Ronald Russel : Elämän opetuksia

1. Marjola 24.5.2014Vanhempana, vaikuttajana, asiantuntijana-erityislapsen kasvattajana sosiaalineuvos Merja Salanko-VuorelaKESKUSTELUAINEISTO SISÄLTÄÄ LAINAUKSIA ERI ASIANTUNTIJOILTA

2. Ronald Russel: Elämän opetuksia • Lapsi, joka saa osakseen ivanaurua oppii pelkäämään • Lapsi, joka saa osakseen arvostelua oppii tuomitsemaan • Lapsi, joka saa osakseen epäluottamusta oppii pettämään • Lapsi, joka saa osakseen hellyyttä oppii rakastamaan • Lapsi, joka saa osakseen rohkaisua oppii luottamaan itseensä • Lapsi, joka saa tuntea totuuden oppii ymmärtämään oikeutta • Lapsi, joka saa osakseen kiitosta oppii olemaan kiitollinen • Lapsi, joka näkee annettavan omastaan muille oppii olemaan huomaavainen • Lapsi, joka saa osakseen tietoa oppii tuntemaan viisauden • Lapsi, joka saa osakseen kärsivällisyyttä oppii olemaan pitkämielinen • Lapsi, joka elää onnellisena löytää rakkauden ja kauneuden

3. JOTTA LAPSI VOISI KASVAA IRTI VANHEMMISTAAN, TULISI MYÖS VANHEMPIEN VOIDA KASVAA IRTI LAPSISTAAN

4. Sopeutuminen vammaisuuteen • Lapsen vammautuminen, vammaisen synnyttäminen, omaisen vammautuminen • Ei kestä nähdä totuutta, kieltää • Elättelee toivoa paremmasta tilanteesta • Menettämisen lopullisuus • Millään ei ole väliä • Masennus • Itsesyytökset • kaunaisuus

5. Sopeutuminen vammaisuuteen • Kipeä asia etääntyy • Uusi ”kuva elämästä” • Alkaa jäsentää elämäänsä • Katse tulevaisuuteen • Vammaan tottuu • Vammasta huolimatta voi elää täysipainoista elämää • Vaara! Joskus hoito ja kuntouttaminen ohjaavat niin vammakeskeiseen ajatteluun, että vammautunut kuvittelee olevansa tärkeä vain vammansa eikä itsensä takia • Korostettava mahdollisuuksia

6. Vanhempien kokema stressi oli sitä vähäisempi, mitä Parempi ja läheisempi puolisoiden välinen suhde oli.

7. Kriisi perheessä on jatkuva • ”olemme sosiaalitapauksia” • meillä on raskasta päivittäin • hoidettavamme (vammaisen lapsen) tulevaisuus huolettaa • olemme epäonnistuneita suvun jatkamisessa (vammainen lapsi) • jaksammeko huolehtia muusta perheestä • jaksammeko kuntouttaa tarpeeksi • olemmeko ylihuolehtivaisia • onko meillä aikaa toisillemme • miten vastata kysymyksiin ja tukea vammaista lasta • sairaalajaksot + muut kuntouttavat toimenpiteet usein toistuvia • shunttipelko

8. CROSS: • Lapselle tulee kertoa, että maailmassa on ennakkoluuloja • Lapsella on oikeus tietää, että hänkin voi kohdata ennakkoluuloja • Lapselle on luotava ”läpinäkyvä suojakilpi” • Lapsen tulee oppia positiivinen erilaisuuden taju • Lapselle on selvitettävä että omaan ryhmään samaistuminen ei anna lupaa eristäytyä muista • Lapsen tulee tajuta, että ainoastaan toimimalla voimme ratkaista ongelmia

9. MUISTA: • Jokaisella perheenjäsenellä on oma itseisarvonsa – älä vertaile • Elä ”tässä ja nyt”, älä muistele, jossittele, äläkä ennusta • Anna kaikkien perheenjäsenten kantaa vastuuta omista reaktioistaan, älä syyllisty • Rohkaise vammaista keskustelemaan myös vaikeista tunteista, auta läpikäymään – älä torju tai ”hoida” liiaksi

11. Minäkuva • Kuva itsestämme alkaa muodostua jo aivan pienenä • Riippuvuus vanhempiin ja perusturvallisuuden luominen tärkeää alussa • Opittava näkemään, koska riippuvuus ei enää niin tärkeää – ei lapsen roolia • Lapsen saatava kokeilla rajojaan • Minäkuva muodostuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa LAPSI OMAKSUU LÄHIYHTEISÖNSÄ KÄSITYKSET VAMMAISUUDESTA JA POIKKEAVUUDESTA • Mikäli vammaisuuteen suhtaudutaan säälien, suojelleen, torjuen tai ylikorostaen – lapsi ei saa tukea myönteisen minäkuvan kehittymiselle • Ei opi suhtautumaan kateuteen ja kilpailuun turvallisesti ellei itse koe näitä tunteita • Ei opi ottamaan huomioon toisia, jos itseä suojeltu mielipahalta • Ei opi vastuuta, jos itseltä estetty vastuunottaminen auttamalla liikaa OMATOIMISUUS JA ITSENÄISYYS ON VAMMAISELLE YHTÄ TÄRKEÄÄ KUIN MUILLEKIN. ON TÄRKEÄÄ PÄÄSTÄÄ LAPSI KASVAMAAN, KOKEILEMAAN, YRITTÄMÄÄN JA EREHTYMÄÄN

12. Elämisen taidot • Synnynnäisesti vammaiselta saattaa puuttua elämisen taitoja • Ei johdu vammasta, vaan vamman mukanaan tuomista tekijöistä • Esim. lapselle ei ole annettu mahdollisuuksia opetella elämäntaitoja • Fyysisesti riippuvaisen ihmisen henkinen riippuvuus johtuu siitä, että hän ei ole saanut valmiuksia ja mahdollisuuksia psyykkiseen itsenäistymiseen • Elämäntaitojen opettelu ei ole koskaan liian myöhäistä Oikeus aikuisuuteen Roikkuminen Itsepäisyys Päättämättömyys

13. Nuoren elämänsuunnitelmat sisältävät: • koulutuksen, ammatin hankkimisen • perheen perustamisen • - Vammaisella epävarmuus tulevaisuudesta leimaa elämää • Omat odotukset ja toiveet opiskelun ja työn osalta eivät ehkä toteudu • Mielekkään tekemisen uute passivoi ja masentaa • Vammaisen nuoren muita vaikeampi saada ”välimatkaa” vanhempiinsa, • koska hän on riippuvainen heidän avustaan • Irrottautuminen kodista pelottaa niin nuorta kuin vanhempiakin • Vanhempien ja lähi-ihmisten odotukset vaikuttavat voimakkaasti siihen, • miten nuori kykenee itsenäistymään • Nuori ja vanhemmat tarvitsisivat molemmat tukea tässä vaiheessa • Mitä suojatumpaa elämää on elänyt, sitä vaikeampaa on kohdata todellisuus • monine vaatimuksineen • Omat pelot ja epävarmuus esteitä • Kasvun tukeminen nähtävä: • Laajasti fyysisenä, sosiaalisena ja psyykkisenä itsenäistymisenä

14. On tärkeää että Saa kokea vaikuttavansa toisiin Saa tehdä itse. Yrittää, onnistua, epäonnistua Saa itse valita Saa tehdä yhdessä Saa ottaa vastuuta itsestä ja muista Saa tietää millainen on toisten silmissä Saa puhua vammasta ja siihen liittyvistä asioista

15. AKTIVOIVAN AVUSTAMISEN PERIAATTEET • Älä tee puolesta sitä, minkä vammainen itse voi tehdä • Älä päätä vammaisen puolesta, minkä hän itse voi päättää • Älä asetu vammaisen yläpuolelle • Älä aliarvioi vammaisen suorituskykyä, muistia ja oppimiskykyä • Älä aseta vammaista lapsen asemaan • Muista, että vammainen itse on oman hyvinvointinsa paras asiantuntija • 7. Kohtaamisessa ole pitkäjänteinen, johdonmukainen ja kärsivällinen; • kaikkea ei tarvitse osata heti • 8. Muista positiivinen asenne, toisaalta hyväksy myös kielteiset tunteet • 9. Meillä kaikilla on tuntosarvet • 10. Yksilöllinen ja tasa-arvoinen toiminta kaiken rutiinin sijaan

16. AJATUKSIA VANHEMMISTA, MITÄ TYÖNTEKIJÄN ON HYVÄ TIEDOSTAA Vanhemmat ovat lapsensa primaariset ja johdonmukaiset hoitajat ja kuntouttajat hyvin todellisessa ja aktiivisessa mielessä. Vanhemmilla on paljon tietoa lapsestaan – usein enemmän kuin lapsen kanssa työskentelevällä ammatti-ihmisellä voi koskaan olla. Vanhemmat saavat selville tai tuntevat useita erilaisia kasvatusmenetelmiä, työntekijät voivat menestyksellisesti käyttää näitä menetelmiä. 4. Vanhemmat pystyvät oppimaan. 5. Vanhemmilla on ryhmänä useita taitoja, jotka liittyvät oppimiseen. Vanhemmat voivat tukea myös lapsen opetusta. Vanhemmat tarvitsevat tietoja ja taitoja, joita ammatti-ihmiset voivat antaa, mutta he voivat antaa vastineeksi myös tietoja ja taitojaan. Vanhemmat ovat ihmisiä, joilla on etunimet, harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita. Heidän kanssaan voi keskustella asioista ja heihin voi kehittää ihmissuhteen.

17. Olemme kaikki erilaisia Syntymä liian nuori   liian vanha kuolema • Käsitys siitä mikä on normaalia vaihtelee • elämänkokemuksen • ympäristöolosuhteiden • tiedotusvälineiden • luoman ihmiskuvan mukaan

18. Usko omaan itseen ja omaan elämänoikeuteen. Uskallus pyytää ja saada, mitä haluaa. Uskallus ilmaista, tuntea tarvita. Uskallus pelätä, pettyä, olla vihainen. Antaa ja ottaa vastaan. Olla yhdessä ja erillään. Uskallus kuulla, kestää hämmennystä ja erilaisuutta. Hyväksyä todellisuus kuvitelmien sijaan. Ottaa vastuu itsestään, valinnoistaan. Opetella ratkaisemaan ongelmiaan, oppimaan virheistään. Osallistua, ajaa omia asioitaan, kotona, koulussa, työpaikoilla, vaikuttaa yhdistyksessä, talotoimikunnassa, politiikassa. Tulla kuulluksi ja kuunnella muita. Saada apua hädän hetkellä, lohduttaa, olla läsnä. Löytää oma myönteisyytensä, voimavaransa, luovuutensa ja kykynsä rakastaa. Hypätä tuntemattomaan, itsenäistyä, uskaltaa voittaa, nauttia, olla onnellinen.

19. Sinä päivänä, kun lapsesi on lähdössä, kun pesän risukasan reuna vähän huojahtelee sen siinä tepastellessa ja oikoessa lentimiään, katso ettet sano: Jää kotiin, et sinä vielä osaa mitään. Sinä päivänä muista lähdön ja rohkaisun hetki, hetki, joka ei toistu. (Veikko Polameri)