1 / 98

Hollywood

Hollywood. Kulta-ajan (n. 1930-1945) studiot ja nykybisnes. Tarina – talous – tehokkuus. ”JATKUVUUSKÄSIKIRJOITUS” ("continuity" script) toiminta oli jaettu yksittäisiin numeroituihin otoksiin otokset oli suuniteltu jo kuvattaessa sopimaan yhteen leikkauksessa

latona
Télécharger la présentation

Hollywood

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Hollywood Kulta-ajan (n. 1930-1945) studiot ja nykybisnes

  2. Tarina – talous – tehokkuus • ”JATKUVUUSKÄSIKIRJOITUS” ("continuity" script) • toiminta oli jaettu yksittäisiin numeroituihin otoksiin • otokset oli suuniteltu jo kuvattaessa sopimaan yhteen leikkauksessa • TALOUS: voitiin arvioida paljonko yksittäinen elokuva tulee maksamaan • TEHOKKUUS: eri henkilöiden toiminta voitiin koordinoida (vaikka eivät olleetkaan välttämättä suoraan tekemisissä) • lavastaja: suunnitteli käsikirjoituksen pohjalta lavasteet • kuvausten jälkeen leikkaja yhdisti otokset niiden alussa olevien numeroiden pohjalta (vastasivat käsikirjoituksen numeroita) • J.-L. Godard: ”käsikirjoitus on talousmiesten keksintö”

  3. Studioiden mahti • Suuret studiot kontrolloivat koko elokuvabisnestä USA:ssa 1920-luvulta 1940-luvun loppuun • Keskeinen syy vertikaalinen integraatio: • kun samat yhtiöt kontrolloivat sekä suosituimpien elokuvien tuotantoa ja levitystä että hallitsivat tärkeimpiä elokuvateattereita, oli ulkopuolisten lähes mahdotonta päästä markkinoille • Block booking –käytäntö • 1920-luvulta lähtien studiot myivät elokuviaan ”blokeissa”: jos halusi menestyselokuvan teatteriinsa, oli pakko ottaa myös joukko muita elokuvia • Takasi tuloa myös heikommista tuotannoista

  4. ”The Big Five” Paramount MGM 20th Century Fox Warner Brothers RKO vertikaalinen integraatio: tuotantoa, teatteriketjuja, kansainvälistä levitystä ”The Little Three” Columbia Universal United Artists ei omia teattereita Riippumattomat A-elokuvien tekijät B-elokuvien tekijät (”Poverty Row”) Hollywoodin studiot 1930-1945

  5. Paramount

  6. Paramount • Adolph Zukor perustaja; • 1912: Famous Players in Famous Plays • Paramount aluksi levitysfirman nimi • 1936-1964 johtajana (president) Barney Balaban • suurin Hollywoodin studioista

  7. Paramount: tekijöitä ja tähtiä • 1930-luvun alku: “eurooppalaistyylisiä” tuotantoja: • Josef von Sternberg / Marlene Dietrich (Marokko, Vaalea venus) • Ernst Lubitsch (vuoteen 1938) • myös Marx-veljesten ensimmäiset elokuvat; Mae West, W.C. Fields • Myöhemmin “amerikkalaistuminen” • Bob Hope - Bing Crosby • Alan Ladd • Preston Sturges (ohjaaja) • Muita tunnettuja tähtiä • Claudette Cobert, Cary Grant, Carole Lombard • Cecil B. DeMille koko 30-40-luvun: suuren budjetin historialliset elokuvat

  8. Paramount-yhtiön portti

  9. von Sternberg & Dietrich

  10. Ernst Lubitsch

  11. MGM / Loew´s

  12. MGM/Loew’s • Perustaja Marcus Loew • nickelodeon-teatteriomistaja, loi laajan elokuvateatteriketjun 1910-luvulla (Loew’s) • Osti 1919 tuotantoyhtiö Metron, jonka omisti Louis B. Mayer • 1924 osti Samuel Goldwynin tuotantoyhtiön Goldwyn Picturesin ja yhdisti aiemmat yhtiöt Metro-Goldwyn-Mayeriksi (MGM) • MGM toiseksi suurin yhtiö, teatteriketju pienempi kuin Paramountilla • 1930-40-luvulla pääkonttori New Yorkissa (johtaja Nicholas Schenk) • Tuotanto länsirannikolla, keskeisiä tuottajia Irving Thalberg ja Louis B. Mayer

  13. MGM • MGM:n tuotannot kaikkein näyttävimpiä suuren budjetin ja korkean profiilin elokuvia • keskimäärin $500.000 / elokuva (esim. Paramount, Fox: $400.000) • Cedric Gibbons: lavasteosaston johtaja: suuret, valkoiset, hyvin valaistut lavasteet : ”MGM –look” • iskulause “more stars than there are in Heaven” • tärkeitä (kesto-)ohjaajia: • Vincente Minnelli, George Cukor • Tähtiä: • Greta Garbo, Clark Gable, Spencer Tracy, Mickey Rooney, Judy Garland • sodan aikana uusia tähtiä: Gene Kelly, Katharine Hepburn • Musikaalit (1940-50-luku): tuottaja Arthur Freed

  14. 20th Century-Fox

  15. 20th Century-Fox • Fox Film Company (1914, per. William Fox); yhdistyi 20th Century-yhtiön kanssa 1935 – nimeksi 20th Century-Fox • F.W. Murnau: Sunrise (1927) • Länsirannikon studio: Darryl F. Zanuck • maalaishenkisiä elokuvia (John Ford: Vihan hedelmät) • ei juurikaan pitkäaikaisia tähtiä • Shirley Temple ( lapsitähtenä1935-38) • Henry Fonda, John Wayne, Gregory Peck, Tyrone Power, Loretta Young, Susan Hayward, Richard Widmark • sodan aikana suosituimpia Betty Grable-musikaalit • Ohjaajia: • Henry King, John Ford, Allan Dwan

  16. Warner Brothers

  17. Warner Brothers • Jack, Albert, Sam ja Harry Warner: Nickelodeon-teattereita 1900-luvun alussa • Harry Warner talousjohtajana, Jack Warner studiojohtajana Elokuvat • tummasävyisiä, nopeita, usein rikosaiheisia • ”rahvaanomaisempia” kuin MGM:llä • Halvat budjetit  lavasteet eivät niin näyttäviä kuin MGM:llä  juonia kierrätettiin (käsikirjoitusosastoa kutsuttiin “kaikukammioksi”); kehiteltiin genrejä /juonikaavoja ja sitten hyödynnettiin niitä

  18. WB: Genrejä ja tähtiä • Genrejä: • Kovia urbaaneja draamoja (gangsteri- ja dekkarielokuvat, reportterielokuvat, ongelmaelokuvat) • Elämäkertaelokuvia (biopics) • Seikkailu- / miekkailuelokuvia • 30-luvun alussa myös musikaaleja (Busby Berkeley) • Tähtiä: Humphrey Bogart, Bette Davis, James Cagney, Edward G. Robinson, Erroll Flynn, Claude Rains, Mary Astor, Paul Muni, Jane Wyman • Looney Tunes (Merrie Melodies) –piirrettyjä (Väiski Vemmelsääri, Repe Sorsa, jne.)

  19. WB:n elokuvia • Gangsteri: • Pikku Caesar, Yhteiskunnan vihollinen • Ongelmaelokuva • Olen vainottu kahlekarkuri • Musikaali • 42nd Street • Bogartin elokuvia • Maltan haukka, Casablanca, Syvä uni • Elämäkertaelokuva • Story of Louis Pasteur, The Life of Emile Zola

  20. RKO (Radio-Keith-Orpheum)

  21. RKO • suurista lyhytikäisin: per. 1928 - katosi 1955 • koko ajan jäljessä muista • 30-luvun talousvaikeuksissa (konkurssi); uudelleenorganisoitiin vasta 1940 • sodan ajan tuotannon kasvu nosti myös RKO:n

  22. RKO MENESTYKSIÄ: • - 1933 King Kong • - Fred Astaire & Ginger Rogers -musikaalit 1934-38 • - levitti Disneyn animaatioita • - Citizen Kane (1941) • - Ihmeellinen on elämä (1946) RKO:n B-yksikkö • Tuottaja Val Lewton • - kauhu (I Walked with a Zombie; Cat People) • - noir (Out of the Past) • ohjaaja Jacques Tourneur

  23. Fred Astaire ja Ginger Rogers

  24. Universal

  25. Universal • Carl Laemmle • 30-l alku: kauhufilmit • Tähtinä Bela Lugosi (Dracula 1930), Boris Karloff (Frankenstein, 1931, Muumio 1932) • B-elokuvia • Sherlock Holmes (Basil Rathbone) • Universal-studiot

  26. Columbia

  27. Columbia • Johtaja Harry Cohn (johtaja) - pienet budjetit, mutta suositut filmit • Ei juuri omia tähtiä tai ohjaajia; näyttelijöitä ja ohjaajia lainattiin • Frank Capra ja screwball-komedia • Capra: It Happened One Night, 1934 • Tähdet Clark Gable lainassa MGM:ltä ja Claudette Colbert Paramountilta • vierailuja ohjaajilta: mm. Howard Hawksin His Girl Friday • B-westernejä

  28. United Artists

  29. United Artists • Ensisijaisesti levitysfirma • Perustajina 1919 ajan suosituimmat ohjaajat ja näyttelijät Charlie Chaplin, D.W. Griffith, Mary Pickford, Douglas Fairbanks • levitysfirma heidän omille elokuvilleen • muut vetäytyivät 30-l puoliväliin mennessä; Chaplin teki elokuvia hitain välein • myöhemmin myös muut riippumattomat tuottajat ja tähdet (Samuel Goldwyn, Buster Keaton, Alexander Korda, David O. Selznick) levittivät UA:n kautta • siirtyivät muille II maailmansodan loppuun mennessä • antoi joillekin tähdille hyvin suuren kontrollin tekemisiinsä • UA ainoa firma jonka tulot pienenivät II maailmansodan buumin aikana

  30. Riippumattomat tuottajat • Tekivät elokuvia itsenäisesti, mutta levittivät isojen studioiden kautta • Yhtäältä suuren budjetin A- tuotantoja, toisaalta halpoja B-tuotantoja • A-tuottajia • David O. Selznick (Tuulen viemää 1939, Hitchcockin 1940-luvun alun elokuvia) • Samuel Goldwyn (Parhaat vuotemme, 1946) • B-tuotantoyhtiöitä (ns. ”Poverty Row”-studiot) • Republic, Monogram, Grand National, Victory, Majestic, PRC • halpoja lännenelokuvia, rikoselokuvia, sarjaelokuvia (Charlie Chan)

  31. Esityskierrokset (run-zone clearance system) • Elokuvilla erihintaisia esityskierroksia (run) • Eri kierrosten teatterit jaettu alueittain (run-zone) • Ns. ensimmäisen kierroksen (first run) teattereissa kalleimmat hinnat • Kierrosten välillä yleensä 30 päivän odotusaika (clearance), minkä jälkeen elokuvaa voitiin alkaa esittää seuraavan kierroksen teatterissa • Kierroksia saattoi suurissa kaupungeissa olla yli kymmenen • Big Five –yhtiöt määrittivät kaikkien USA:n kaupunkien kierrokset, alueet ja odotusajat

  32. Teatterien ohjelmiston valinta • Big Five-yhtiöiden teatterit ottivat ensin oman studion elokuvat ja sen jälkeen muita • Riippumattomille teattereille annettiin kierroksen / alueen statuksen mukainen esitysajankohta ja määriteltiin pääsylipun minimihinta • Block booking: saadakseen menestyselokuvia, riippumattoman teatterinomistajan tuli ottaa samassa "blokissa" studion muutkin elokuvat seuraavaksi vuodeksi • Blind buying: riippumattomat teatterinomistajat joutuivat valitsemaan elokuvat "sokkona", ts. ilman ennakkokatselua ja vain vähäisin ennakkotiedoin

  33. Uudenlaiset esityskäytännöt 1930-luvulta alkaen • Mykkäkaudella elokuvaesityksiin liittyi eläviä ohjelmanumeroita (lauluesityksiä ym.) Äänielokuvan myötä näistä luovuttiin. • 1920-luvulla elokuvia esitettiin suurissa elokuvapalatseissa, joissa oli paikannäyttäjät, jne. • 1930-luvun alun laman myötä luksusesityksistä luovuttiin ja yritettiin hankkia muita tuloja • oheismyynti: karamellit, pop corn, juomat • oheistuotteet (lipun mukana esim. posliiniastia; käymällä säännöllisesti elokuvissa sai kerättyä koko astiaston)

  34. Double Bill (”tuplanäytös”) • Merkittävä uutuus oli ns. ”double bill”: samalla lipulla näki kaksi elokuvaa • Alkukuvana halvemmalla tehty ns. B-elokuva • Pääkuvana korkean budjetin ns. A-elokuva • Väliajalla oli tauko, jolloin yleisö saattoi ostaa virvokkeita (popcornista tuli merkittävä ansaintamuoto elokuvateattereille)

  35. A- ja B-elokuvat A-elokuvat näyttäviä ja korkealla budjetilla tehtyjä • studioiden omaa tuotantoa tai riippumattomien A-elokuvien tuottajien tekemiä B-elokuvat halvalla ja nopeasti tehtyjä elokuvia • tekijöinä suurten studioiden omat B-osastot ja Poverty Row –studiot • lyhyempi esitysaika kuin A-kuvilla (60-75 min) • ei yleensä tähtiä • lähinnä genre-elokuvia (kaavat) RKO:n 40-luvun B-kauhuelokuvien kaava (Val Lewton): ” Kaavamme on yksinkertainen. Rakkaustarina, kolme kohtausta vihjailevaa kauhua ja yksi, jossa on todellista väkivaltaa. Himmennys. Kaikki on ohi alle 70 minuutissa.”

More Related