Rysäpyynnin kehitystyö 2002 - 2012

1. KEHRA KANRA Rysäpyynnin kehitystyö 2002 - 2012 Entä mitä jatkossa? Retrospektiinen ”tekninen” läpileikkaus Vesa Tschernij Iconex Oy lähtökohdista tuloksiin

2. Tänään keskitytään: 1. Tarkastelemaan KANRA-KEHRA rysäkehitystyön lähtökohtia ja itse prosessia 2. Yksittäisiä poimintoja keskeisistä tuloksista 3. ”Tekijöiden” ja oheisryhmien arvioon työn tuloksista sekä siitä mitä mahdollisesti on jäänyt tekemättä? Yksityiskohtaiset tulokset on koostettu hankekokonaisuuden aikana tuotettuihin raportteihin (löytyvät netistä)

3. 1 Rysäkehitystyön lähtökohta ja evoluutio

4. saaristomeri lähtökohta kysymys! tarvittiin selvitys kiteyttämään päämäärä! Oliko syy selvityksen tarpeeseen todellakin hylje vai yleisen (yhteisen) päämäärän puuttuminen kalastus- elinkeinon harjoittajien keskuudessa! Pyyntitekninen selvitys 2002-03 2002-03 KANRA selkämeri lähtökohta pyynnin kehittämisessä todellinen tarve hylkeen aiheuttamien vahinkojen vuoksi! oli kysymys kalastuksen säilymisestä!

5. saaristomeri Pohjarysäpyynti korvaamaan selkävesien vaikeutuvaa kuhan välivesiverkkopyyntiä (syynä hylkeet) Pyyntitekninen selvitys 2002-03 KANRA 2004 Tuoda ponttoonirysät Suomeen sekä edistää niiden jatkokehitystä oman maan erityistarpeisiin selkämeri Lohen ja siian rysäpyynnin jatkon varmistaminen huolimatta lisääntyvästä hyljepopulaatiosta

6. Pyyntitekninen selvitys 2002-03 KANRA 2004 - 2009 Rysäkehitystyön loppuraportti 2009 Tuoda ponttoonirysät Suomeen sekä edistää niiden jatkokehitystä oman maan erityistarpeisiin

7. 2 KANRA Rysäkehitystyön tiivistetyt tulokset

8. lopputulos 2009 saaristomeri PU-pohjarysä (nykyversio) - aluksi moninaisia rakeentellisia ongelmia - parhaimmillaan vain täydentävä pyydys - merkitys kokonaisuuden kannalta kyseenalainen - hyviä rysäpaikkoja rajallisesti(vain sisäsaaristossa) - pohjapyyntirysä vaatii vankan osaamisen selkämeri PU-rysä - elinehto (siian pyynnissä vielä kysymysmerkki) - on odotetusti mullistanut koko kalastusmuodon - saalis huippulaatuista/työmäärä vähentynyt - tuottajahinnassa selvää nousupainetta

9. saaristomeri – mitä 2009 jälkeen? PU-pohjarysä (nykyversio) - pyyntitekniikan lisäkehittäminen ilman laajempaa kiinnostusta kyseenalaista - selektivisyyden lisääminen tarpeellista selkämeri – mitä 2009 jälkeen? PU-rysä - hyljevarmuuden lisäämistarve suuri - siian selektion kehittäminen toivottavaa

10. Selektio ja hylkeen kestävyys Pyyntitekninen selvitys 2002-03 2010 – 11 KANRA KEHRA 2004 - 2009 Rysäpyynnin kehittäminen; loppuraportti 2009 Tuoda ponttoonirysät Suomeen sekä edistää niiden jatkokehitystä oman maan erityistarpeisiin

11. Vedenalaiskuvaus kehitystyön edellytys!

12. saaristomeri – kuvausten onnistuminen - kuvausten ajoittaminen helppoa - työskentelyolosuhteet otollisempia - hankaluutena samea vesi - kuvauslaitteiston toimintavarmuus välttävä! selkämeri – kuvausten onnistuminen - kuvausten ajoittamisen ennakointi vaikeaa - työskentelyolosuhteet erittäin vaativat - hankaluutena kuvattavan tilanteen rajaaminen - kuvauslaitteiston toiminta ala-arvoinen!

13. Kuvausajankohta ja kuhasaaliin ajoittuminen Saaristomerellä yhteneväiset kuvausjakso merkitty sinisellä viivalla 15.6 Kuha&ahvensaalis (vap.kuha<37cm) 2009 2010 2011 n. 620 kg + (280) n. 440 kg + (332) n. 690 kg + (445)

14. Kuvausajankohta ja lohisaalishuippu Selkämerellä harvoin kohdakkain 2010 2011 kuvausjakso merkitty sinisellä viivalla (260 – 1500 kg/rysä) (470 – 1600 kg/rysä) 2009 15.6 15.6 (450 – 1300 kg/rysä) 15.6

15. 2 KEHRA Rysäkehitystyön tiivistetyt tulokset

16. Saaristomeri KEHRA

17. tulokset 2011 saaristomeri 2 4 1 3 5 Vuonna 2011 käytetty kevyt ritilä. Vihreä väri osoit- tautui 2010 kokeissa parhaimmaksi värivaihtoehdoksi. Lopputesteissä 2011 samaa ritilää testattiin kalapesässä viidessä eri kohtaa. KEHRA kehitti PU-pohjarysän selektiivisyyttä kolmessa vaiheessa

18. tulokset 2011 saaristomeri PU-pohjarysän selektio - kehityksessä 3 tekijää: rakenne, koko, väri - merkittävin tekijä ritilän rakenne - mitä kevyempi rakenne sen parempi selektio - ritilän paikan vaikutus jäi epäselväksi - ritilän värillä vaikutusta tukevissa ritilöissä (vaaleampi ritilä takasi paremman selektion) Kuvaa 2011 testeistä! Ritilät vetivät puoleensa niin suuria kuin pienempiäkin kuhia.

19. tulokset 2011 saaristomeri – kehitetty selektio lähes ”täydellinen” 13 vrk n. 890kg myyty saalis 170kg (1) Ritilän läpi paenneiden pikkukuhien arvioitu kokonaispaino lähes 890 kg (2) Olettaen pikkukuhien keskipainoksi 300 g voidaan arvioida noin 2970 kuhan uineen vapauteen 13 vrk aikana (=290 kuhaa/vrk)! (3) 750 g kasvettuaan nämä 2970 kuhaa painavat 2,2 tonnia (=13 x 170 kg saalis)

20. Selkämeri KEHRA

21. tulokset 2011 selkämeri ? ? Lisäksi koekalastuksissa yritettiin ke- hittää pyydys/pyyntitapa minkä ansi- osta lohien pyydyksen suojaamatto- massa osassa viettämä aika lyhenisi! Koekalastuksissa on vertailtu 2 eri esteverkon toimintaa. Molemmat estävät hylkeen kulun mutta peruskysymys oli kumpi verkko (A vai B) vaikuttaa vähiten lohiin?

22. tulokset 2011 selkämeri Kuvausten tuloksena kehitettiin erityinen lukuarvo joka kertoo miten monta kertaa lohi keskimäärin kävi kääntämässä verkolla ennen kuin se ui sen läpi! ? A ? Lohien käyttäytymistä kuvattiin koh- dassa A – tarkoituksena selvittää oli- ko lohien suunnanvalinta yksioikoinen!

23. tulokset 2011 selkämeri Välipesä Etunielu Esteverkkojen toiminta Esteverkko A B Vuosi 2009 1 3,4 Vuosi 2010 0,7 8,5 Vuosi 2011 puuttuu 4,0 37,0 (lukuarvot: x yritystä/pyydetty lohi)

24. tulokset 2011 selkämeri Saalis 2010 470 kg 2011 625 kg Kuvaukset 2010 ja 2011 epäonnistuivat! - kameran kohdistus ja suuntaus hakusessa! - ongelmana kuvattavan kohteen ”suuruus” Saalis 2010 1200 kg 2011 905 kg Lohet kääntyvät tulosuuntaan!

25. Tilinteko Selektio ja hylkeen kestävyys Pyyntitekninen selvitys 2002-03 2010 – 11 2012 2014 KANRA KEHRA Entä mitä sitten? 2004 - 2009 Rysäpyynnin kehittäminen; loppuraportti 2009 Tuoda ponttoonirysät Suomeen sekä edistää niiden jatkokehitystä oman maan erityistarpeisiin

26. 3 Mitä sanovat tekijät työnsä tuloksista?

27. Saaristomerellä kuhat ovat hylkeiden kyörää- mänä vaan siirtyneet pois seliltä mistä minä niitä ennen kalastin ver- kolla. Nyt muut saavat nauttia samasta kun minä olen pakotettu pyytämään rysillä! KANRA- KEHRA hankkeilla on ollut valtaisa alaa yhdis- tävä vaikutus! Risteilykin on tästä hyvä osoitus. Täällä on nyt jopa järvikalastajia! Hyvä pyydyshän se on mutta tuskinpa mullistaa Saaristome- ren kalastuksen. Rysä on liian paikkaansidottu pyydys sekä aivan liian kallis! 2002-03 2010 – 11 2012 2014 KANRA KEHRA Entä mitä sitten? 2004 - 2009 Ei alhainen hinta ole meille enää mikään ongelma. Sen saa melkein minkä tohtii pyytää! Kiitos hyvän laadun! Ei me tarvita suurempia kalamääriä vaan joustavammat kalastusajat. Me voitais jopa lisätä kannattavuutta selvästi jos voisimme pyytää saman määrän pidemmällä aikavälillä! Lohenkalastus olisi ilman PU- rysää nyt kuollut ja kuopattu! Se olis varmaan saanut urhei- lukalastajat haltioihinsa! PU-rysä on muuttanut lohen pyynnin. Lohen laatu on aivan mahtava! Pyydyskehitys on ollut hylkeen vuoksi välttämätöntä! Osittain se on tuonut ohessa sitten tuotta- vuutta parantavia piirteitä kalas- tukseen. Työsarkaa on kuiten- kin vielä rutkasti. Kannattavuus paranee vain tuotteistamisella ja markkinoinnin kehittämisellä!