1 / 17

HUOLTOKIISTAT JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA 25.10.2011 Lapsiystävällinen tuomioistuinkokeilu Taustaa

HUOLTOKIISTAT JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA 25.10.2011 Lapsiystävällinen tuomioistuinkokeilu Taustaa EU-hanke ”Lapsiystävällinen oikeus” Edellisen hallituksen Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Mitä Follo-projekti tarkoittaa?

ordell
Télécharger la présentation

HUOLTOKIISTAT JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA 25.10.2011 Lapsiystävällinen tuomioistuinkokeilu Taustaa

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. HUOLTOKIISTAT JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA 25.10.2011 Lapsiystävällinen tuomioistuinkokeilu Taustaa EU-hanke ”Lapsiystävällinen oikeus” Edellisen hallituksen Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma.

  2. Mitä Follo-projekti tarkoittaa? • Työryhmä keväällä 2010 tuotti mietinnön 6/2010 ”Asiantuntija-avustajan käyttö huoltoriidan sovittelussa” • Kaksivuotinen kokeilu 1.1.2011 alkaen • Tuomioistuinsovittelulain soveltamista • Tuomarin apuna sovittelussa toimii asiantuntija (psykologi tai sosiaalityöntekijä) • Asiantuntijoilta edellytetään sopivaa ja riittävää kokemusta ja koulutusta • Asiantuntijat saatu kuntien perheneuvoloista tai sosiaalivirastoista

  3. Asiantuntijoita on nimetty 3-5 kutakin käräjäoikeutta varten • Kokeilukäräjäoikeuksia on neljä eli Helsinki, Oulu, Espoo ja Pohjois-Karjala • Kussakin käräjäoikeudessa on kokeilussa mukana 5-6 tuomaria • Asiantuntijan käyttö on kokeilun aikana vanhemmille maksutonta • Kokeilu kestää v.2012 loppuun

  4. Kokeilun tavoitteet Lapsen etu on, että vanhemmat sopivat riitansa. 1. Mahdollisimman varhainen puuttuminen vanhempien riitaan. Riidan kroonistumisen ja eskaloitumisen ehkäiseminen. 2. Lisätä ja parantaa vanhempien välistä vuorovaikutusta. Ehkäistä uusintariitoja. 3. Lyhentää huoltoriitojen käsittelyyn kuluvaa aikaa. - oikeudenkäynnit pitkiä - sovitteluun nopeasti, muutamassa viikossa – kuukaudessa

  5. välillisesti lyhentää myös oikeudenkäyntiaikoja • Tuomioistuinten ja sosiaalitoimen resurssien säästö • - huoltoriidat työllistävät eri viranomaisia • Mikä Follo?? • työnimi • Norjassa IndreFollon alioikeus aloitti kokeilun • Norjan nykyinen, laintasoinen järjestelmä erilainen kuin Suomessa. Norjassa kyse oikeudenkäynnistä, ei sovittelusta.

  6. Kouluttautuminen lapsisovitteluun • Edellyttää ammattitaitoa ja asiantuntijuutta kummaltakin toimijalta. Kouluttautuminen välttämätöntä. • Tuomareiden työskentelyn perustana OM:n tuomareille • suunnattu yleinen sovittelukoulutus. • OM:n kolmipäiväinen lapsioikeusseminaari • Syventävä koulutus lapsiasioiden sovitteluun • - kolmipäiväinen seminaari keväällä 2011. Seminaarin • kaksi päivää lapsipsykologiaa ja perheasiain • sovittelun kokemuksia, sovittelutekniikoita.

  7. kolmipäiväinen seminaari syksyllä 2011. Käydään läpi kertyneitä kokemuksia. Lisätietoa erokriisistä, lapsen tilanteesta vanhempien erossa, työparityöskentelystä ja sovittelutekniikoista. TULOKSIA JA KOKEMUKSIA Määrällisiä tuloksia Alussa laajaa tiedottamista projektista - Kirjallinen tiedote kussakin yksikössä - Tiedotustilaisuus sidosryhmille (asianajajat, sosiaalitomi, vanhempainjärjestöt jne.) - Mediatilaisuudet

  8. Kokeilu on herättänyt suurta kiinnostusta. Lokakuussa 2011 1. Yhteensä sovitteluun siirtynyt/tullut 202 huoltoriitaa - Helsingin käräjäoikeudessa tähän mennessä 83 sovitteluasiaa - suurin osa asioista on siirretty oikeudenkäynneistä - myös suoria hakemuksia tullut 2. 63 asiassa on saavutettu lopullinen sovinto. 3. Noin 30 asiassa on tehty määräaikainen sopimus ja sovittelu jatkuu.

  9. 3. Noin 40 asiaa on palannut takaisin oikeudenkäyntiin. • 4. Muutamissa asia on jäänyt eri syistä sillensä, osapuolet • ovat sopineet asian oikeuden ulkopuolella ym. • 5. Loput menossa istuntoon. • Merkittäviä resurssisäästöjä • Sovitteluistuntoja 1-3 • Ei pöytäkirjan laatimista • Ei päätöksen kirjoittamista • Ei väliaikaismääräyksen käsittelyä • Kansliatyötä säästyy runsaasti

  10. Vaikutukset sosiaalitoimeen • Helsingin sosiaalitoimeen tullut Hgin KO:sta syyskuuhun • mennessä yli 40 % vähemmän selvityspyyntöjä kuin • edellisvuonna • Hgin sosiaalitoimi on voinut lyhentää ennakoidun • selvitysajan 8-9 kk:sta 6 kuukauteen. • Oulussa ja Espoossa kehitys on ollut samanlainen • Vanhemmille • helpottava kokemus • vuorovaikutuksen lisääntyminen • painopiste tulevaisuuteen, ei menneisyyden kaivelua • vältetään loanheitto

  11. Kokemuksia • Sovittelu erittäin haastavaa. • - Uusi työtapa • - sovittelijan rooli poikkeaa tuomarin roolista • - innostavaa • - motivaatio korkealla • 2. Sovittelupäivät pitkiä ja raskaita • 3. Tavoitteena sovinto yhdessä istunnossa. Ei aina • onnistu. • - 1-3 istuntoa. Poikkeuksellisesti useampikin, jos asia • etenee.

  12. 4. Tuomarin ja asiantuntijan erilaiset roolit - tuomari on sovittelija, asiantuntija avustaa - asiantuntemus eri asioissa 5. Yhteistyö on sujunut erittäin hyvin. - työparityöskentely tuo lisäarvoa 6. Kaikki asiat eivät sovi sovitteluun - väkivalta perheessä - vanhempien psyko-sosiaaliset ongelmat - sovittelun esteet eivät tarkkarajaisia ja ehdottomia - myös vaikeita, kroonistuneita riitoja on onnistuneesti soviteltu

  13. Sovittelussa oltava erityisen tarkkana ja varovainen, jos riita on taustaltaan ”sovitteluun sopimaton”. Sovittelu lopetettava, jos esteitä sovittelulle ilmenee. • 7. Asianajajat ja vanhemmat pääsääntöisesti tyytyväisiä • sovitteluun. • 8. Asianajajan rooli sovittelussa • - erilainen kuin oikeudenkäynnissä • - taustalla, matala profiili • - tehtävänä tukea sovinnollisen ratkaisun saavuttamista • - valvoo päämiehen etua • - sovittelu ei voi onnistua, ellei asianajaja tue sitä

  14. 9. Myös oikeudenkäynnissä paljon sovintoja (49 % riidoista sovitaan. Optulan tutkimus) Sovittelun edut: - enemmän aikaa paneutua riidan todellisiin syihin - sovittelussa ei lähdetä vaatimuksista, vaan vanhem- pien esiin tuomista erimielisyyden aiheista - struktuuri erilainen kuin oikeudenkäynnissä - erillisneuvottelut - tuomari voi toimia vapaammin, koska ei ratkaise asiaa Yhteistä on tuomarin velvollisuus huolehtia lapsen edun toteutumisesta.

  15. Kokeilun seuranta • Määrällinen seuranta tiedon saamiseksi menettelyn • hyödyistä verrattuna oikeudenkäyntiin • 2. Laadullinen seuranta tiedon saamiseksi menettelyn • hyödyistä verrattuna oikeudenkäyntiin • Tiedon hankinta itse sovittelumenettelyn kehittämiseksi.

  16. Tilastollinen seuranta • Sovittelijan ja asiantuntijan strukturoidut keskustelut kunkin sovitteluistunnon jälkeen. Dokumentointi. • Sovittelijoiden ja asiantuntijoiden säännölliset paikkakuntakohtaiset palaverit. Dokumentointi. • Sovittelijoiden paikkakuntakohtaiset palaverit. Dokumentointi. • Ohjausryhmän työ • Koulutuksissa saatava palaute • Kyselylomake vanhemmille • Asianajajien palautteet

  17. Kokeilun laajentaminen ja menettelyn vakinaistaminen • Uuden hallituksen ohjelmassa • Menettely ylittää hallinnonalojen rajat. Valtakunnallistaminen tulisi toteuttaa oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriö yhteistyönä. Hyödyttää molempia. • Huolehdittava koulutuksesta ja asiantuntemuksesta

More Related