Aistien ruokamaailmaan! – opas kerhonohjaajalle Tehtävien ohjeet oppilaille

1. Aistien ruokamaailmaan! – opas kerhonohjaajalle Tehtävien ohjeet oppilaille

2. Tämä materiaali sisältää oppilaiden ohjeet ”Aistien ruokamaailmaan!” – oppaan tehtäviin. Materiaali ei korvaa opasta. Kokonaiset tehtäväohjeet tarvikkeineen löytyvät oppaasta. Oppaan tietosivuilta löytyvät myös vastaukset moniin kysymyksiin. Oppaan voi ladata pdf-muodossa osoitteesta: www.kerhokeskus.fi― Materiaalit ja tilaukset ― Tulostettavat materiaalit Tehtäväohjeita saa muokata omia tarkoituksia vastaaviksi. Tekijä: Hanna-Kaisa Mikkola Kuvat: Aistien ruokamaailmaan! – opas kerhonohjaajalle

3. Teema 1. Sukellus aistien maailmaan

4. Kerhokerta 1. Johdatus aisteihin

5. Harjoitus 1.1. Ihmisen viisi aistia Millaista tietoa aistimme antavat oheisista ruoista?

6. Harjoitus 1.2. Tunnistatko ruoat yhdellä aistilla? Tee vihkoosi tällainen havaintotaulukko tai käytä valmista monistetta

7. Harjoitus 1.2. Tunnistatko ruoat yhdellä aistilla? • Saat eteesi erilaisia ruokanäytteitä: • Tarkastele kutakin näytettä käyttämällä vain sitä aistia, joka lukee näytteessä. Toimi näytteessä lukevien ohjeiden mukaan! • Millaisia ominaisuuksia havaitset? • Päättele havaintojesi perusteella, mitä ruokaa näytteessä on ja kirjoita päätelmäsi taulukkoon!

8. Harjoitus 1.2. Tunnistatko ruoat yhdellä aistilla? • Kun kaikki ovat tarkastelleet näytteitä yhdellä • aistilla, tarkastele näytteitä käyttämällä kaikkia • aistejasi: • Voit esimerkiksi maistaa mukillasi mehua ja kurkistaa filmipurkissa olevan pumpulin sisälle. • Päättele uudestaan, mistä ruoista on kyse ja kirjoita uusi päätelmäsi taulukkoon.

9. Harjoitus 1.3. Jäätelöannos kaikille aisteille! • Pohdi, millainen on jäätelöannos, jonka nauttimi- • sessa käytetään kaikkia aisteja: • Miten annokseen saadaan erilaisia ääniä? • Miten annokseen saadaan erilaisia tuntoaistimuksia? • Millainen annos näyttää upealta ja herkulliselta? • Miten annokseen saadaan monia makuja ja hajuja? • Millainen on houkutteleva nimi annokselle? • Toteutetaan annokset tai suunnitellaan ne paperille!

10. Kerhokerta 2. Näköaisti

11. Harjoitus 2.1. Näköalias • Millaisia ominaisuuksia • tomaatista voidaan havaita • näköaistin avulla?

12. Harjoitus 2.1. Näköalias • Työskennellään ryhmissä: • Tarkastelkaa saamaanne ruokanäytettä näköaistin • avulla: • Kirjoittakaa ylös sen ulkonäköä kuvailevia sanoja. • Kuvailkaa näytettä keksimillänne sanoilla muille. Muut päättelevät, mikä näyte on.

13. Harjoitus 2.1. Näköalias • Näköaisti antaa tietoa esim. väristä, muodosta, • koosta, rakenteesta, läpikuultavuudesta, pinnan • ominaisuuksista, tuoreudesta, liikkeestä… • Esimerkkejä: • pieni punertavan ruskea samea • kirkas juokseva pyöreähkö kiinteä • rosoinen pilaantunut hyytelömäinen

14. Harjoitus 2.2. Värinäön merkitys syömisessä • Mitä banaanien ulkonäöt kertovat niiden hajusta, • koostumuksesta, mausta ja syömäkelpoisuudesta?

15. Harjoitus 2.2. Värinäön merkitys syömisessä Onko päättely nyt helpompaa? Miksi värinäkö on ihmisille tärkeä? Millä perusteella valitsemme kaupassa hedelmiä?

16. Harjoitus 2.3 • Edessäsi on kahta eriväristä juomaa: • Tarkastele niitä näköaistin avulla. Miltä arvelet niiden maistuvan? Kirjoita vihkoon tai monisteeseen! • Maista molempia ja kuvaile vihkoon tai monisteeseen, miltä ne maistuvat. Ympyröi se juoma, joka maistuu mielestäsi paremmalta. • Älä lausu havaintojasi ja ajatuksiasi ääneen!

17. Harjoitus 2.3 • Edessäsi on kahta samannäköistä juomaa, A ja B: • Katso niitä tarkkaan. Eroavatko ne ulkonäöiltään? Onko esim. niiden värisävyssä, läpinäkyvyydessä, kuplivuudessa, rakenteessa tai liikkeessä eroja? Kuvaile eroja vihkoon tai monisteeseen! • Maista juomia ja vertaile niiden makuja. Ympyröi se, kumpi maistuu mielestäsi paremmalta.

18. Harjoitus 2.3 • Eriväriset juomat olivat samaa mehua! • Näköaistimme voi johtaa harhaan. Värin perustella • päättelemme punaisen mehun maistuvan • esimerkiksi punaisille marjoille. Mielikuvamme on • niin voimakas, että emme huomaa mehun oikeaa • makua.

19. Harjoitus 2.3 • Samannäköiset juomat olivat eri juomia! • Vaikka juomat näyttävät nopeasti vilkaistuina • samanlaisilta, voi niissä havaita pieniä • eroavaisuuksia ulkonäössä ja maussa.

20. Harjoitus 2.4. Millainen on herkullinen annos? • Etsi ja leikkaa lehdistä ja mainoksista kuvia ruoka- • annoksista. Tee havaintoja niiden ulkonäöistä: • Millainen annos näyttää herkulliselta? • Millainen annos näyttää kauniilta tai tyylikkäältä? • Millainen annos ei herätä ruokahalua? • Vinkki: • Tee kuvista isoja kuvakoosteita esim. kartongille ja • kirjoita kuvien alle ajatuksia ruokien ulkonäöistä.

21. Harjoitus 2.4. Millainen on herkullinen annos? • Keskustelunaiheita: • Mikä tekee annoksesta esimerkiksi herkullisen, kauniin tai epämiellyttävän näköisen? • Voiko ruoan ulkonäköön luottaa? • ”Moni kakku päältä kaunis.”

22. Kerhokerta 3. Hajuaisti

23. Harjoitus 3.1. Erotatko perunan omenasta? • Työskennellään ryhmissä: • Kuorikaa ja raastakaa omena ja peruna erillisille lautasille. • Muut paitsi yksi oppilas: Laittakaa silmät kiinni ja pitäkää nenää tiukasti tukossa sormilla. • Silmät auki oleva oppilas: Anna kaikille suuhun vuorotellen lusikalliset peruna- ja omenaraas-tetta. Erottavatko maistajat kumpi on kumpaa? • Vaihdetaan maistamisvuoroja!

24. Harjoitus 3.1. Erotatko perunan omenasta? • Pohdittavaa: • Miksi omenan ja perunan erottaminen nenä tukossa ei ole aivan helppoa? • Mistä omenan ja perunan pystyy kuitenkin tunnistamaan?

25. Harjoitus 3.2. Hajualias • Haistele ruokanäytettä: • Keksi hajua kuvailevia sanoja, sekä adjektiiveja että substantiiveja. Kuvaile myös, mitä haju tuo mieleen. • Pohdi: • Millaisia ruoan ominaisuuksia hajuaistilla voidaan havaita?

26. Harjoitus 3.2. Hajualias • Työskennellään ryhmissä: • Tarkastelkaa saamaanne ruokanäytettä hajuaistin • avulla: • Kirjoittakaa ylös sen hajua kuvailevia sanoja. • Kuvailkaa näytettä keksimillänne sanoilla muille. Muut päättelevät, mikä näyte on.

27. Harjoitus 3.2. Hajualias • Hajuaisti antaa tietoa esim. tuoreudesta sekä • raaka-aineista ja niiden määristä.

28. Hajuja voi kuvailla esim. seuraavilla sanoilla: • Hajun herättämät mielikuvat: JOULU, MUMMON KEITTIÖ, • KOIRA, LAPSUUS… • Lähdettä kuvaavat ilmaukset: PULLA, KANELI, SAVU, • PALANUT MAITO • Miellyttävyyttä ilmaisevat sanat: MIELLYTTÄVÄ, KUVOTTAVA, • TAIVAALLINEN… • Vaikutuksia kuvaavat sanat: RENTOUTTAVA, VIRKISTÄVÄ, • HERMOSTUTTAVA… • Muita ominaisuuksia kuvaavat sanat: VOIMAKAS, HAPAN, • PISTÄVÄ, TERÄVÄ, SELKEÄ, EPÄMÄÄRÄINEN, • YKSINKERTAINEN, MONIPUOLINEN, TUTTU…

29. Harjoitus 3.3. Haistellaan mausteita! • Purkeissa on eri mausteita: • Avaa varovasti jonkin purkin kansi. • Pidä purkkia nenäsi alla ja haistele. Sulje kansi! Kirjoita vihkoon purkin numero ja purkissa olevaa hajua kuvailevia sanoja tai hajun mieleen tuomia asioita. • Käy tällä tavalla läpi kaikki purkit!

30. Harjoitus 3.4. Samaa tuoksua eri muodoissa • Vertaile eri tuotteiden tuoksuja. Vastaa • seuraaviin kysymyksiin: • Missä tuotteessa tuoksu on makein ja missä happamin? • Missä tuotteessa on voimakkain tuoksu? • Minkä tuotteen tuoksu muistuttaa vähiten aitoa marjaa tai hedelmää? Miksi? • Mitä muita eroja tuotteiden tuoksuissa havaitset?

31. Kerhokerta 4. Tuntoaisti

32. Harjoitus 4.1 Tuntoalias • Tunnustele ympärillä olevia kohteita, esim. pöydän pintaa tai omaa päätä ja keksi tuntoaistimuksia kuvailevia sanoja. • Pohdi, mitä tuntoaisti kertoo ruoan laadusta.

33. Harjoitus 4.1 Tuntoalias • Työskennellään ryhmissä: • Tarkastelkaa saamaanne ruokanäytettä tuntoaistin • avulla: • Kirjoittakaa ylös sanoja, jotka kuvaavat näytteet tuntoaistin avulla havaittavia ominaisuuksia • Kuvailkaa näytettä keksimillänne sanoilla muille. Muut päättelevät, mikä näyte on.

34. Harjoitus 4.1 Tuntoalias • Tuntoaisti antaa tietoa: rakenteesta, kuten pinnan • ominaisuuksista ja kovuudesta, raaka-aineista, • koosta sekä muodosta • Esimerkiksi: • karhea kevyt ilmava kostea kiinteä • kuuma polttava lämmin jäätävä • suussa kihelmöivä tulinen viilentävä

35. Harjoitus 4.2. Kuumat ja kylmät ruoat • Kosketa kuumaa, huoneenlämpöistä ja kylmää • vesiastiaa ja pohdi: • Mitä ruokia tulee mieleesi eri lämpötiloista? • Miksi joitain ruokia syödään kuumina, joitain huoneenlämpöisinä ja joitain kylminä?

36. Harjoitus 4.3 Suutuntuma • Tutustutaan ruokanäytteiden suutuntumaan yksi • kerrallaan: • Miltä näyte tuntuu suussa heti suuhun tullessaan? • Miltä näyte tuntuu suussa, kun sitä on jo jonkin aikaa pureskeltu? • Keksi suutuntumaa kuvaavia sanoja! • Pohdi, mikä merkitys ruoan suutuntumalla on ruoan miellyttävyydelle. • Kiinnitä huomiota myös ruoan lämpötilaan!

37. Harjoitus 4.4. Kuumat ja kylmät aistimukset • Maista ensin pastillia ja sitten chilikastiketta • (kaada astiassa olevalla lusikalla pieni määrä • kastiketta omalle lusikallesi): • Millaisia tuntoaistimuksia havaitset suussa? • Oliko näytteiden todellinen lämpötila eri kuin havaitsemasi tuntoaistimus?

38. Kemotuntoaistimuksen lähteitä elintarvikkeissa Lähde: Tuorila, H., Parkkinen K. & Tolonen, K. 2008. Aistit ammattikäyttöön. 170 s. WSOY Oppimateriaalit Oy, Helsinki

39. Kerhokerta 5. Kuuloaisti

40. Harjoitus 5.1. Kuunnellaan ruokaa! • Jokainen tuottaa vuorollaan jonkin äänen annetuilla elintarvikkeilla tai välineillä siten, että muut eivät näe. • Muut keksivät sanoja, jotka kuvailevat kuuluvaa ääntä ja pohtivat, mistä ääni voisi olla lähtöisin.

41. Harjoitus 5.1. Kuunnellaan ruokaa! • Keskustelunaiheita: • Mikä merkitys äänillä on ruokailukokemuksessa? • Havahdutko himoitsemaan ruokaa, kun kuulet jonkun avaavan jääkaapin oven? • Mitä tulee mieleesi tehosekoittimen äänestä? • Alkaako mielesi tehdä karkkia, kun kuulet pussin rapinaa?

42. Harjoitus 5.2. Onko ruoan nimellä väliä? • Työskennellään ryhmissä: • Keksikää nimi kuvitteelliselle ruoalle, esim. voileivälle, jäätelöannokselle tai pitsalle. Kuvitelkaa mitä se sisältää. Esimerkki: Jäätelöannos ”Sininen hetki” sisältää vaniljajäätelöä ja suklaakastiketta. • Kerätään keksityt nimet taululle. Pohditaan, mitä muiden keksimät ruoat voisivat nimien perusteella sisältää.

43. Harjoitus 5.2. Onko ruoan nimellä väliä? • Keskustelunaiheita: • Miten ruokien nimet vaikuttavat mielikuviimme ruoasta? Keksi esimerkkejä! • Oletko tilannut ruokaa, jonka nimi ei vastannutkaan odotuksia?

44. Harjoitus 5.3. Mitä äänet kertovat ruoan laadusta ja rakenteesta? • Vertailkaa ryhmissä seuraavista elintarvikepareista • lähteviä ääniä. Elintarvikkeita voi pilkkoa, • rutistaa, kuoria, kaataa lasiin ja pureskella. • ”tuore limonadi” —limonadi, josta hiilihappoa on haihtunut • tuore leipä — vanha leipä • kypsä banaani —raaka / ylikypsä banaani

45. Harjoitus 5.3. Mitä äänet kertovat ruoan laadusta ja rakenteesta? • Pohdittavaa: • Miten ääni kertoo, että limonadipullo on vasta avattu, leipä on tuoretta tai banaani on kypsä?

46. Harjoitus 5.4. Maailman äänekkäin ja maailman hiljaisin ateria • Työskennellään ryhmissä: • Valmistakaa annetuista elintarvikkeista ja välineistä joko maailman äänekkäin tai hiljaisin ateria. Ateria voi olla hyvinkin yksinkertainen. • Esittäkää esittävät omasta ateriasta lähteviä ääniä muille.

47. Harjoitus 5.4. Maailman äänekkäin ja maailman hiljaisin ateria • Keskustelunaiheita: • Kumpi ateria, hiljainen vai äänekäs, kuulosti miellyttävämmältä? Miksi? • Millainen olisi äänimaailmaltaan miellyttävä ruokailutilanne?

48. Kerhokerta 6. Makuaisti

49. Harjoitus 6.1. Perusmakujen tunnistaminen • Perusmaut ovat: • MAKEA • SUOLAINEN • HAPAN • KARVAS • UMAMI (”lihan • makuinen”)

50. Harjoitus 6.1. Perusmakujen tunnistaminen Mikä perusmaku maistuu missäkin mukissa? Kirjoita ylös mukin numero ja siinä maistuva perusmaku.