Maatalouspolitiikan ajankohtaiskatsaus

1. 1 Maatalouspolitiikan ajankohtaiskatsaus Heimo Hanhilahti MMM, maatalousosasto 21.2.2012

2. 2 Ympäristötuen sitoumukset Tänä vuonna päättyviin sitoumuksiin (noin 50 000 kpl) kahden vuoden jatko. Ensi vuonna päättyviin sitoumuksiin (noin 500 kpl) yhden vuoden jatko Ei uusia sitoumuksia 2012 - 2013

3. 3 LFA-sitoumukset Tänä vuonna päättyvien sitoumusten tilalle (noin 49 000 kpl) uudet viisivuotiset sitoumukset (muutosklausuuli 2014). Ensi vuonna todennäköisesti vastaava menettely (noin 400 päättyvää sitoumusta).

4. 4 Lohkojonon purku Tukikelvotonta alaa noin 60 000 ha, tästä jonossa noin 20 000 ha (alunperin 65 000 ha) 2012 jonoa puretaan korkeintaan noin 18 300 ha. todennäköisesti koko jono saadaan purettua jos 18 300 ha ylittyy, niin tukikelpoisuutta ei anneta ryhmälle 6 Muut lohkot

5. 5 Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta Suomen keskeisiä kantoja Komission ehdotus hyvä pohja uudistukselle. Tavoitteista samaa mieltä. Perheviljelmiin perustuvan monipuolisen maataloustuotannon toimintaedellytykset tulee säilyttää kaikilla yhteisön alueilla. Paljon lisätyötä hallinnolle - sisällölliset muutokset (mitä tuetaan ja kuinka paljon) ovat ehkä pienempiä. Suomen keskeisiä kantoja Komission ehdotus hyvä pohja uudistukselle. Tavoitteista samaa mieltä. Perheviljelmiin perustuvan monipuolisen maataloustuotannon toimintaedellytykset tulee säilyttää kaikilla yhteisön alueilla. Paljon lisätyötä hallinnolle - sisällölliset muutokset (mitä tuetaan ja kuinka paljon) ovat ehkä pienempiä.

6. 6 Maatalouspolitiikan reformit MacSharry 1992 hallinnolliset hinnat vaihtuivat suoriin tulotukiin Agenda 2000 mm. teurastuspalkkio, laajaperäistämispalkkio Mid-Term Review 2003 tuki irti tuotannosta tilatuki, täydentävät ehdot... Terveystarkastus 2008 Markkinasuuntautuneisuus (tuotantoon sidottuja tukia vähennettiin) Kesannointivelvollisuus poistui Modulaation nosto Rooman sopimus 1957 (tavoitteina ruoan tuotannon turvaaminen, tuottavuus, tulotaso, markkinoiden vakaus ja kohtuulliset kuluttajahinnat). 1992 tavoitteena ylituotannon vähentäminen Markkinasuuntautuneisuus ja tuen irrottaminen tuotannosta on lisääntynyt. Rooman sopimus 1957 (tavoitteina ruoan tuotannon turvaaminen, tuottavuus, tulotaso, markkinoiden vakaus ja kohtuulliset kuluttajahinnat). 1992 tavoitteena ylituotannon vähentäminen Markkinasuuntautuneisuus ja tuen irrottaminen tuotannosta on lisääntynyt.

7. 7 Uudistuksen tausta Jäsenmaiden edellissä reformeissa tekemät valinnat dekoplaus, historiallinen/alueellinen tukimalli Laajentumiset 2004 ja 2007 uusien jäsenmaidenyksinkertaistettu tukijärjestelmä (SAPS) tukitasojen erot korostuivat jäsenmaiden välillä Tukijärjestelmien yhtenäistäminen jäsenmaissa Rahoituskehysehdotus 2014-2020 menojen jäädyttäminen vuoden 2013 tasolle Tilatuessa maat valitsivat joko historia-, alue- tai hybridimallin. 12 uutta jäsenmaata, isot erot tukitasoissa, velvollisuus siirtyä tilatukijärjestelmään. Rahoituskehys YMP:n osuus koko EU:n budjetista laskisi vuoteen 2020 mennessä 34 prosenttiin (nykyisin 40 %). 1,3 prosentin yleinen suorien tukien EU-budjettileikkaus pienentää Suomen suoria tukia noin 7 milj. euroa ja tukien tasaus palauttaa tästä noin 2,4 milj. euroa. Nettona siis Suomen suorat tuet pienenevät 4,6 milj. euroa eli noin 2 e/ha. modulaatiorahojen siirto II-pilariin vie Suomelta suorista tuista reilut 30 milj. euroa eli noin 13 e/ha. Yhteenvetona siis Suomen suorissa tuissa modulaatio + yleisleikkuri + tukien tasaaminen = -15 e/ha. Mahdollisuus siirtää rahaa pilarien välillä. Tilatuessa maat valitsivat joko historia-, alue- tai hybridimallin. 12 uutta jäsenmaata, isot erot tukitasoissa, velvollisuus siirtyä tilatukijärjestelmään. Rahoituskehys YMP:n osuus koko EU:n budjetista laskisi vuoteen 2020 mennessä 34 prosenttiin (nykyisin 40 %). 1,3 prosentin yleinen suorien tukien EU-budjettileikkaus pienentää Suomen suoria tukia noin 7 milj. euroa ja tukien tasaus palauttaa tästä noin 2,4 milj. euroa. Nettona siis Suomen suorat tuet pienenevät 4,6 milj. euroa eli noin 2 e/ha. modulaatiorahojen siirto II-pilariin vie Suomelta suorista tuista reilut 30 milj. euroa eli noin 13 e/ha. Yhteenvetona siis Suomen suorissa tuissa modulaatio + yleisleikkuri + tukien tasaaminen = -15 e/ha. Mahdollisuus siirtää rahaa pilarien välillä.

8. 8 Komission esittämät tavoitteet Elinvoimaisen elintarviketuotannon ylläpitäminen Luonnonvarojen kestävä käyttö ja ilmastonmuutos Tasapainoinen alueellinen kehitys ... jotka toimeenpannaan 7 asetuksella suorien tukien asetus, markkinajärjestelyasetus, maaseudun kehittämisasetus, horisontaaliasetus (rahoitus, valvonta, täydentävät ehdot), hintojen ja tukien vahvistamisasetus, vuoden 2013 siirtymätoimia koskeva asetus ja viinialaa koskevat mukautukset Elinvoimaisen elintarviketuotannon ylläpitäminen viljelijöiden tulotason ylläpito, elintarvikeketjun toiminta, EU:n tuotannon kilpailukyky suhteessa 3. maihin, erityisten luonnonhaittojen korvaus Luonnonvarojen kestävä käyttö ja ilmastonmuutos julkishyödykkeiden saanti, vihreä kasvu, biotalous, innovaatiot, ilmastonmuutoksen lievittäminen ja siihen sopeutuminen Tasapainoinen alueellinen kehitys työllisyyden ylläpitäminen maaseudulla, elinkeinojen monipuolistaminen, paikallinen tuotanto Elinvoimaisen elintarviketuotannon ylläpitäminen viljelijöiden tulotason ylläpito, elintarvikeketjun toiminta, EU:n tuotannon kilpailukyky suhteessa 3. maihin, erityisten luonnonhaittojen korvaus Luonnonvarojen kestävä käyttö ja ilmastonmuutos julkishyödykkeiden saanti, vihreä kasvu, biotalous, innovaatiot, ilmastonmuutoksen lievittäminen ja siihen sopeutuminen Tasapainoinen alueellinen kehitys työllisyyden ylläpitäminen maaseudulla, elinkeinojen monipuolistaminen, paikallinen tuotanto

9. 9 Komission keskeiset linjaukset Suorien tukien asteittainen tasoittaminen jäsenvaltioiden välillä Siirtyminen kansalliseen tai alueelliseen tasatukeen kaikissa maissa Suorien tukien tarkempi kohdentaminen; uusia tukimuotoja Markkinatoimenpiteiden tehostaminen Sokerin kiintiöjärjestelmän lakkauttaminen 2015 Maaseudun kehittämistoimien kohdentaminen EU2020 -strategian tavoitteisiin ja tehostettu vaikuttavuuden seuranta; uusien riskienhallintavälineiden luominen Ei täydellistä tasatukea. Jos ha-tuki on alle 90 % EU-keskiarvosta niin jäsenmaa saa tästä erosta 1/3 korotusta. Malleja: minimi 150/200 €/ha, ostovoimapariteettiEi täydellistä tasatukea. Jos ha-tuki on alle 90 % EU-keskiarvosta niin jäsenmaa saa tästä erosta 1/3 korotusta. Malleja: minimi 150/200 €/ha, ostovoimapariteetti

10. 10 CAP-uudistuksen käsittely Laaja kuuleminen keväällä 2010 (konferenssi) Komission tiedonanto 10/2010 Keskustelu tiedonannosta talvi-kevät 2011 Ei yhteisiä päätelmiä neuvostossa (UK, S, DK, EE, LAT, LIT vastaan) Euroopan Parlamentti tuki komission tiedonannon yleislinjoja Asetusehdotukset 10/2011 Käsittely neuvoston työryhmissä 11/2011 - 6/2012 Käsittely neuvostossa Käsittely EP:ssa Päätös yhdessä muun rahoituskehyspaketin kanssa loppuvuosi 2012/kevät 2013 EP on pitkälti komission kanssa samoilla linjoilla, mutta kritisoi uudistusta monimutkaiseksi, erityisesti: Vihertäminen Ohjelmien hyväksyminen Yhteispäätösmenettely EP:n kanssa aiheuttaa viivettäEP on pitkälti komission kanssa samoilla linjoilla, mutta kritisoi uudistusta monimutkaiseksi, erityisesti: Vihertäminen Ohjelmien hyväksyminen Yhteispäätösmenettely EP:n kanssa aiheuttaa viivettä

11. 11 Toimeenpano 2014 Poliittinen päätös neuvostossa ja parlamentissa 2012/2013 Komission toimeenpanoasetukset 2013 - 2014 Maaseudun kehittämisohjelmien laadinta ja hyväksyminen komissiossa Kansalliset linjaukset ja niiden hyväksyttäminen komissiossa (esim. tuotantosidonnaisten tukien kohdentaminen1.8.2013) Kansalliset lait ja asetukset Tietojärjestelmät, ohjeet ja lomakkeet, koulutus Tukihaku keväällä 2014 uudet valtiontukisäännöt 1.1.2014 lukien 141-ratkaisun vaikutus?

12. 12