Medirex Chydenius-Instituutti Ihmisen tasapaino

1.  Medirex Chydenius-InstituuttiIhmisen tasapaino

2. Voimalevyn kehitys Seisominen ja k�veleminen muodostavat monimutkaisen neurofysiologisen s��t�j�rjestelm�n. T�m� s��t�j�rjestelm� yll�pit�� esimerkiksi ihmisen ryhti� ja asentoa h�nen seistess��n ja k�velless��n. Neurologinen tai lihaksistollinen sairaus voi aiheuttaa ryhti- ja asentovirheit�. N�m� virheet voivat vaikeuttaa liikkumista ja jopa seisomista. T�ll�in asentovirheiden korjaaminen on hyvin t�rke��. Ryhdin ja kehon asennon muuttumisen mittaaminen on teknisesti hyvin hankalaa, sill� mukana on monenlaisia eri tekij�it�. Kineettinen ketju

3. T�rke�t tasapainolihakset Paraspinals Erector spinae Iliopsoas Abdominals Gluteus medius Tensor fasciae latae �Quadriceps� �Hamstring� Gastrocnemius Tibialis anterior Soleus

4. T�rke�t tasapainoaistit Somatosensor receptors Muscle spindles Golgi tendon organs Joint receptors Cutaneous mechanoreceptors Vestibular receptors Semicircular canals Otoliths N�k�

5. Tasapainostrategiat Seistess� yleens� k�ytet��n �ankle-strategy� taspainon hallinnassa. Lihasten aktivoitumisj�rjestys distal ? proximal h�iri�n sattuessa. Vanhemmilla ihimisill� (tai oireellisia, esim. heikot lihakset) voi esiinty� �hip-strategy�. Aktivoitumisj�rjestys proximal? distal.

6. Voimalevyn kehitys Paikallaan seistess� ihmisen massakeskipiste (COM) tekee pient� liikett� samalla kun painekeskipiste (COP) jalkojen tasolla seuraa COM-liikett�. T�t� liikett� tutkimalla voimme mahdollisesti selvitt�� tasapainoon liittyvi� h�iri�tekij�it� Tarkan tasapainotiedon saaminen vaatii hyv�t mittalaitteet Muita, tasapainokyvyn testej�: esim Berg Functional Balance Test (kanadalaisen tutkijan Kathy Bergin kehitt�m� protokolla).

7. Painekeskipiste COP COP paine-keskipiste (center of pressure) COM massa-keskipiste Heiluirimalli tasapainosta (inverted pendulum)

8. Voimalevyn kehitys K�ytt�m�mme tasapainolevy perustuu painekeskipisteen liikkeen seuraamiseen. T�ll�in levyn kulmissa ovat voimaa mittaavat sensorit. N�iden sensoreiden mittaamista arvoista lasketaan painekeskipisteen x-ja y-koordinaatit. N�it� arvoja erilailla analysoimalla voimme tutkia tasapainoa.

9. Tasapainomittaus Mittauksen aikana mitattava seisoo tasapainolevyll� rauhassa, k�det rennosti sivulla, katse samassa pisteess�, jalat joko Morton- tai Romberg-asennossa. Mittaus kest�� n. 60 s. Tavallisesti testiss� mitataan sek� silm�t auki (EO) ja kiinni (EC) Ns. Rombergin suhde (QR) on EC- ja EO-arvojen suhde. Mitta n�k�aistin vaikutusta tasapainoon. MittausMittaus

10. Tasapainon tutkimisen hy�ty Tasapainoa tutkimalla saadaan selville millainen tasapaino on ja miten eri olosuhteet vaikuttavat siiheen (esim. h�iri�, ortoosi, pehme� alusta, jne). Kehitt�m�ll� harjoitusmenetelmi� tutkittujen tulosten pohjalta saamme kohdistettua harjoituksen juuri ongelma-kohtiin ja ennaltaehk�ist� huonosta tasapainosta aiheutuvia ongelmia; kaatumiset, ryhtivirheet jne.

11. Tasapainon tutkimisen hy�ty Harjoittelemalla voidaan usein tasapainoa parantaa. T�rke� on harjoitta sek� lihasvoimaa ett� synergiaa. Viimeisess� EMG voi k�ytt�� apumittausv�lineen�. Mittaamalla saadaan my�s selville onko elimellinen ongelma biomekaaninen vai esim. hermostollinen sairaus

12. Eri parametrej� Painekeskipisteen liikkeen pituus Painekeskipisteen liikkeen pinta-ala ja suunta Histogrammi jakaumat Muut matemaattiset parametrit (�nopeus�, entropiat, taajuus-parametrit, fraktaaliparametrit, jne)

13. Eri parametrej� Esimerkki mitatuista keskiarvoista (N = 17, �terveet�, mittausaika 60 sek).

14. Kirjallisuutta A Shumway-Cook & M H Woollacott: Motor Control. Theory and Practical Application. Lippincott Williams & Walkins. 2. ed. 2001. P-M Gagey & B Weber: Posturologie. Regulation et D�r�glements de la Station Debout. 2. ed. Masson 1999.