Yliopistopedagogiikan perusteita Taina Kaivola Hilma-verkosto 1.9.2005
HY:n jakson teema: Mitä on oppiminen? • johdatusta feministiseen pedagogiikkaan • mitä on opiskelu, oppiminen ja opettaminen yliopistossa? • oppimisen edistäminen pienryhmä- ja luento-opetuksessa, arviointimenetelmät ja niiden kehittäminen • opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista: opiskelijakeskeisyys suunnittelun lähtökohtana • verkkopedagogiikan erityispiirteitä Taina Kaivola, Helsingin yliopisto
Yliopistopedagogiikan perusteita • Nykyinen käsitys oppimisesta ja opettamisesta • Miten opiskelijat opiskelevat tai pitäisi opiskella? • Mitä opettaja tekee ja miksi? • Mitä opiskelijat tuottavat? • Millaisia opiskelun orientaatioita on ja miten niitä voidaan kehittää? Taina Kaivola, Helsingin yliopisto
Menestyksellisen oppimisen tekijät • Halu oppia • Opetusta, opiskelua ja oppimista tukeva ilmapiiri • Riittävät resurssit • Hyvä opetus Lähde: Fenstermacher, Gary D. & Virginia Richardson (2005). On making determinations of quality in teaching. Teachers College Record 107 (1), 186–213. Taina Kaivola, Helsingin yliopisto
Konstruktivistiseen käsitykseen opiskelusta kuuluu ainakin • Opettajan rooli muuttuu tiedon jakajasta entistä enemmän myös opintojen ohjaajaksi • Oppimaan oppimisen taitojen ja tietojen (metakognitiot) kehittäminen entistä tärkeämpää • Opiskelijan oman aktiivisuuden merkitys oman tietonsa ja ymmärryksensä rakentajana korostuu • Opiskelijan aikaisemmat tiedot uuden oppimisen perustana • Ymmärtäminen on tärkeämpää kuin ulkoa osaaminen Faktapainotteisuuden rinnalle ongelmalähtöisyys. Taina Kaivola, Helsingin yliopisto
Halu oppia, opiskelua tukeva sosiaalinen ilmapiiri sekä riittävät mahdollisuudet ja resurssit • Oppimisessa huomioidaan tilanne- ja paikkasidonnaisuus (konteksti) • Pyritään monipuolisten käsitysten ja mielikuvien kehittämiseen moni- ja poikkitieteisyys ja ilmiökeskeisyys • Opetussuunnitelmien, opetusmenetelmien ja uudenlaisten arviointikäytänteiden käyttöönottaminen on tarpeen • Kun karsitaan opetettavaa ainesta, opettajan on tunnettava tieteenalan ydinaines ja luotettava opiskelijoiden kykyyn soveltaa oppimaansa uusissa tilanteissa (~ oppimisen siirtovaikutus). Taina Kaivola, Helsingin yliopisto
Opiskelijakeskeisyys yliopisto-opetuksessa • Opiskelijakeskeisyydellä tavoitellaan ymmärryksen perustuvaa, syvällistä oppimista ja laadukasta osaamista. • Opiskelijoiden oppimisen laatu ja oppimistulokset ovat opetuksen onnistumisen mitta: • opiskelijoille ymmärrettävää, luotettavaa ja perusteltua tietoa siitä, mitä heitä vaaditaan ja odotetaan opintojen etenemisen ja oppimisen arvioinnin kannalta • arvosteluperusteet ja opinnoissa etenemisen pelisäännöt selkeästi ja näkyvästi esille • opiskelijoiden ääni ja saatu palaute huomioon myös suunnittelussa ja kehittämisessä • opiskelijoiden hyvinvointi huomioon mm. ohjausta parantamalla. Helsingin yliopiston opetuksen ja opintojen kehittämisohjelma 2004 - 2006 Taina Kaivola, Helsingin yliopisto
Mistä opetuksen laatu syntyy? • Opetuksen ja tutkimuksen yhteys • Opetuksen tavoitteet ja ydinaines • Opetustoiminnan johtaminen • Opetuksen toteuttaminen käytännössä • Oppimistulokset • Resurssit • Palaute ja seuranta Helsingin yliopiston laatumatriisi Taina Kaivola, Helsingin yliopisto
TIETEELLISEN AJATTELUN KEHITTYMISEN TUKEMINEN YLIOPISTO-OPETUKSESSA perustuu KORKEALAATUINEN OPPIMINEN kuuluu keskeisesti ainakin TIEDOT TUNTEET TAIDOT mahdol-listavat on oleellista liittyvät HALU TIETÄÄ ARVOT JA ETIIKKA TIETEENALALLE OMINAISET TIEDONHANKIN-NAN MUODOT kuuluu on edellytys KÄSITTEEN MUODOSTUS tukevat TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PROSESSI TAI METODOLOGIA HANKITUN TIEDON KOETTELU JA KRIITTINEN ARVIOINTI TIEDON RAKENTAMINEN omaksumista edistävät TEKEMÄLLÄ OPPIMINEN LÄHDEKRITIIKKI Taina Kaivola, Helsingin yliopisto
Opiskelijan orientaatio, opetusmenetelmä ja sitoutumisen aste Akateemisesti orientoitunut opiskelija Enemmän käytännöllisesti orientoitunut opiskelija Vähäinen sitoutuminen Opiskelijalta edellytetty osallistuminen PASSIIVINEN AKTIIVINEN (esim. perinteinen luento) OPETUSMENETELMÄ Voimakas sitoutuminen oman teorian kehittely reflektointi yleistäminen soveltaminen yhdistely tunnistaminen muistiin merkitseminen ulkoa opettelu (esim. tutkiva oppiminen) Biggsin 1999 mukaan Taina Kaivola, Helsingin yliopisto
voi painottua voi painottua Entwistleä, McCunea ja Walkeria (2001) mukaillen Kaivola (2003) OPISKELUTAPA TEHOKAS OPISKELU TEHOTON OPISKELU piirteitä ovat keskeinen piirre on liittyy joskus myös SYVÄSUUNTAU-TUMINEN STRATEGINEN OPISKELU PINTASUUNTAUTUMINEN kuuluu mm. kuuluu mm. tietoisuus kurssin arviointimenetelmistä ja -painotuksista kuu-luu mm. rutiininomainen ulkoa opettelu asioiden välisten yhteyksien hahmottaminen liittyy reflektoimaton suhtautuminen omaan opiskeluun opiskelun ajallinen ja sisällöllinen organisointi tietoinen pyrkimys ymmärtämiseen omien opiskelutapojen tarkkailu ja kehittäminen PÄÄMÄÄRÄN EPÄMÄÄRÄISYYS JA VÄHÄINEN ITSELUOTTAMUS KIINNOSTUS KURSSIN SISÄLTÖÄ KOHTAAN johtaa motiivina on tukee VAKAA AIKOMUS SELVIYTYÄ HYVIN johtaa usein voi parhaimmillaan johtaa OPINTOJEN KESKEYTTÄMINEN TAI VIIVÄSTYMINEN VALMISTUMINEN MÄÄRÄAJASSA johtaa hyvin todennäköisesti
Läsnäolevaksi luennoitsijaksi • Rytmitä luento opettajan puheeseen (15-20 min.) ja opiskelijoiden työaikaan (5-10 min.) • Ohjeista opiskelijat käyttämään tauot muistiinpanojen täydentämiseen ja opitun aktiiviseen pohtimiseen • Huolehdi siitä, että luennon lopussa on yhteenveto-osuus. Taina Kaivola, Helsingin yliopisto
Läsnäolevaksi luennoitsijaksi • Hyödynnä opiskelijatuutoreita, anna heille vastuuta ja osoita arvostavasi heidän työtään • Viljele huumoria ja viittaa ajankohtaisiin asioihin • …ja muista tehdä kalvot, jotkanäkyvät myös takariviin (!) Opettaminen on sekä tavoitteellista johtamista että improvisoitua keskustelua. Taina Kaivola, Helsingin yliopisto
Läsnäolevaksi luennoitsijaksi- luennon lopettaminen • Vedä yhteen ja perustele, mihin suurempaan kokonaisuuteen asiat kuuluivat. • Pyydä opiskelijoita vastaamaan kysymyksiin, esim. • Mikä oli tänään oppimani tärkein asia? • Mikä oli asia, joka jäi epäselväksi tai liian vähälle huomiolle tänään? • Mitä haluan oppia seuraavaksi? Pohdinnat palautetaan erilliselle paperille kirjoitettuna opettajalle heti palautteena tai sisällytetään esim. oppimispäiväkirjaan.. Taina Kaivola, Helsingin yliopisto
Teaching method and learning achieved (Biggs 1999, 188) Taina Kaivola, Helsingin yliopisto
Perinteinen ryhmätyö porinaryhmineen Palapeli, jossa kukin ryhmä käsittelee osaa isommasta kokonaisuudesta Ongelmalähtöiseen ja tutkivaan oppimiseen perustuva pitkäjaksoinen työryhmä Työpari Lukupiiri Tutoriaalit Henkilökohtainen ohjaus Seminaarit Pienryhmätyöskentely Taina Kaivola, Helsingin yliopisto
Yhteistoiminnallinen oppiminen- tavoitteena vertaisvuorovaikutuksen tehostaminen • Luodaan ryhmän jäsenten välille positiivinen riippuvuus • Panostetaan aitoon vuorovaikutukseen • Otetaan sekä yhteisöllinen että yksilöllinen vastuu • Vaihdellaan ryhmien muodostamis-periaatteita heterogeenisyys edistää oppimista useimmissa tapauksissa. TÄNÄÄN OLEN RYHMÄN VALVOJA, HUOMENNA SIHTEERI. PIDÄN JOHTAMISESTA, MUTTA KUUNTELEN MUITA. TÖITÄ TEHDÄÄN KOTI- JA ASIANTUNTIJARYHMISSÄ, MUTTA MYÖS YKSIN. ME-HENKI! Taina Kaivola, Helsingin yliopisto
Ongelmalähtöisen oppimisen tavoitteet • Tiedon ja ymmärryksen rakentaminen käytännöllisessä kontekstissa • Tehokkaiden päättelyprosessien kehittyminen (ongelmanratkaisu, päätöksenteko, hypoteesien tekeminen) • Itseohjautuvien oppimistaitojen kehittyminen • Oppimismotivaation lisääntyminen • Ryhmässä työskentelytaitojen kehittyminen Taina Kaivola, Helsingin yliopisto
Ongelmalähtöisen oppimisen 7 askelta Pieni ryhmä saa ratkaistavakseen uudenlaisen ongelman tai tapauksen • SELVITETÄÄN TAPAUKSEEN LIITTYVIEN KÄSITTEIDEN SISÄLTÖÄ JA MERKITYSTÄ - aluksi tai lopuksi osana ongelman ratkaisua • MÄÄRITELLÄÄN ONGELMA – päätetään, mitä ilmiötä tai ongelmaa ollaan selvittämässä • PIDETÄÄN AIVORIIHI –ilman kritiikkiä esitetyt ideat kirjataan muistiin • RAKENNETAAN ILMIÖTÄ SELITTÄVÄ MALLI – järjestellään ja kehitetään ideoita ja liitetään ne aikaisempaan tietoon • MUOTOILLAAN OPPIMISTAVOITTEET – kirjoitetaan yhdessä muistiin myös tavat, joilla niihin edetään • OPISKELLAAN ITSENÄISESTI – aloitetaan ryhmässä muotoiltujen tavoitteiden mukaisesti • SOVELLETAAN JA ARVIOIDAAN OPITTUJA TIETOJA – ryhmä kokoontuu taas yhteen ja käyttää oppimaansa tietoa ongelman ratkaisemiseen tai ilmiön kuvaamiseen. Tavoitteiden toteutuminen arvioidaan yhdessä. (ks. esim. Hakkarainen Lonka & Lipponen 1999) Taina Kaivola, Helsingin yliopisto
Tutkiva oppiminen • Ymmärtämiseen tähtäävä oppiminen • Oppiminen ongelmanratkaisuna • Omien ennakko- tai intuitiivisien käsitysten käsitteleminen • Huomion kiinnittäminen keskeisiin käsitteisiin ja suuriin ideoihin • Pyrkimyksenä ilmiöiden selittäminen. Taina Kaivola, Helsingin yliopisto
Tutkivan oppimisen osatekijät Työskentelyteorian luominen Ongelmien asettaminen Kontekstin luominen Rakentava kriittinen arviointi Jaettu asiantuntijuus Uuden työskentelyteorian luominen Syventävän tiedon hankkiminen Tarkentuvan ongelman asettaminen Idea ja tutkimuskysymys Hakkaraisen, Longan & Lipposen (1999: 202) mukaan Taina Kaivola, Helsingin yliopisto
Lähteitä Biggs, J. (1999). Teaching for quality learning at university: What the student does. Society for Research into Higher Education. Buckingham: Open university Press. Entwistle, N., McCune, V. & P. Walker (2001). Conceptions, styles, and approaches within higher education: Analytical abstractions and everyday experience. Teoksessa Sternberg, R. J. & L. Zhang (toim.). Perspectives on thinking, learning, and cognitive styles. London: Lawrence Erlbaum, 103 – 136. Hakkarainen, K., Lonka, K.& Lipponen, L. 1999. Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Helsinki: WSOY. Kaivola, T. (2003). Mitä opiskelijakeskeisyydellä tarkoitetaan? www.helsinki.fi/opettajaksi/Kaivola_kasikirjoitus_opiskelijakeskeisyys.pdf Helsingin yliopiston opetuksen ja opintojen kehittämisohjelma 2004 - 2006 (2002). www.helsinki.fi/opintoasiainosasto/opintojen_kehittamisyksikko/development.html Taina Kaivola, Helsingin yliopisto
