1 / 59

YRITYSTOIMINNAN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

YRITYSTOIMINNAN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET. Rahoitussuunnittelun Suomalainen tapa. Maksimoidaan tulot ja minimoidaan menot!!. Yritystoiminnan aloittaminen ja rahoitus.

lilly
Télécharger la présentation

YRITYSTOIMINNAN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. YRITYSTOIMINNAN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

  2. Rahoitussuunnittelun Suomalainen tapa Maksimoidaan tulot ja minimoidaan menot!!

  3. Yritystoiminnan aloittaminen ja rahoitus • Yritystoiminnan aloittaminen vaatii rahoitusta. Sekä toiminnan aloittamisessa että toiminnan jatkuessa yrityksen on järjestettävä rahoitus kestävällä tavalla, jotta menestyvä toiminta on mahdollista. • Yritystoiminnan alkuvaiheessa yrityksellä on vain menoja.

  4. Omistaja joutuu tekemään omia valintojaan ja asettamaan omia tavoitteitaan? • Millaisen riskitason hyväksyn omalta kohdaltani? • Minulla on varaa tehdä töitä palkattakin • Minulla on varaa hävitä sijoittamani osakepääoma • Voin pantata taloni, mutta minulla ei ole varaa hävitä sitä • Talon menettäminen ei ole ongelma • Paljonko palkkaa haluan • Haluanko kehittää yrityksen myyntiin? • Mikä motivoi (maine, työllistäminen, yrittäjyys)?

  5. Investoinnit • Investoinneilla on merkittävä liiketaloudellinen rooli, sillä ne saattavat ratkaista koko yrityksen tulevaisuuden. • Epäonnistuneet, väärät tai väärin ajoitetut investoinnit ovat kaataneet lukuisia yrityksiä. • Koska pääomista on lähes aina pulaa on niukat resurssit kohdennettava keskenään kilpaileviin tarkoituksiin. Investointipäätöstä tulee edeltää huolellinen valmistelu ja taloudelliset laskelmat.

  6. investointipäätös on kertaluontoinen • ympäristö ja liiketoimintaolosuhteet muuttuvat nopeasti • mitä merkittävämmästä investoinnista on kysymys, sitä tärkeämpi on ajoitus ja tarkasti tiedossa oleva valmistumishetki • tulevaisuus on aina ennustamista –> trendit • investointipäätöksen tekeminen on ristiriitainen ja monimutkainen tapahtuma, paljon muuttuvia tekijöitä osa valintakriteereistä ovat arvostus- ja näkemyskysymyksiä • investointilaskelmat edellyttävät huolellista kulujen ja tuottojen arviointia

  7. Kokemus on osoittanut, että investointibudjettiin on syytä varata 20 % ylimääräistä. • Kustannusylitystäkin pahempi riski on toimituksen käyttöönoton viivästyminen. Yrityksen kaatuminen pitkäksi venyneen toimituksen ja laskutustulojen puuttumisen vuoksi ei ole harvinaista. • Markkinointisuunnitelma / -budjetti

  8. Käyttöpääomaa • raaka-aineiden hankintaan ja raaka-ainevarastoon • työntekijöiden palkkoihin (jos oma työ ei yksinään riitä) • asiakkaille myönnettäviin maksuaikoihin (myyntisaamiset) • valmiiden tuotteiden varastoon • myynnin ja markkinoinnin kustannuksiin!! • Suunnitelma ja budjetti

  9. Harjoitettavan toiminnan mukaan alkuinvestoinnit voivat olla hyvinkin erilaisia • Alkuinvestointien vaatimaa rahoitustarvetta voidaan pienentää, esimerkiksi aloittamalla toiminta vuokratiloissa ja hankkimalla mahdollisimman paljon koneita, laitteita ja irtaimistoa vuokraamalla ja leasing-rahoituksella. • Joillakin toimialoilla rahaa sitoutuu lähes yksinomaan työkustannuksiin, ennen kuin yritys saa tuloja tehdystä työstä

  10. Lähtökohtaisesti Suomessa yrityksen investoinnit saadaan hyvin rahoitettua. Sen sijaan käyttöpääoman riittävässä rahoittamisessa on vaikeuksia, sillä yrityksen ja yrittäjien antamat vakuudet ovat usein tulleet täysimääräisesti käytetyksi investointirahoitusta hankittaessa.

  11. kassavirtojen hallinnalla merkittävät liiketaloudelliset vaikutukset !

  12. Rahoitustyypit Tulorahoitus • Tulot vähennettyinä kuluilla Oma pääoma • Omistajien yritykseen sijoittamat tai voittovaroina jättämät varat • Parantaa yrityksen vakavaraisuutta • Ei tiettyä sovittua takaisinmaksuaikataulua • Osinkoa ei etukäteen sovittu • Sijoitus omaan pääomaan antaa usein päätäntävaltaa Vieras pääoma • Lainanantajien yritykseen sijoittama pääoma • Annetaan tietyksi ajaksi (laina-aika) • Maksetaan etukäteen sovittua korvausta (korko) • Sijoitus ei tuo päätäntävaltaa yhtiössä

  13. Oma rahoitus Yrittäjän omalla sijoituksella on suuri merkitys koko rahoituksen järjestymiselle. Merkittävä oma rahallinen sijoitus antaa hankkeelle uskottavuutta, ja helpottaa siten ulkopuolisen rahoittajan mukaantuloa. Yrittäjän/yrittäjien oman sijoituksen määrän tulisi olla ainakin 20 % pääoman tarpeesta. Rahapanoksen lisäksi yritykseen voidaan sijoittaa käyttöomaisuutta ns. apporttina eli käyvästä arvosta.

  14. Alkavan yrityksen rahoitus järjestyy yleensä kolmesta lähteestä eli yrittäjän omasta rahoituksesta, avustuksista ja lainoista. Neljäs rahoituksen muoto eli tulorahoitus ei alussa voi olla merkittävä, mutta merkitys investointien rahoituksessa kasvaa yrityksen vanhetessa.

  15. Pääomarahoitus • Omaan pääomaan kuuluu yrittäjän yrityksen osakepääomaan tai yhtiöosuuteen alussa sijoittamat rahat, jotka voi olla esimerkiksi säästöjä. Myös ulkopuoliset sijoittajat voivat tehdä sijoituksia yrityksen omaan pääomaan. Oman pääoman ehtojen mukaan yritykseen rahaa sijoittaneet ovat yrityksen osakkaita eli omistajia. • Vieras pääoma koostuu erilaisista lainoista. Vieras pääoma jaetaan lyhytaikaiseen ja pitkäaikaiseen pääomaan.

  16. Finnvera Oyj • Valtion vastuulla toimiva Finnvera Oyj on ainut rahalaitos, jolla on oikeus riskirahoitukseen. Siksi sen antama rahoitus on tärkeä erityisesti yrityksen alkuvaiheessa. Finnveran yrittäjälaina on tarkoitettu osakeyhtiön tai henkilöyhtiöiden (avoin tai kommandiittiyhtiö) vastuullisten perustajien sijoittaessa pääomaa yritykseen perustamisvaiheessa. Lainaa voi myös saada yritystä ostettaessa.

  17. Finnveran rahoitusperiaatteet -Pk- ja kansainvälistymisrahoitus • Painopisteenä on aloittavien, kasvavien ja kansanvälistyvien yritysten sekä yritysten muutostilanteiden rahoittaminen • Näihin hankkeisiin liittyen voidaan ottaa tavallista enemmän riskiä(esim. suuremmat rahoitusosuudet tai suurempi liiketoimintariski) • Rahoitus perustuu ensisijaisesti yrityksen luottokelpoisuuden arviointiin ja riskinjakoon muiden rahoittajien kanssa • Luottokelpoisuus arvioidaan osana yritystutkimusta • Yritykseltä/yrittäjältä edellytetään riittävää omarahoitusosuutta, joka arvioidaan hankekohtaisesti • Finnvera ei voi olla yrityksen päärahoittaja • Poikkeus sääntöön: mikroyrityksille voidaan myöntää enintään 35 000 euroa pienrahoitusta • Finnvera ei rahoita rakentamisen perustajaurakointia, vuokra-asuntojen rakentamista, rahoitus-, sijoitus- ja vakuutusalalla toimivia yrityksiä, maa- ja metsätaloutta

  18. Finnveran rahoitustuotteet

  19. Finnveran hinnoittelu • Hinnoitteluun vaikuttavia tekijöitä: Yrityksen riskisyys Vakuuksien vakuusarvo Lainan maturiteetti Luottotappiokorvauksen suuruus • Pien-, ja yrittäjälainoilla sekä pientakauksella on kiinteä marginaali • Tietyissä tuotteissa korkotuet alentavat kokonaiskorkoa määräajan • Itsekannattavuus. Hinnoittelulla tulee kattaa toimintakustannukset ja Finnveran oma osuus luottotappioista. Valtio korvaa Finnveralle luottotappiokorvauksina 40-75%.

  20. Pienlaina Käyttötarkoitus • Pienyrityksen liiketoimintaan liittyviin investointi-, käyttöpääoma- tai kehittämistarpeisiin Lainan saaja • Alkava tai toimiva enintään viisi henkilöä työllistävä pienyritys, jota yrittäjäomistaja johtaa päätoimisesti Lainan määrä • Enintään 35.000 euroa/yritys yhdessä tai useammassa erässä. Laina-aika • Enintään 5 vuotta, joista kaksi vuotta voivat olla lyhennysvapaita. Hinnoittelu • Korko EB6 + 1,75 % Toimitusmaksu 1,25 % (vähintään 100 euroa). Erityispiirteitä • Turvaa aloittavan tai toimivan pienyrityksen rahoituksen saantia, kun vakuuksia ei ole tai ne eivät riitä turvaamaan riittävää pankkirahoitusta. Lausuntoyhteistyö Seudullisten toimijoiden kanssa

  21. Pientakaus Käyttötarkoitus • Osittainen vakuus pankin myöntämälle luotolle. Pankin ja Finnveran yhteinen rahoitusmalli pienille pk-yrityksille. Vakuudet riskinjaolla. Kohdeyritys • Alkava tai toimiva pk-yritys, joka työllistää enintään 49 henkilöä. Takauksen saaja • Pankki. Takausosuus ja takauksen määrä • Finnveran takausosuus on enintään 60 %. Yhtä luotonsaajaa kohti pientakauksen määrä on enintään 85 000 €. Taattavat instrumentit • Velkakirjaluotto tai luotollinen tili. Hinnoittelu • Toimitusmaksu 1,00 %, vähintään 100 euroa. Takausprovisio 1,75 %. Hyödyt eri osapuolille • Yritys saa pitkäaikaiselle luotolle lisävakuutta. Rahoituksen kokonaishinta pysyy kohtuullisena. Luotonsaaja voi asioida koko prosessin ajan pankin kanssa.

  22. Yrittäjälaina Käyttötarkoitus • Sijoitukset osakeyhtiön osakepääomaan ja/tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon tai osakkeiden ostoon • Avoimen- tai kommandiittiyhtiön yhtiöpanokseksi tai yhtiömiesosuuden ostoon • Kohdeyrityksen on oltava pk-yritys Lainan saaja • Osakeyhtiön osakas, kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies tai avoimen yhtiön yhtiömies, joka toimii päätoimisesti yrityksessä Lainan määrä • Enintään 100.000 euroa/luotonsaaja. Omarahoitusosuus vähintään 20 % Laina-aika • Enintään 10 vuotta, joista enintään 3 voi olla lyhennysvapaata Hinnoittelu • Kansallisella korkotuella EB6 + 1,75 % p.a. tukiaika 7 v. • Toimitusmaksu 0,2 – 2,0 % (vähintään 100 euroa) Erityispiirteitä • Laina on yrittäjän henkilökohtainen laina

  23. Finnveran vakuuspolitiikka • Rahoituspäätökset perustuvat ensisijaisesti asiakkaan luottokelpoisuuteen mutta myös vakuuksilla on merkitystä • Rahoitusta voidaan myöntää tietyissä tilanteissa myös ilman vakuutta • Vakuudet pyritään lomittamaan muiden rahoittajien kanssa ja riskinjakotakauksissa käytetään yhteisiä vakuuksia • Pienrahoitus pääsääntöisesti reaalivakuutta vaatimatta • Osakeyhtiöille myönnettävälle rahoitukselle vaaditaan yleensä omistajien rajattu omavelkainen takaus • Yrittäjän omistamaa ja omassa käytössä olevaa asuntoa ei käytetä vakuutena

  24. Rahoitusesimerkki 1 • LVI-huolto- ja asennuspalveluyrityksen perustaminen: yrittäjällä LVI-asentajan koulutus ja viiden vuoden työkokemus • Liiketoimintasuunnitelma ja laskelmat laadittu uusyrityskeskuksen avulla • Työllistää alkuvaiheessa vain yrittäjän • Yritysmuoto osakeyhtiö • Rahan tarve • Koneet ja laitteet 12.000 euroa • Toiminnan aloittamiseen tarvittava käyttöpääoma 16.000 euroa • Yhteensä 28.000 euroa • Rahan lähteet • Oma osuus 2.500 euroa (osakepääoma) • Finnveran pienlaina 25.500 euroa • Yhteensä 28.000 euroa

  25. Rahoitusesimerkki 2 • Viisi vuotta toiminut catering- ja kahvilayritys • Yritysmuoto osakeyhtiö, kaksi osakasta • Henkilökunta omistajat mukaan lukien yhteensä neljä • Rahoitustarve liittyy uuteen investointiin: kahvilatilojen remontointi, uudet kalusteet, keittiökoneet, kylmälaitteet yhteensä 50.000 euroa • Rahoitus: tulorahoitus 10.000 euroa, pankin pitkäaikainen laina 40.000 euroa. Pankki hakee Finnveralta lainalle pientakausta 60%:n osuudelle • Syy pientakauksen hakemiseen: vakuudet eivät ilman Finnveraa pankille riittäviä; vakuutena käytetään omistajien omavelkaisia takauksia ja yrityskiinnitystä molemmat riskinjaolla Finnveran kanssa

  26. Hakemus Finnveralle • Yrityksen, yrittäjän ja omistajan tiedot • Liiketoimintasuunnitelma (päätuotteet tai -palvelut, osuus liikevaihdosta ja myyntihinta, merkittävät asiakkaat ja kilpailijat, arvio markkina- ja myyntinäkymistä) • Selkeä kuvaus rahoitettavasta hankkeesta • Suunnitelma hankkeen kokonaisrahoituksesta • Yrityksen tulossuunnitelma kolmelle vuodelle (esimerkiksi Yritystutkimusneuvottelukunnan T2 ja T4 lomakkeet) • Rahoitussuunnitelma kolmelle vuodelle (esimerkiksi Yritystutkimusneuvottelukunnan T2 ja T4 lomakkeet) • Jo toiminnassa olevalta yritykseltä tilinpäätöstiedot liitteineen kolmelta viimeiseltä vuodelta • Yhtiöjärjestys tai yhtiösopimus (jos saatavilla hakemusta lähetettäessä) • Tiedot lainanhakijoiden varoista ja veloista sekä takausvastuista ja nettoansioista • Yrittäjälainan hakijan tulee toimittaa lisäksi Finnveralle tulo- ja menoarvio omasta taloudesta.

  27. Pankki ja rahoitusyhtiö rahoittajana • Yleisin käyttöpääoman rahoitustapa on pankin myöntämä luotollinen tili. Luotollinen tili tasaa yrityksen rahavirtoja, koska harvoin myyntilaskuista saatavat tulot saadaan ennen kuin ostolaskuja maksetaan. Luotollinen tili vaatii reaalivakuuden. • Lainan ottamiseen liittyy aina vakuus, jonka lainanantaja vaatii. Vaikka mainonnassa tarjotaankin vakuudetonta lainaa, niin todellisuudessa lainan vakuutena on lainanottajan henkilötakaus. Kun lainanottajan luottotiedot ovat kunnossa, riittää pelkkä nimivakuus myös muissa rahalaitoksissa 15 000 – 20.000 euroon saakka.

  28. Yrityksen rahoitusta omin keinoin • Liiketoiminnan kassavirran ja ulkoisen rahoituksen lisäksi yrityksen toimintaa voidaan rahoittaa esim. seuraavin keinoin: • Omaisuutta myymällä: • myyntisaamiset (factoring eli laskusaatavien rahoitus) • käyttöomaisuus (siirrytään leasing-rahoitukseen) • Yritetään saada nopeammin rahat asiakkailta: • lyhyemmät maksuajat • ennakkomaksut • maksuaikataulut • Yritetään saada pidempiä maksuaikoja toimittajilta • Omistajaporukan palkkajoustoilla

  29. Laitteiden omistaminen ei ole yrityksellesi välttämätöntä • Leasing on irtaimen käyttöomaisuuden, kuten IT- ja toimistolaitteiden, kalusteiden, tuotanto- ja työkoneiden pitkäaikaista vuokraamista. Kohteet ovat rahoittajan omistuksessa, mutta vuokrat ovat yrityksellesi kokonaan verotuksessa vähennyskelpoinen kulu. Alv-vähennyksen saat tehdä vuokraerittäin.

  30. Leasingin edut yritykselle • Ei sido pääomia omistamiseen - yrityksesi maksaa vain laitteen käytöstä • Mahdollistaa ajantasaisen laitekannan ylläpidon • Reaalivakuudet käytettävissä muihin hankkeisiin • Helpottaa budjetointia ja rahoituksen suunnittelua

  31. ELY-keskusten rahoituspalvelut • Kehittämisavustus • Aloitusvaiheen (12 kk) kustannuksiin avustusta 20-50.000 euroa: laitehankinnat (max 25 %), maksetut palkat, vuokrat, tilitoimisto-ja tilintarkastuskulut, asiantuntijapalvelut (max 50 %) • 1-2 avainhenkilön 12 kk:n palkkoihin, kansainvälistymis-ja muihin kehittämishankkeisiin (myös tuotekehitykseen jopa yli 100.000 €) tyypillisesti 30.000-100.000 euroa (40-50 %) • suuremmissa tukipäätöksissä mukana iso yksityisrahoitus • Valmistelurahoitus (VARA) • Valmistellaan esim. merkittävää Tekesrahoitteista kehitysprojektia, avustus max 15.000 euroa (tuki 70 %)

  32. ELY:n konsultointituotteet • Balanssi -Talouden ja rahoituksen kehittämisohjelma. • Globaali -Kansainvälistymisen kehittämisohjelma. • Kunto -Liiketoiminnan kehittämisohjelma. • MyyntiTeho -Myynnin ja markkinoinnin kehittämisohjelma. • ProStart –Yritysideoiden arviointi-ja kehittämisohjelma • TuoteStart -Tuote-ja palveluideoiden kehittämisohjelma. • PK-LTS –PK-yrityksen liiketoimintasuunnitelman kehitysohjelma

  33. Maaseudun toimintaryhmien kautta kanavoitu tuki / Jomma • Toimintaryhmä on yritysten, yksityishenkilöiden ja julkisorganisaatioiden kanssa toimiva paikallinen kehittäjätaho, joka tuo esiin ruohonjuuritason tarpeita ja toivomuksia maaseudun kehittämiseksi. • Toimintaryhmä käsittelee tehdyt hanke-esitykset ja antaa niistä lausunnon ELY-keskukselle. ELY-keskus tekee hankkeiden lopulliset rahoituspäätökset ja voi myöntää avustuksen vain sellaiselle hankkeelle, jota paikallinen toimintaryhmä on puoltanut.

  34. Keksintösäätiön rahoitus –ainoa ns. 100% • Avustus-ja lainarahoitusta keksintöjen patentointiin ja kaupallistamiskuluihin • Asiakkaina yksityishenkilöt ja pk-yritykset • Tuoteväylä-rahoitus: • Innovatiivinen, keksinnöllinen, uusi tuote-tai palveluidea. • Paikallisesti päätettävä max 5.000 euron Tuoteväylä 1 –rahoitus tyypillisesti uutuustutkimuksiin ja markkinaselvityksiin. Keksintösäätiö tilaa ja maksaa ostettavat palvelut (ei hakijan omia kuluja). • Keksintösäätiössä päätettävä max 50.000 euron Tuoteväylä 2 –rahoitus esim. markkinaselvityksiin ja prototyypin (laite) tai demo-järjestelmän (hw, sw) rakentamiseen. Hakija maksaa rahoituksen takaisin vain, jos kehitettävä tuote menestyy kaupallisesti. • Oulun alueella yli 100 hakemusta/v, joista n. 40 rahoitettu/v.

  35. Tekesin rahoitus tutkimukseen ja tuotekehitykseen • Haastavat tuotteiden, liiketoiminnan, menetelmien ja palveluiden t&k -projektit. • Liiketoimintaa tukevien palvelu- ja muiden konseptien kehittämiseen • Uusien innovatiivisten yritysten perustamiseen ja kasvun tukemiseen • Rahoittavilta hankkeilta edellytetään uutuusarvoa, korkeaa teknolgista tasoa ja kaupallista riskiä • Rahoitus on avustusta, lainaa tai näiden yhditelmä • Tuen määrä on eri pienissä, keskisuurissa ja suurissa yrityksissä riippuen hankkeesta ja riskipitoisuudesta.

  36. Tekesin rahoitus 1/3 • Rahoitus tutkimus-jakehitystyöhön • Avustusta, lainaa tai yhdistelmää (Tekesin rahoitusosuus 30-60 %) • Projektin saamaan rahoitusmäärään ja rahoitusyhdistelmään vaikuttavat projektin teknologinen haastavuus ja etäisyys markkinoista sekä yrityksen muu rahoitustilanne (kokonaisrahoitus) • De minimis-rahoitus • Avustusta maks. 100.000 euroa tuotekehitys-ja muihin liiketoiminnan kehittämiskuluihin (avustus 50 %, omarahoitus 50 %)

  37. Nuorten innovatiivisten yritysten rahoitus (NIY) • Esivaihe; kasvun suunnittelu • 50.000 € • Vaihe 1; Kasvun edellytysten luominen • 250.000 €(75%) • Vaihe 2; Kasvun nopeuttaminen • 750.000 €(75%) • Oulun seudulla rahoitettuja yrityksiä BT Wood Oy, Optomed Oy, Sensinode Oy, Valkee Oy, VividWorks Oy

  38. TEMPO-rahoitus • ”Tekesin Tempo-mobiiliaktivointihankkeen tavoitteenaon kannustaa erityisesti uusia kasvuhakuisia yrityksiä maailman huipulle nopealla aikataululla” • Mobiilit kuluttajasovellukset/palvelut, sosiaalinen media, pelit, paikkatiedon hyödyntäminen, pilvipalvelut • Tavoitteena kehittää minimivaatimukset täyttävä versio (=proto) jolla voidaan osoittaa palvelun tarjoama lisäarvo • Avustusta yleensä 30-50-70.000 euroa, 50 %:n tukiosuus • Periaatteessa voi saada ”pienemmällä” paperityöllä (ei tarvita täydellistä liiketoimintasuunnitelmaa, mutta hyvä hankesuunnitelma kuitenkin)

  39. AVEKin rahoitus • AVEK myöntää valtionavustuksina kaksi kertaa vuodessa DigiDemo ja CreaDemo -tukia. DigiDemo on tarkoitettu digitaalisiin päätelaitteisiin soveltuvien kulttuurisisältöisten teosten, ohjelmien, pelien ja palveluiden tuotekehitykseen. • CreaDemo on suunnattu luovien alojen ja kulttuuriyrittäjyyden kehittämishankkeisiin. • AVEK myöntää valtionavustuksia luovien alojen ja kulttuuriyrittäjyyden kehittämishankkeisiin. Avustukset myönnetään opetus- ja kulttuuriministeriön AVEKille osoittamasta määrärahasta. Avustuksina jaettavan määrärahan suuruus on noin 450 000 euroa. 

  40. Esimerkkinä DigiDemo –rahoitus:tuotekehityksen tuki • DigiDemo-tuki on täsmärahoitusta tuotekehityksen tiettyyn vaiheeseen • DigiDemo-rahoituksella hakijat ovat kehittäneet sisältöideoitaan konsepteiksi ja demoiksi (rahoitettuja hankkeita satoja) • Demotuotannon tavoitteena on valmistaa tuotteesta proto, jolla voi tuotetta havainnollistaa asiakkaalle, rahoittajalle, yhteistyökumppanille

  41. CreaDemo on kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitusta • Tuote • Palvelu • Menetelmä • Rahoitusta: • Idean kehittämiseksi konseptiksi • Demon, proton tai pilotin tekemiseen

  42. Yleistä: CreaDemo-rahoitusmalli • YKSITYISHENKILÖT, YRITYKSET, YHTEISÖT: • Idea: konseptointi • YRITYKSET&YHDISTYKSET: • Demo/proto/pilotti • Kaksiportainen rahoitus • Ideasta konseptiksi (kiinteä summa) • Konseptista demoksi, protoksi tai pilotiksi • (tarpeen ja projektin mukaan määrittelemätön summa)

  43. Mitä ei rahoiteta? • Yksittäisen teoksen tai tuotteen tekemiseen • Hakijayrityksen asiakkaan lukuun tehtävään tuotekehitykseen • Markkinoinnin ja mainonnan tuotekehitykseen • Laitehankintoihin • Yhteisöjen perustoimintoihin, esim. liiketoiminnan kehittäminen

  44. Hakeminen • CreaDemon seuraava haku päättyy 28.2.2013 ja DigiDemon 31.3.2013. • AVEK myöntää valtionavustuksina kaksi kertaa vuodessa DigiDemo ja CreaDemo -tukia. DigiDemo on tarkoitettu digitaalisiin päätelaitteisiin soveltuvien kulttuurisisältöisten teosten, ohjelmien, pelien ja palveluiden tuotekehitykseen. CreaDemo on suunnattu luovien alojen ja kulttuuriyrittäjyyden kehittämishankkeisiin.

  45. Joukkorahoitus / crowdfunding • Joukkorahoituksen ideana on järjestää kampanja, jossa kerätään keskenään verkostoituvien ihmisten avulla ja internetin kautta toimivien palveluiden välityksellä etukäteen määritettävä minimisumma yleensä startup-yrityksen toiminnan tai jonkin projektin rahoittamiseen. Varoja voidaan kerätä myös erilaisille hankkeille, tuotteiden kehitykseen tai projektien eteenpäin viemiselle. Hanke tai tuote toteutetaan vain, jos etukäteen asetettu minimisumma saadaan kokonaisuudessaan kasaan.

  46. Joukkorahoitusprosessi on kevyempi kuin perinteiset vaihtoehdot ja siihen liittyy vahvasti markkinointikampanja-elementti. • Kampanjan ideana on esitellä yrityksen tuotteet ja palvelut suurelle joukolle ja näin saada heidät kiinnostuneiksi yrityksestä mutta samalla tuotteet ja palvelut tulevat tutuiksi myös potentiaalisille asiakkaille. • Ideaalitilanteessa yritys saa joukkorahoituksen kautta satoja asiakasomistajia, jotka puhuvat yrityksestä positiiviseen sävyyn omissa maissaan ja ystäväpiireissään. • Joukkorahoitus ei sovi kaikille yrityksille mutta se tuo erittäin mielenkiintoisen ja uudenaikaisen vaihtoehdon perinteisille rahoitusmuodoille

  47. Haastavaksi joukkorahoituksen (crowd funding) tekee viranomaissääntely – EU:n ja Suomen. Toisaalta tavoitteena on suojata sijoittajien etu tilanteessa, jossa on voimakas tiedon epäsymmetria

  48. Rahankeräyslaki • Rahankeräyksellä kerätään yhteisöltä vastikkeetonta rahaa (3§) • Lain tarkoitus on estää epärehellinen toiminta rahankeräysten yhteydessä (1§) • Kerätyt varat pitää käyttää kerätessä määriteltyyn tarkoitukseen (20§) • Rahankeräys on luvanvaraista (5§) • Varojen kuuluu mennä yleishyödylliseen toimintaan (6§) • Rahankeräyslupa voidaan antaa vain yleishyödylliselle yhteisölle tai säätiölle (7§)

  49. Muotoja • Pääomasijoitus • ‎Minibisnesenkeli, suora omistus ”ilman kontrollia”‎ • Varainkeruu, lahjoitus • ‎Mahdollinen muodollinen korvaus: ”vappukukka”‎ • ‎Varainkeräyslaki?‎ • ‎Ennakkomyynti / pre-sale / joukkotuottaminen • ‎Tilaa tuote ennen kuin se on olemassa • Joukkorahoitus muistuttaa useimmissa tapauksissa ennakkomyyntiä. Tällöin sitä verotetaan, kuten kaikkea muutakin myyntiä, eli siitä maksetaan arvonlisävero. Mitä jos hanke epäonnistuu?‎ • ‎Mikrolainat • ‎Lainaa rahaa jollain korolla ”ilman vakuuksia”‎ • ‎Finanssivalvonta? ‎

More Related