HKL:n hallintomalliselvitys

1. HKL:n hallintomalliselvitys HKL:n organisaatiovaihtoehtoja ja niiden vertailua Tiivistelmä 25.8.2010

2. Esipuhe Raportti on laadittu konsernijaoston toimeksiannon perusteella helmi-elokuussa 2010. Työ on tehty HKL:n ja Tasken yhteistyönä siten, että varsinaisen työn on tehnyt ns. HKL-ryhmä ja työtä on valvonut HKL:n ja Tasken edustajista koostunut valmisteluryhmä. Ryhmien kokoonpanot ovat olleet seuraavat: HKL-ryhmä Matti lahdenranta HKL, pj. Elina Tartia HKL, siht. Yrjö Judström HKL Pekka Sirviö HKL Tapio Hölttä HKL Juha Saarikoski HKL Kari Uusikumpu, henkilöstön edustaja Hannu Nyyssölä, henkilöstön edustaja Valmisteluryhmä Matti Lahdenranta HKL, pj. Yrjö Judström HKL, siht. Seppo Olli Taske Matti Malinen Taske Raporttiin liittyvät taloudelliset laskelmat on tehnyt Ernst & Young, jossa niistä on vastannut Tiina Lind KHT, JHTT

3. Kuva 1: HKL:n rakenteen ja roolin muuttuminen v. 2010 HKL:n tehtävät 2009

4. Tutkitut hallintomallivaihtoehdot Ehdotetaan tutkittavaksi seuraavat hallintomallivaihtoehdot: • Liikelaitosmalli • HKL jatkaa liikelaitoksena yhtenä kokonaisuutena. • Osakeyhtiömalli • Osakeyhtiö • HKL yhtiöitetään yhtenä kokonaisuutena. • Konserni • HKL yhtiöitetään konsernikokonaisuudeksi siten, että HKL-Raitioliikenne ja HKL-Metroliikenne yhtiöitetään omiksi tytäryhtiöikseen ja HKL:n infratoiminnot ovat joko osa HKL-Emoyhtiötä tai infratoiminnot muodostetaan omaksi tytäryhtiökseen. • Yhdistelmämalli (liikelaitos & tytäryhtiöt) • HKL-Raitioliikenne ja HKL-Metroliikenne yhtiöitetään HKL-Liikelaitoksena jatkavan liikelaitoksen tytäryhtiöiksi. HKL:n infratoiminnot ovat joko osa HKL-Liikelaitosta tai myös infratoiminnot muodostetaan liikelaitoksen tytäryhtiöksi.

5. Konsernijaoston päätös 8.2.2010 Konsernijaosto päätti merkitä jaostolle annetun selvityksen tiedoksi. Samalla konsernijaosto päätti kehottaa HKL-liikelaitosta yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa käynnistämään jatkovalmistelun keskitettyjen hallintomallivaihtoehtojen • (a) liikelaitosmalli, • (b) osakeyhtiömalli (yksi yhtiö/konserni) ja • (c) yhdistelmämalli (liikelaitos ja tytäryhtiöt) pohjalta ja tuomaan 1.6.2010 mennessä konsernijaostolle esityksen HKL-liikelaitoksen hallintomalliksi kaupunginhallitukselle tehtävää esitystä varten. Myöhemmin konsernijaosto päätti antaa työlle jatkoaikaa 1.8.2010 asti. Konsernijaosto edellytti lisäksi, että valmistelussa on otettava huomioon kaupungin ja henkilöstöjärjestöjen kanssa sovitut yhteistoimintamenettelyt.

6. Taulukko 2: Selvitetyt hallintomallivaihtoehdot

7. HKL:n toimintaympäristö – isot kysymykset • EU:n / Suomen lainsäädännön kehittyminen? • Ei näköpiirissä pakottavaa painetta hallintomallin muutoksille • Markkinoiden paine? • Helsingin markkina lienee liian pieni kiinnostamaan isoja kansainvälisiä operaattoreita • Operointisopimusten jatko v. 2024 jälkeen • Jatkuu, ellei toisin sovita • Raide-Jokerin liittyminen operointisopimukseen • Liittyy, ellei toisin sovita • Infran sijoitus? • Muodostetaanko seudulle kuntien yhteinen infrayhtiö? • HSL:n laajentuminen? • Uusien kuntien liittyminen HSL:ään vie Helsingin HSL:ssä vähemmistöön

8. HKL:n toimintaympäristö Rautateiden henkilöliikenne avattaneen kilpailulle 2017 (Markkinat v. 2009 464 M€) Laki PKS-kuntien yhteistyöstä: Mahdollisuus antaa yksinoikeus raitiovaunu- ja metroliikenteen hoitoon Seudun raitio- ja metroliikennemarkkina kansainvälisesti pieni (70 M€) Kuntalain muutos ei tuone yhtiöittämisvelvoitetta HKL:n hallinto-malli Raitiovaunu- ja metro-liikenteen volyymi kasvaa merkittävästi vuoteen 2025 mennessä – Helsinki maksaa lisäkustannuksista valtaosan Länsimetrosopimus: HKL vastaa operoinnista ja infran ylläpidosta HSL - HKL – sopimus voimassa 31.12.2024 asti, mahdollistaa myös esim. Raide-Jokerin liittämisen sopimukseen Raitio- ja metroliikenne-hankkeiden rahoitus edellyttää uusia ratkaisuja Helsingin painoarvo seudullisessa joukkoliikenneyhteistyössä alenee Ympäristö- ja asiakasnäkökulmat korostuvat entisestään

9. Kriteerien ryhmittely (vertailussa käytetyt kriteerit) Operatiivinen näkökulma • Asiakaspalvelun laatu (loppuasiakkaat) • Matkustajien kokema laatu • Turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen ylläpito • Henkilöstön motivaatio • Kustannusrakenteen tehokkuus • Toiminnallinen tuloksellisuus • Vastuiden ja valtuuksien selkeys • Verotus • Synergian hyödyntäminen • Sisäisen logistiikan tehokkuus • Synergian hyödyntäminen kaupunkikonsernin sisällä Hallinnon näkökulma • Muutosprosessin kustannukset • Valmistelun kustannukset • Veroseuraamukset • Hallinto- ja tukipalveluiden tehokkuus • Hallinnon tehokkuus • Päätöksenteon joustavuus Omistajatahon näkökulma • Omistajaohjauksen kanavoituminen • Kaupungin ohjauksen tehokkuus • Kriisivalmiuden ylläpito • Liikearvon säilyminen • Liikearvon kehittäminen • Mahdollisuudet yritysjärjestelyihin • Kilpailuttamisen edellytykset • Mahdollisuudet kilpailuttaa HKL:n toiminnot Strateginen näkökulma • Johtamisen tehokkuus • Johdon motivaatio • Toiminnan kehittäminen • Työnantajakuva • Investointien rahoitus • Investointien kytkentä kaupungin taseeseen • Uusien rahoitusmallien hyödyntämismahdollisuudet • Kumppanuuksien hoito • Suhteet HSL:ään, kaupunkiin ja omiin tavara- ja palvelutoimittajiin • Kilpailukyky • Mahdollisuudet parantaa tuottavuutta

10. Mallin arviointi:Malli A: Yksi liikelaitos (nykymalli) Mallin vahvuuksia • Omistajaohjauksen kanavoituminen • Kumppanuussuhteiden hoito • Asiakaspalvelun laatu • Henkilöstön motivaatio • Synergian hyödyntäminen • Muutosprosessin kustannukset Mallin heikkouksia • Kilpailuttamisen edellytykset

11. Mallin arviointi:Malli B: Yksi yhtiö Mallin vahvuuksia • Liikearvon säilyminen • Johtamisen tehokkuus • Investointien rahoitus • Kumppanuussuhteiden hoito • Kilpailukyky • Kustannusrakenteen tehokkuus • Synergian hyödyntäminen • Hallinto- ja tukipalveluiden tehokkuus Mallin heikkouksia • Muutosprosessin kustannukset

12. Mallin arviointi: Malli C: Yhtiökonserni Mallin vahvuuksia • Liikearvon säilyminen • Kilpailuttamisen edellytykset • Johtamisen tehokkuus • Investointien rahoitus • Kilpailukyky • Kustannusrakenteen tehokkuus Mallin heikkouksia • Muutosprosessin kustannukset

13. Mallin arviointi: Malli D: Liikelaitos ja tytäryhtiöt Mallin vahvuuksia • Liikearvon säilyminen • Kilpailuttamisen edellytykset • Johtamisen tehokkuus • Kilpailukyky • Kustannusrakenteen tehokkuus • Muutosprosessin kustannukset Mallin heikkouksia • Ei heikkouksia

14. Johtopäätökset • Hallintomalliselvityksessä valmistelun lähtökohtana ovat olleet keskitetyt hallintomallivaihtoehdot (A) Liikelaitosmalli ja (B) Osakeyhtiömalli (yksi yhtiö), lisäksi on selvitetty yhtiökonsernimallin (C) ja liikelaitoksen & tuotantoyhtiöt –mallin toimivuutta • Erot eri mallien (A), (B), (C) ja (D) välillä vertailussa ovat suhteellisen pieniä ja riippuvat arviointiperusteiden painotuksista • Keskitetyillä hallintomalleilla varmistuu HKL:n olemassa olevien resurssien ja osaamisen tehokas käyttö sekä kokonaisvaltainen vastuutus erityisesti • Raideliikenneinfran käyttämisessä ja ylläpidossa (liikenteen operointi ja infran kunnossa- ja ylläpito) • Hankintojen toteuttamisessa • Rahoituksessa • Johtamisessa ja yhteisissä palveluissa • Mahdollisuuksia toteuttaa yhtiömalli (B,C) heikentää olennaisesti mallista aiheutuvat veroseuraamukset (varainsiirtovero: noin 21 M€) • Kokonaisarvion perusteella ja erityisesti operatiivisesti ja omistajatahon näkökulmasta liikelaitosmalli (A) on parempi kuin yhtiömalli (B) tai yhdistetyt mallit (C/D) • HKL:n hallintomallin muuttamiselle ei tehdyn selvityksen perusteella ole perusteita

15. Talous 2010 - 2030 • Talouden laskelmat, jotka tuottojen ja kulujen osalta perustuvat HKL:n tuotto- ja • kuluennusteisiin on laadittu erikseen liikelaitosmallin (malli A) ja yhtiömallin (malli B) osalta • seuraavin oletuksin (tuloslaskelmat, taseet ja rahoituslaskelmat erillisenä liitteenä): • Malleissa samaa: • HSL:n maksamat infrakorvaukset, muut tulot kuin liikennöintikorvaukset sekä käyttömenot • Investoinnit • Suurimmat oletetut investoinnit kaudella 2010 – 2030 (rakennusaika): • Laajasalon raideyhteys 2017 – 2020 + raitiovaunut (8 kpl) • Östersundomin metro 2020 – 2024 + metrojunat (8 vaunua = 2 neljän vaunun yksikköä) • Raidejokeri 2024 – 2028 + raitiovaunut (32 kpl) • Molemmissa malleissa lainojen lyhennykset suunnitelman mukaiset (tasalyhennys 35 v.), korkokantana on käytetty 3,4 %:ia • Lyhennyssuunnitelman noudattaminen edellyttää, että molemmissa tulos positiivinen • Malleissa eroja: • Liikennöintikorvaukset (yhtiömallissa käypiin arvoihin siirtymisestä aiheutuvat suuremmat pääomakulut) • Kaupungin maksama infrakorvaus, jolla HKL:lle korvataan se osuus infrakuluista, jota HSL ei korvaa (Liikelaitoksen saama korvaus = 60 % Oy:n saamasta korvauksesta) • Poistot (yhtiömallissa käypiin arvoihin siirtymisestä aiheutuvat suuremmat poistot, poistoajat liikennelaitoksen jäljellä olevien poistoaikojen mukaiset) • Korot(yhtiömallissa käypiin arvoihin siirtymisestä aiheutuvat suuremmat velat ja niistä aiheutuvat suuremmat korot, lisäksi liikelaitos maksaa kaupungille peruspääoma B:n koron) • Varainsiirtovero yhtiömalliin siirryttäessä 21 M€ • Yhtiössä tulos sovitetaan 0-tasoon poistoeroja hyödyntäen

16. Talouden kuvaajat 2010 - 2030 (1)

17. Talouden kuvaajat 2010 - 2030 (2)

18. Talouden kuvaajat 2010 - 2030 (3)

19. Talouden kuvaajat 2010 – 2030 (4)

20. Talouden kuvaajat 2010 - 2030 (5)

21. Talouden kuvaajat 2010 - 2030 (6)

22. Talouden kuvaajat 2010 - 2030 (7)

23. Talouden kuvaajat 2010 - 2030 (8)