Riippuvuuksista toipuminen ja vertaistukiryhmien merkitys toipumisessa

1. Riippuvuuksista toipuminen ja vertaistukiryhmien merkitys toipumisessa • III Konferenssi kristinuskon ja psykologisen tiedon vuorovaikutuksesta • 30.1.2010 • Virpi Kujala

2. Riippuvuus on monitahoinen ilmiö • Taustalla voi olla • Biologisia, psyykkisiä ja sosiaalisia syitä • Myös hengellinen näkökulma olisi otettava huomioon -> riippuvuus himona • Riippuvuus kehittyy pitkällä aikavälillä • Toipuminenkin on pitkä prosessi

3. Jaak. 1: 12-15 • 12 Autuas se, joka koettelemuksessa kestää. Sen kestettyään hän on saava voitonseppeleeksi elämän. Jumala on sen luvannut niille, jotka häntä rakastavat. • 13 Älköön kukaan kiusauksiin jouduttuaan ajatelko, että kiusaus tulee Jumalalta. Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän itse kiusaa ketään. • 14 Jokaista kiusaa hänen oma himonsa; se häntä vetää ja houkuttelee. • 15 Ja sitten himo tulee raskaaksi ja synnyttää synnin, ja kun synti on kasvanut täyteen mittaan, se synnyttää kuoleman.

4. Room. 6:12-14 • 12 Synti ei siis saa hallita teidän kuolevaista ruumistanne, niin että noudatatte sen himoja. • 13 Älkää antako ruumiinne jäseniä synnin käyttöön vääryyden aseiksi! Kun nyt kerran olette siirtyneet kuolemasta elämään, antakaa itsenne Jumalalle ja ruumiinne jäsenet hänelle vanhurskauden aseiksi • 14 Synti ei enää ole teidän herranne, sillä te ette ole lain vaan armon alaisia.

5. Päihderiippuvuus biopsykososiaalisena ilmiönä • Biologinen näkemys: • Keskushermostoon vaikuttavan aineen tai toiminnan • toistuvasta annostelusta aiheutuva aivojen häiriötila, joka • ylläpitää riippuvuutta. • Psykologinen näkemys: • Pakonomaista aineiden käyttöä yrityksenä ”paeta” • sietämättömiä tunnetiloja ja lievittää psyykkisiä oireita. • Sosiaalinen näkemys: • Sosiaalisen oppimisen kautta kehittynyt toimintamalli, • jossa yksilön vuorovaikutusympäristöllä (perhe, • ystäväpiiri/ asuinalue ja kulttuuri) on keskeinen merkitys.

6. Riippuvuuden kriteerit • a) voimakas himo/hillitön halu ottaa päihteitä • b) heikentynyt kyky hallita päihteiden käytön • aloittamista ja lopettamista • c) toleranssin kasvua • d) sosiaalisen elämän laiminlyöntiä • e) käytön jatkumista haitoista huolimatta • f) vieroitusoireita aineen käytön lopettamisen • jälkeen

8. Riippuvuuskäyttäytymisen ilmentymiä • Unelmat ja näköalat katoavat -> nopea, hetkellinen helpotuksen tai mielihyvän hakeminen • Ajatukset keskittyvät mielihyvän hakemiseen tai mielipahan poistamiseen • -> sisäinen tyhjyys, levottomuus, ahdistus, suru, vieroitusoireet -> sietämätön olotila • Puutos persoonallisuuden ytimessä

9. Riippuvuuskäyttäytymisen ilmentymiä • Sisäinen todellisuus kielletään • Ongelmat ulkoistetaan • Elämälle merkitystä antavat arvot ja ihanteet puuttuvat • Päihtymys on lopulta ihmisen ainoa merkittävä tunnekokemus • -> tunteet syväjäässä, ei yhteyttä itseen, toisiin, Jumalaan

10. Illuusio elämän hallinnasta • Selviytymisyritys tilanteesta, jonka kokee sietämättömäksi • Kyvyttömyys käsitellä pettymyksiä, syyllisyyttä, häpeää ja epäonnistumisia ym. • Päihteet lievittävät yksinäisyyttä, ahdistusta, häpeää, syyllisyyttä, masennusta ja kuulumattomuuden ja arvottomuuden tunteita • -> illuusio hallinnasta

11. Puutos persoonallisuuden ytimessä • Päihteiden käytöllä pyritään tiedostamattomasti korjaamaan tilannetta, täyttämään tyhjiötä/aukkoa sisimmässä. • Hengellinen ulottuvuus vastaa tähän: • Vain Jumalan Pyhä Henki voi täyttää tämän aukon – olemassaolon kokemus

13. KEHÄN MURTAMINEN ON MAHDOLLISTA • Mitä aikaisemmin vaaratilanteensa tunnistaa, sen helpompi niitä on välttää • Vaihtoehtoja on jokaisessa vaiheessa • Olennaista on tunnistaa omat päihteiden käyttöä ylläpitävät ajattelu- ja toimintatavat ja kehittää niille vaihtoehtoja • Sakkokierrosten välttämiseksi on työskenneltävä itsensä kanssa

14. Ulos kehästä – kivun käsitteleminen • Kivun tunnistaminen ja kohtaaminen • Omien tunteiden ja tarpeiden tunnistaminen • Toisten ihmisten apu ja tuki (ammatillinen ja vertaistuki) • Anteeksiantaminen itselle ja toisille • Kipujen vieminen Jumalan hoidettavaksi, rukous, esirukous • Omien voimavarojen löytäminen, uusi sisältö elämään

15. Tavoitteena terve aikuisuus • Oman identiteetin selkiytyminen, käsitys minästä, ominaisuuksista, tarpeista, tunteista • Aitous, itsen kuunteleminen, hoitaminen, arvostaminen • Hengellisyys • Yhteys toisiin ihmisiin, kuuluminen johonkin • Muiden tukeminen • Yhteiskunnallistuminen

16. Toipumisen elementtejä • Koski-Jännes(1995): • tiedostaminen, mistä päihderiippuvuudessa on kyse ja kiinnittää huomiota oman päihteidenkäytön lisäksi omiin käyttöä ylläpitäviin uskomuksiin. • Omien riskitilanteiden tunnistaminen ja kuva omasta muutosvaiheesta.

17. Toipumisen elementtejä • 3. Omien selviytymiskeinojen löytäminen • 4. Muutokset elämäntavassa ja sosiaalisessa kentässä. • 5. Muutos identiteetissä eli minäkuvassa, arvoissa ja suhtautumisessa tulevaisuuteen. • -> Itseapuryhmät ovat identiteettityössä suureksi avuksi.

18. Ongelman kehittyminen ja toipuminen • Ei ongelmaa Tasapaino • Päih-Toipu- • teiden- minen • käytön • pahe- • neminen

19. Toipumisen vaiheet (noin 2 vuoden prosessi) • 1.Varhaisvaihe • - retkahduksen riski suuri, tuen tarve suuri • - käyttäytymisen yllykkeiden hallinnan • opettelu • 2. Keskivaihe – toipuminen eri osa-alueilla, surutyö, tunteiden kokemisen opettelu, • 3. Myöhäisvaihe – vakiinnuttaminen, ei vain ilman päihteitä oleminen, vaan ”raittiiksi” tuleminen

20. Vertaistuen määritelmä • Vertaistuki on yksi sosiaalisen tuen muoto. • Mielenterveyden keskusliitto: • Vertaistuki on omaehtoista ja yhteisöllistä tukea sellaisten ihmisten kesken, joita yhdistää jokin kohtalonyhteys; sellainen kohtalonyhteys, jonka yhteiskunta määrittelee poikkeavaksi ja joka edellyttää enemmän sosiaalista tukea.

21. Vertaisryhmä • Ohjaajana/vetäjänä/vastuullisena toimii toinen vertainen • Ominaista vastavuoroisuus ja vapaaehtoisuus • Toiminta perustuu keskinäiseen tukeen, eikä ryhmätapaamisilla ole usein selkeää rakennetta tai määriteltyjä tavoitteita

22. Vertaistukiryhmä ja tukiryhmä • Muuten vastaavanlaisia kuin aidot vertaisryhmät, mutta vertaistukiryhmässä ohjaajana toimii koulutettu vertainen ja/tai ammattilainen ja sillä on selkeä rakenne sekä tavoitteet. • Tukiryhmissä ohjaajana toimii usein sosiaali- ja terveysalan ammattilainen ja toiminta on hyvin organisoitua ja päämäärätietoista.

23. Vertais(tuki)ryhmän merkitys? • Ei ole saatavissa muualta tukea ja apua riittävästi muualta • Ryhmät voivat olla helposti saatavilla • Tarve jakaa kokemuksia toisten samaa kokeneiden kanssa • Tarve kuulua johonkin yhteisöön, josta saa voimia jatkaa eteenpäin

24. Vertais(tuki)ryhmän merkitys? • Voi auttaa ymmärtämään itseä ja omaa elämää paremmin • Ryhmän hyvä ilmapiiri antaa uusia voimia • Voi saada uusia näkökulmia ja neuvoja toisilta • Voi jakaa asioita, joista ei muuten puhuisi • Saa toivoa selviytymisestä • Saa onnistumisen kokemuksia

25. Vertais(tuki)ryhmän merkitys? • Yksinäisyys lievittyy • Häpeä ja syyllisyys sekä pelot vähenevät • Oppii vuorovaikutustaitoja • Löytää omia vahvuuksia • Oppii elämänhallinnan taitoja • Tulee kuulluksi ja ymmärretyksi • Tulee hyväksytyksi sellaisenaan • Tuntee turvallisuutta, eheytyy (Jumalan mahdollisuudet)

26. Vertais(tuki)ryhmän merkitys? • Rohkaisu ja vastavuoroinen tukeminen • Hyväksytyksi ja ymmärretyksi tuleminen • Yhteinen kieli • Omien ajatusten ja tunteiden jakaminen • Vuorovaikutustaidot paranevat ryhmässä -> lisää selviytymistaitoja • Ryhmän antama palaute -> lisää itsetuntemusta • Vaihtoehtoiset näkökulmat omaan tilanteeseen.

27. Kristilliset toipumisryhmät • Kristilliseen ihmiskäsitys: • Ihminen on jakamaton kokonaisuus. Otetaan huomioon ihmisen ruumiilliset, psyykkiset, sosiaaliset ja hengelliset tarpeet. Ihminen on Jumalan luoma elävä olento. Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, vuoropuheluun ja yhteistyöhön Jumalan kanssa. Elämän todellisuuteen sisältyy rikkinäisyyttä, sairautta, kärsimystä ja syyllisyyttä. Ihmiselle kuuluu armo ja anteeksiantamus; uudelleen alkamisen mahdollisuus.

28. Kristillisyys ryhmissä • Ohjaajan on oltava sinut asian kanssa ja otettava huomioon kenelle ja millaisin tavoittein ryhmä on tarkoitettu. • Monissa ryhmissä on valmis aineisto ja ohjeet, jotka määrittävät toimintaa • Lähtökohtana ovat ryhmäläisten tarpeet. • Onko rukousta, Raamatun tekstejä, hengellistä musiikkia? Miten rukousta toteutetaan?

29. 12-askelen ryhmät • (AA, NA, ym.) eivät pohjaudu tieteellisille teorioille vaan päihdeongelmaisten omille kokemuksille (Oxforilaisen herännäisliikkeen tausta). • Ominaista on tarinallisuus – omien kokemusten läpikäyminen, ei kommentoiva vaan samastumista edistävä vuorovaikutus.

30. Kristillisiä päihteiden käytöstä kuntoutumista tukevia vertais(tuki)ryhmämalleja: • 12-askeleen malleja: Compassi-ryhmä, Original Group, Elämälle kyllä -ryhmät, Krito- ryhmät. • Muita: Netto-ryhmät, Minä kasvan -naisten toipumisryhmä. • Muista riippuvuuksista tai muuten eheytymistä tukevia ryhmämalleja: Elävät vedet, Kutsu kasvuun, Elämän puolelle, Enemmän elämää ja Lähellä ihmistä.

31. Original Group - 12 Kristuskeskeistä askelta • 1. tosiasioiden kohtaaminen2. luottamus rakastavan Jumalan mahdollisuuksiin3. elämän luovuttaminen Jumalan huomaan4. mielen uudistaminen5. totuuden tuominen valoon6. oikea sydämen asenne kohti kasvua ja muutosta7. voitollinen elämä Hengessä ja totuudessa8. Jumalan armossa ja anteeksiantamuksessa eläminen9. hyvittäminen10. puhtaan elämäntavan valvominen11. Jumalasuhteen vaaliminen12. Kristuksen evankeliumin ja rakkauden vieminen kaikkeen maailmaan. http://www.originalgroup.net/I_periaate.pdf

32. Kognitiivisen terapian elementtien käyttäminen ryhmissä • Kristillisissä strukturoidummissa vertaistukiryhmissä, joissa ohjaajana toimii koulutuksen saanut ammattilainen ja/ vertaisammattilainen ja vertainen työpareina • Esim. Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen hoitokoti- ja avokuntoutusyksiköiden ryhmätoimintamallit

33. Esimerkki ryhmäsisällöistä • 1. Aloitus: Ryhmä-ohjelman tavoitteet: työskentelymalli ja ryhmän säännöt, ryhmäsopimus, tutustuminen • 2. Peruskäsitteet:mitä on päihderiippuvuus, päihteiden käytön seurauksia (mehillä/naisilla),päihteiden ongelmakäytön malli • 3. Oma tilannearvio: päihteiden käyttöhistoriani, päihteiden käyttöni seurauksia. • 4. Tavoitteet ja voimavarat: muutossuunnitelma – päihteet, muut asiat, persoonallisuuteni positiiviset puolet.

34. Vertais(tuki)ryhmän ohjaajan/vetäjän rooli • Oltava riittävän eheytynyt omasta ongelmasta • Vastuu ryhmän toimivuudesta • Kyseessä ei ole vallanjako tai eriarvoisuus, vaan erilainen tehtävä • Ohjaaja on ryhmätoiminnan mahdollistaja, joka huolehtii esim. käytännön asioiden toimivuudesta.

35. Vertais(tuki)ryhmän ohjaajan/vetäjän rooli • Oman avoimuudenrajat? • Kaksoisrooli -> haasteellinen • Ei tarvitse olla täydellinen, vaan aito itsensä • Uskaltaa ottaa asioita puheeksi • Ei hoidata itseään ryhmällä, tunnistaa omat rajansa ja hakee apua ja tukea muualta tarvittaessa • On läsnä – kuuntelee aktiivisesti • Sietää pettymyksiä ja itseensä kohdistuvaa kritiikkiä

36. Päihderyhmän erityishaasteita • Lyhtyjännitteisyys • Jännittäminen/paniikki • Retkahdukset • Vertaisohjaajan rooli hämärtyy • Ristiriitaiset roolit • Päihtymys ryhmässä, mikä on päihtyneenä olemista? • Yhteisretkahdukset • Riippuvuudesta toiseen siirtyminen? • Hengellinen riippuvuus (uskoksissa oleminen)?

37. Pelisääntöjen merkitys • Luovat turvallisuutta • Tukevat sitoutumista • Synnyttävät luottamus • Vahvistavat motivaatiota

38. Ryhmän pelisääntöjä • Luottamuksellisuus - aikataulusta kiinnipitäminen - tasapuolinen ajankäyttö - toistensa arvostaminen ja kunnioittaminen - erilaisuuden hyväksyminen - kännykät kiinni - asiassa pysyminen - sitoutuminen koko prosessiin - poissaolosta ilmoittaminen – avoimuus - ei puhuta takanapäin – päihteettömyys - rajat ryhmäläisten keskinäiselle yhteydenpidolle ja ohjaajan tavoitettavuudelle

39. Hengellisyys ryhmässä • Ryhmäläinen hyväksyy kristilliset elementit; rukous, Raamatun tekstit, hengellinen musiikki ja keskustelu hengellisistä teemoista • Uskon ulottuvuus luo toivoa, arvokkuuden kokemus muuttaa minäkuvaa myönteisemmäksi, normalisoi omat ongelmat • Armon ja anteeksiantamuksen kokeminen, vastuullisuus omasta elämästä ja yhteisöstä, pois uhrin asemasta • Kiinnittyminen Jumalaan -> ei väärää riippuvuutta ihmisistä

40. Hengellisyys ryhmässä • Esirukous ryhmäläisten puolesta • Ryhmän ohjaajilla hyvä olla esirukoilijoita • Hartaus ja rukous ovat monille ihmisille tärkeitä voimavaroja • Raamattu ja rukous tulevat ryhmässä tutuiksi, auttaa käyttämään niitä myös itsenäisesti • Rukoileminen arkikielellä. Ohjaajan malli on tärkeä

41. Hengellisyys ryhmässä • Hengellinen osa-alue on hyvin intiimi alue ja siksi sitä on kunnioitettava • Jokaisella on oltava itsemääräämisoikeus ja lupa edetä itsestä käsin • Keskittymiskyky ei riitä osallistumiseen pitkiin hartauksiin, puheisiin ja rukouksiin

42. Hengellisyys ryhmässä • Musiikin ja luovien menetelmien käyttäminen elävöittää ja konkretisoi asioita • Rohkaistava aitouteen ja rehellisyyteen • Totuuden voi kohdata vain armahtavassa ja rakkaudellisessa ilmapiirissä, jossa ei tarvitse pelätä hylätyksi tulemista. • Rukoukset voivat olla vapaamuotoisia tai lähes kaikille entuudestaan tuttuja, kuten Isä meidän -rukous tai Herran siunaus.