Wlan Toni Kari Marko Kantola
WLAN tekniikka WLAN käyttää sähkömagneettisia aaltoja tiedon välittämiseen kommunikoivien osapuolien välillä, erillistä fyysistä siirtotietä ei tarvita. Radioaallot toimivat kantoaaltona, jolle siirrettävä data liitetään moduloimalla. Tyypillisessä WLAN konfiguraatiossa lähetin-/vastaanotinlaite, tukiasema (access point, AP), on liitetty myös perinteiseen verkkoon käyttäen Ethernet-kaapelia. Tukiasema vähintään vastaanottaa, puskuroi ja lähettää dataa langattoman ja langallisen lähiverkon välillä, myös monipuolisemmat toiminnot ovat mahdollisia. Loppukäyttäjät pääsevät käsiksi verkkoon WLAN adaptereilla, jotka ovat tietokoneeseen liitettäviä kortteja tai kiinteästi laitteistoon integroituja. Kortissa on lähetin ja vastaanotin, joiden avulla radioyhteys toiseen laitteeseen (tukiasema tai tietokone) voidaan toteuttaa.
Käyttökohteet • Langallisen verkon jatke • Vieraiden verkkolaitteiden liittäminen väliaikaisesti • väliaikaisen peer to peer käyttö kahden laitteen väliseen kommunikointiin
Tietoturva WLAN:in tietoturva perustuu taajuushajontaan, standardoituun tiedon salaukseen ja käyttäjän tunnistukseen. Lisäksi tiedon suojaukseen voidaan käyttää samoja menetelmiä kuin langallisellakin puolella. Taajuushajonta on käytössä ensinnäkin radioteknillisistä syistä, mutta samalla se lisää tiedon salakuuntelun vaikeustasoa. Jotta radioliikenteen salakuuntelu olisi mahdollista, olisi kuuntelijan tiedettävä oikea laitekohtainen taajuushajonnan malli. Taajuushajontaa käytetään myös sotilaskäytössä tiedon salaukseen. 802.11 standardi määrittelee tiedon salausmenetelmän nimeltään Wired Equivalent Privacy (WEP). Menetelmä perustuu parhaimmillaan 128-bittisiin avaimiin ja yleiseen RC4 algoritmiin. Uusien tutkimusten mukaan WEP salaus ei kuitenkaan toimisi niin hyvin kuin aikaisemmin on annettu ymmärtää. Tästä syystä langattomassa verkossa olisi syytä käyttää myös jotain ulkopuolista toimivaksi todistettua salausmenetelmää. Käyttäjän autentikointi perustuu langattoman verkkokortin MAC-osoitteen tunnistamiseen. Verkkoon liittyvän laitteen MAC-osoitetta voidaan verrata tietokantaan talletettuihin sallittuihin osoitteisiin ja tämän tunnistuksen perusteella sallia verkkoon liittyminen. Verkon käyttö vaatii lisäksi tiedon käytetyn verkon nimestä tai tunnuksesta.
Rakenne • WLAN voidaan muodostaa joko pelkästään langattomia verkkoyhteyksiä käyttävien työasemien kesken, tai sitten johdollisen verkon jatkeena. Pelkästään langattomia työasemia sisältävää WLANia kutsutaan usein ad-hoc langattomaksi lähiverkoksi, koska siinä ei ole muita tiedonsiirtotapoja WLAN -laitteiden lisäksi. WLANit, joissa on langattomien tiedonsiirtotekniikoiden lisäksi myös muita tiedonsiirtovälineitä, kutsutaan infrastruktuuri WLAN nimellä. (http://www.hut.fi)
Itsenäiset (ad-hoc) WLANit keskustelevat siis vain toisten WLAN laitteiden kanssa omassa verkkoympäristössään. Ad-hoc WLAN toimii niin, että jokainen työasema verkon alueella voi lähettää suoraan tiedon toiselle samassa verkossa olevalle WLAN laitteelle, ilman, että tiedon pitäisi kulkea useamman laitteen kautta välissä. Ad-hoc WLAN on hyödyllinen kun tarvitaan tiedonsiirtoa pienen ryhmän kesken, mutta isommille kokonaisuuksille tällainen verkko ei sovellu. Ad-hoc verkot sopivat esimerkiksi erilaisiin kokouksiin osallistujien työasemien kesken, koska tällainen verkko on helppo muodostaa ja se ei tarvitse monimutkaista verkonhallintaa. Aluetta, jolla ad-hoc verkko toimii voidaan laajentaa tukiaseman (Access Pont eli AP) avulla. Infrastruktuuriset WLANit tarkoittavat langattomia lähiverkkoja, jotka on liitetty vähintään yhdellä tukiasemalla langalliseen lähiverkkoon. Tukiaseman alueella voi olla useita päätteitä, jotka ovat tukiaseman kautta koko verkon kanssa yhteydessä. Jos tukiasemia on vain yksi, tällaista WLANia kutsutaan BSS:ksi (Basic Service Set). Jos verkossa on useampia BSS:ä, jotka muodostavat yhdessä aliverkon keskenään sitä kutsutaan Extended Service Setiksi (ESS). (http://www.hut.fi/~mjsyrjal/wlan.html#luku2) Ad-hoc ja infrastruktuuriset WLANit
Referenssit • www.dataseed.fi Dataseed Langaton nettiyhteys on monipuolinen, helppokäyttöinen ja edullinen ratkaisu kodin tai yrityksen Internet-yhteydeksi. Langaton yhteys on toistakymmentä kertaa nopeampi modeemi- tai ISDN -liittymiin verrattuna. Maksat vain pelkän kuukausimaksun ilman puhelinmaksuja ja ruuhkia. HINNASTO (1) Yhteys sisältäen laitevuokran (50 € / kk) + asennusmaksu 50 €. Palvelu sisältää kaikki tarvittavat laitteet, jotka asiakas vuokraa Dataseed Oy:ltä. (2) Yhteys + asiakas ostaa laitteet (42,04 € / kk) + asennusmaksu 50 €. Käyttäjän tulee hankkia IEEE802.11b yhteensopiva WLAN-kortti, mahdollisesti PCMCIA-sovitin, lisäantenni ja tarvittavat kaapelit. Laitteet voi tilata liittymän hankinnan yhteydessä suoraan meiltä. Pyydä tarjous! Hinnat sisältävät arvonlisäveron 22 %. Tällä hetkellä yhteys kattaa Joutsan alueella keskustan, Karimäen, Hintikan, Peltolan, Pannuvuoren asuinalueet.
Standardit • Langattomille lähiverkoille on olemassa sekä IEEE:n (the Institute of Electrical and Electronics Engineers), että ETSI:n (the European Telecommunications Standards Institute) luomat standardit. IEEE:n standardia kutsutaan nimellä IEEE 802.11 ja sitä on laajennettu standardeilla IEEE 802.11a ja IEEE 802.11b.ETSI:n standardi on saanut nimekseen HIPERLAN (High Performance Radio Local Area Network), josta on versiot HIPERLAN/1 ja HIPERLAN/2. (http://www.hut.fi/~mjsyrjal/wlan.html#luku4)
IEEE 802.11 Standardi keskittyy fyysisen kerroksen ja MAC (Media Access Control) kerroksen, joka kuuluu siirtokerrokseen ollen sen alempi osa, määrittelyyn. IEEE 802.11 määrityksien mukaiset verkkoyhteyksien nopeudet ovat 1 Mbps ja 2 Mbps. Koska nämä nopeudet on koettu liian hitaiksi, IEEE 802.11 -standardia on jatkettu 802.11a ja 802.11b standardeilla, jotka mahdollistavat nopeammat tietoliikenneyhteydet HIPERLAN HIPERLAN standardit määrittelevät ainoastaan radiotaajuustekniikalla toimivia langattomia lähiverkkkoja. Kaikki HIPERLAN -standardit käyttävät 5Ghz radiotaajuutta, mutta eri tekniikalla. HIPERLAN/1 verkossa voi olla 5 kanavaa yhtä aikaa radiotaajuuksilla 5,15 - 5,35 Ghz. Kanavista 3 on kaikille mahdollisia ja 2 riippuu kunkin valtion radiotaajuuksista päättävistä elimistä. HIPERLAN/1:ssä tieto siirretään datapurskeissa, jotka tapahtuvat erilaisilla taajuusmuunnoksilla. Maksiminopeus HIPERLAN/1:ssä on 23,5 Mbps, jolloin maksimaalinen tiedonsiirto tapahtuu noin 20 Mbps. Myös multimediasovellusten käyttö on mahdollista HIPERLAN/1 verkossa. (http://www.hut.fi/~mjsyrjal/wlan.html#luku4) IEEE 802.11 ja HIPERLAN
