee kaikista suomalaisista 14% ja pelaamista harrastaa internetissä yli viidennes suomalaisista. Netti tv:n suosio on suurin 18-24-vuotiailla (25%), mutta sen suosio laskee selvästi, kun vastaaja on iältään yli 45-vuotias. Netissä pelaaminen on yleisintä hiukan nuoremmilla, 12-17-vuotiailla (71% vrt. 22% kaikista). Netti tv:tä katsotaan etenkin Suur-Helsingin, Tampereen ja Oulun alueilla. Arvoiltaan netti tv:n katsojat ovat nopealiikkeisiä eli he ovat mielellään mukana kaikessa uudessa ja ovat valmiita kokeilemaan kehittynyttä teknologiaa. Netti tv:n katselijoista peräti kolmannes on viihde-elektroniikan WOM vaikuttajamestari. Jopa 35% netti tv:tä katsovista asuu taloudessa, joka on investoinut 12 kk aikana 1000-2000€ tietokone- ja konsolipeleihin ja lähes neljännes näistä talouksista laittoi myöskin 1000-2000€ tietotekniikkaan yleensä. Kuluttaja Kevät 2009 B datasta selviää myös, että heistä lähes viidennes aikoo vastaustensa mukaan ostaa seuraavien 12 kk aikana litteän taulutelevision ja 26% Blu Ray-soittimen. Reilu neljännes aikoo ostaa myös erillisen DVD-soittimen. Lähde: KMT Kuluttaja 2009

  24. Case laadukas PC-näyttö Mediasuunnitelma Valitaan kohderyhmäksi netti tv:tä katselevat henkilöt KMT Kuluttaja 2009 aineistossa. Tehdään mediasuunnitelmassa listaus ja katsotaan profiilien mukaan top ten -listaa kampanjalle. Lehtien viiden kärkeen nousevat tällöin Image, Trendi, MikroBitti, Tietokone ja Pelit. Kampanjaan valikoituu mielenkiintoisen erilaisia lehtiä. Kustannukset tälle viiden lehden kampanjalle ovat yhdellä täyssivun mainoksella neljässä numerossa 101000€. Jos kampanjaa tarkennetaan kohdistumaan viihde-elektroniikan WOM vaikuttajamestareihin, saadaan taas toisennäköinen top lista. Viisi profiloivinta lehteä ovat Pelit, Tietokone, MikroBitti, Episodi ja MikroPC. Kampanjan hinnaksi saadaan noin 96 000€. Lähde: KMT Kuluttaja 2009

  25. Case laadukas PC-näyttö Mediasuunnitelma 1 Alla netti tv:tä katsovien, ryhmän A , profiloivimpien lehtien top ten -lista verrattuna viihde-elektroniikan vaikuttajamestareiden eli ryhmän B listaan. Lähde: KMT Kuluttaja 2009

  26. Case laadukas PC-näyttö Mediasuunnitelma 2 Tässä ratkaisu myös lehtien mahdollisimman suuren peitto%:n mukaan netti tv:tä katsovien (A) ja viihde-elektroniikan vaikuttajamestareiden (B) kohderyhmissä. Netti tv:n katsojien ryhmässä suuret asiakaslehdet saavat isompia peittolukuja kuin viihde-elektroniikan vaikuttajamestareiden ryhmässä. Heidän listallaan suuren peiton saavat mm. Mikrobitti, Tekniikan Maailma ja Tieteen Kuvalehti. Lähde: KMT Kuluttaja 2009

  27. Case nuoren miehen kasvovoide

  28. Case nuoren miehen kasvovoide Ratkaisu: KMT Kuluttajassa 2008 löydettiin ryhmä miehiä, jotka osoittautuivat uutuuksien kokeilijoiksi. Tämän ryhmän mielipiteet kosmetiikasta kannattaa ottaa huomioon, kun mietitään uuden tuotteen brändäystä ja markkinointia. Uutuuksien kokeilijoista kävi tutkimuksessa ilmi, että tämän joukon mielestä hyvännäköiset tuotteet/pakkaukset saavat heidät usein kokeilemaan tuotetta ja uutuudet kiinnostavat heitä. Ihonhoito- ja kosmetiikkatuotteet auttavat heitä näyttämään hyvältä ja heille ulkonäkö on tärkeää. He hoitavat ihoaan ja käyvät joskus kosmetologilla. He tekevät kosmetiikan heräteostoksia ja ovat ostaneet kosmetiikkaa mainonnan perusteella. He ovat kiinnostuneita etenkin kosmetiikan trendeistä. Uutuuksien kokeilijat myös käyttävät keskimääräistä useammin yli 250€ vuodessa kosmetiikkaan. Heitä on suhteellisesti eniten 15-29 –vuotiaissa suomalaisissa. Myöskin kosmetiikan alan WOM vaikuttajamestareita selvästi muuta väestöä enemmän uutuuksien kokeilijoiden joukossa.

  29. Case nuoren miehen kasvovoide Mediasuunnitelma Uutuuksien kokeilijamiehet poimittiin Kuluttaja 2009 aineistosta ”Uutuudet kosmetiikassa kiinnostavat minua” –väittämän avulla. Miesten osuus kosmetiikan uutuuksien kokeilijoissa on kuitenkin melko pieni, se on 4% kaikista ja väestöestimaatti 97 000 henkilöä. Tässä kohderyhmässä A saadaan seuraava top ten –lista profiloivimmista lehdistä: Elle, Suuri Käsityölehti, Sport, Fit, Miss MIX, Arvopaperi, Mondo, Glorian Ruoka & Viini, Cosmopolitan ja Matkaopas. Listalla on erilaisia lehtiä, joten mediavalinta voi vaihdella jonkin verran sen mukaan, mitä tekijöitä pidetään kampanjan kannalta tärkeinä. Jos näistä poimitaan viisi ensimmäistä mukaan mainoskampanjaan, joka sisältää kussakin neljä ilmoituskertaa, on kampanjan kustannukset alle 102 000 €. Jälkimmäisten viiden lehden joukossa on mieskohderyhmää ajatellen myös varteenotettavia vaihtoehtoja, ja samalle kampanjalle saadaan tällä kokoonpanolla hinnaksi noin 96 000 €. Lähde: KMT Kuluttaja 2009

  30. Case nuoren miehen kasvovoide Mediasuunnitelma 1 vaihtoehto Seuraavaksi tehdään suunnitelma siten, että valitaan edelleen uutuuksien kokeilijat kohderyhmäksi, mutta kohderyhmänä eivät ole pelkästään miehet (ryhmä B). Naisethan ostavat hyvin todennäköisesti myös miehilleen kosmetiikkaa. Nyt kohderyhmä kasvaa huomattavasti, se on 17% kaikista vastaajista ja estimaatti 734 000 henkilöä. Ryhmälle B saadaan eri lehtiä top ten –listalle. Kun kampanja hinta lasketaan viiden top lehden mukaan jälleen neljälle ilmoitukselle, hinnaksi tulee 110 000 €. Alla ryhmien A ja B profiloivimmat lehdet rinnakkain. Lähde: KMT Kuluttaja 2009

  31. Case nuoren miehen kasvovoide Mediasuunnitelma 2 Sama suunnitelma voidaan myös tehdä tavoitteena saada mahdollisimman suuria peittolukuja lehdille. Tällöin uutuuksien kokeilijamiehille (ryhmä A) ja kaikille Uutuuksien kokeilijoille (B) saadaan oheiset lehtien top ten –listat. Miesten listalla nähdään mm. Tekniikan Maailma ja Tuulilasi, mutta kun naiset otetaan kohderyhmään mukaan, lehtien joukossa on mm. Me Naiset, Kodin Kuvalehti ja Kauneus & Terveys. Lähde: KMT Kuluttaja 2009

  32. Case rahapelin lanseeraus

  33. Case rahapelin lanseeraus Ratkaisu: KMT Kuluttajasta 2009 selviää, että vähintään päivittäin rahapelejä pelaa suomalaisista noin 40 % (est. 1771 000). Heistä suurempi osa (59 %) on miehiä ja yli 35-vuotiaita (82 %). He käyttävät rahapeleihin selkeästi 50 € tai enemmän vuodessa. Kaikista vastaajista14 % käyttää rahapeleihin vuodessa yli 500 €. Näistä paljon pelaavista henkilöistä löytyy etenkin 45-64 –vuotiaita miehiä. Tästä ryhmästä 49 % kuuluu myös autoilun muihin vaikuttajiin ja 7 % vaikuttajamestareihin. Heitä on autoilun eri WOM ryhmissä merkittävä määrä. Katsotaan mediasuunnitelman avulla, millä lehdillä saataisiin suurin peittävyys näissä kohderyhmissä. Lähde: KMT Kuluttaja 2009

  34. Case rahapelin lanseeraus Mediasuunnitelma Tehdään mediasuunnitelma rahapelejä vähintään viikoittain pelaavien koko kohderyhmälle. Heille saadaan lehtien peittävyyden mukaan seuraavassa kuvassa esitetty top ten –lista (A-ryhmä). Sitten tarkennetaan kohderyhmää henkilöihin, jotka sosiaalisissa verkostoissaan levittävät tehokkaasti markkinointiviestejä. Saimme ristiintaulukoinnin avulla jo selville, että WOM ryhmistä autoilun vaikuttajiin kuuluvat henkilöt käyttävät erityisen paljon rahaa rahapeleihin, viidennes jopa yli 500€ vuodessa. Jos rahapelin teema liittyisi vielä autoihin, olisivat nämä henkilöt todella potentiaalisia vaikuttajia muihin todennäköisiin rahapelejä ostaviin tuttuihinsa. Haetaan siis peittävimmät lehdet rahapelejä pelaaville, mutta myös Autoilun johonkin WOM ryhmään kuuluville ryhmässä B, ja verrataan saatuja listauksia. Lähde: KMT Kuluttaja 2009

  35. Case rahapelin lanseeraus Näin saaduilla top ten –listoilla lehdet ovat pitkälti samoja. Peitto% näkyy eroja mm. isojen asiakaslehtien paremmassa peittävyydessä koko kohderyhmässä A. Autoilun ja tekniikan lehdet saavat luonnollisesti autoilun WOM kohderyhmässä (B) isompia peittolukuja ja joukkoon on tullut myös Metsästys ja Kalastus. Lähde: KMT Kuluttaja 2009

  36. KMT pähkinänkuoressa

  37. KMT Kuluttaja jakautuu kolmeen eri aihealueeseen Lähde: KMT Kuluttaja 2009

  38. KMT tutkimus pähkinänkuoressa Kansallinen Mediatutkimus • Tutkimuksen tilaaja Levikintarkastus Oy, toteuttaja TNS Gallup Oy • http://www.levikintarkastus.fi/ • Omistajina lehtikustantajat, mainostajat sekä mainos- ja mediatoimistot • Em. tahoilla on edustus KMT:n eri työryhmissä Työryhmät • KMT Valvojat seuraa tutkimuksen toteutumista (kolme henkilöä tutkimuksen tilaajatahoista) • KMT Asiantuntijat keskittyy tutkimuksen operationaaliseen kehittämiseen (yhdeksän henkilöä tutkimuksen tilaajatahoista) • KMT Tilaajaryhmä vastaa tutkimuksen pitkän aikavälin kehittämisestä (viisi suurinta tilaajatahoa) Toteutus • Kohderyhmänä 12+ -vuotiaat suomalaiset (ei Ahvenanmaata) • 24 000 puhelinhaastattelua ja 12 000 kirjekyselyä vuonna 2010 (28 000 haastattelua/14 000 kirjekyselyä vuosina 2007-2009) • Lomake on personoitu ja varioitu (luetut lehdet, alue, sukupuoli, ikä, kieli)

More Related