1 / 27

ONKO TERVEYDENHUOLLON TYÖNANTAJAKUVA KRIISISSÄ?

ProTerveys 12.10.2006. ONKO TERVEYDENHUOLLON TYÖNANTAJAKUVA KRIISISSÄ?. Paul Lillrank Professori, Osastonjohtaja Tuotantotalouden osasto Teknillinen korkeakoulu. NO ONKO TERVEYDENHUOLLON TYÖNANTAJAKUVA KRIISISSÄ?. Kuvan kriisi vs. oikea johtamisen kriisi Oireet pätkätyöt

rasha
Télécharger la présentation

ONKO TERVEYDENHUOLLON TYÖNANTAJAKUVA KRIISISSÄ?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. ProTerveys 12.10.2006 ONKO TERVEYDENHUOLLON TYÖNANTAJAKUVA KRIISISSÄ? Paul Lillrank Professori, Osastonjohtaja Tuotantotalouden osasto Teknillinen korkeakoulu

  2. NO ONKO TERVEYDENHUOLLON TYÖNANTAJAKUVA KRIISISSÄ? • Kuvan kriisi vs. oikea johtamisen kriisi • Oireet • pätkätyöt • kutsumusammatit ja kimalaisen lento • professiot ja ammattijohtajuus • Tausta: työnantajan epäselvä rooli julkisessa tuotannossa • yhteiskuntasopimus ja työnjohdon autonomia • aktori-, agentti- ja areenaorganisaatiot • Seuraus • vaikeus vastata kysynnän ja tarjonnan ongelmiin • Tuotannon autonomia

  3. PÄTKÄTÖIDEN SYYT • Pätkärahoitus + pätkätehtävä + jäykkä virkarakenne • jos rahoitus on määräaikainen, on vastuutonta tarjota pysyviä työsuhteita, ellei ole menettelytapoja henkilöstön vähentämiseen tai siirtelyyn taloudellisista ja tuotannollisista syistä • Ratkaisut: • riittävä yksikkökoko: ylijäämät tasoittavat rahoituksen vaihtelua • työvoiman laadullinen jousto: mahdollisuus siirtää toisiin tehtäviin • irtisanomismenettely tuotannollisista ja taloudellisista syistä. • Miksi pätkätöitä esiintyy aloilla, joilla on jatkuva rahoitus ja vakaa kysyntä? • Työnantajuuden ja johtamisen välineiden puute tai epäselvyys. • pätkän päättäminen on helpompi kuin irtisanominen • työnjohdon autonomian rajoitukset • heikko johtaja ei jaksa vastustaa työntekijöiden infantiilia omnipotenssia.

  4. KIMALAISEN LENTO: MITEN HYVINVOINTIVALTIO ON MAHDOLLINEN ? • Neoklassisen talousteorian mukaan hyvinvointivaltio ja korkea talouskasvu eivät sovi yhteen • korkea verotus haittaa taloudellista aktiviteettia • työn ja yrittämisen kannustimet heikot • kansalaisyhteiskunnan, sosiaalisen pääoman mureneminen. • Kompensoivia mekanismeja • koulutustaso, kansansivistys • verotuksen rakenne, piilotettu verorasitus • naisten korkea työssäkäyntiaste: kompetenssi- ja työvoimaresurssit käytössä • vallan legitimiteetti, homogeenisuus, yhteiskunnan ohjattavuus • luterilainen moraali, kutsumusammatit • Onko hyvinvointivaltiossa sosiaalisesti kestävä kehitys mahdollista?

  5. HYVINVOINTIEOT, VIRKATYÖ JA ONNELLISUUS • Hyvinvointiyhteiskunta rakentuu hyvinvointiteoista (palvelukset + palvelut) • kansalaisyhteiskunnan normittamat palvelukset, sosiaalinen vaihdanta, sosiaalinen pääoma • kaupalliset, rahatalouteen kuuluvat hyvinvointipalvelut • verorahoitteiset, julkisena virkatyönä tehtävät hyvinvointipalvelut • Kehittyneissä maissa hyvinvointipalvelujen (kaupalliset + julkiset) nettomäärä on suunnilleen sama (noin neljäsosa BKTstä). • julkisen ja yksityisen rahoituksen osuus vaihtelee maittain. • Julkisesti rahoitetut ja tuotetut hyvinvointipalvelut eivät lisää koettua tasa-arvoa ja onnellisuutta. • Tuhoaako hyvinvointivaltio sosiaalista pääomaa? Lähde: Ns. onnellisuustutkimus, erityisesti Ruut Veerhoven

  6. säätely pimeä taksi taksi voitton pyrkivä talous ulkoistaminen, kilpailuttaminen raha- talous liftari vero- talous kunnallinen invataksi hyvinvointi- teot yksityiselämän haltuunotto PALVELUTUOTANNON KEHITYSKAARET harmaa talous raaka markkinatalous säädelty markkinatalous Paljon kaupallinen palvelutuotanto KAUPALLISUUS • raha vaihdannan välineenä • kustannuslaskenta • hintamekanismi • ostajan ja myyjän vapaus tehdä kauppaa julkinen monopoli kansalais- yhteiskunta Vähän Vähän PROFESSIONALISMI Paljon • ammatillinen osaaminen • tuotantovälineet • regulaatio, verosubjekti • tuotteistus • sopimusoikeudellinen suoja

  7. KUTSUMUS KATOAA • Volyymien, henkilöstömäärien kasvu • valikoituminen, seulonta, testaus vaikeutuu • ammatillisen etiikan valvonta heikkenee • Tutkintoinflaatio • arvostus ja status heikkenee • taso laskee • tutkinto ei ole kompetenssin edellytys, vaan palkka-argumentti • Edunvalvonta työntekijäpuolella • työajan seuranta & valvonta • virkatehtäviin kuuluvien ja kuulumattomien asioiden määrittely • arvostus perustuu palkkatasoon: kilpailu & kateus alojen välillä • Ammattimainen johtajuus korvaa professionaalisen johtajuuden työnantajapuolella • New Public Management (NPM) • UPJ

  8. TYÖNANTAJALLA ON OIKEUS JOHTAA TYÖTÄ • Yhteiskuntasopimus • Mainio vallankumous 1688-89: omaisuuden perustuslaillinen suoja • Luovuuden, yrittäjyyden ja vaurauden kasvu • Hullu vuosi 1848: liberaali markkinatalous on mahdollinen • Saltsjöbaden 1933: yhteiskuntarauha, työn ja pääoman työnjako • AY-liike legitiimi sopimuskumppani työmarkkinoilla • voitonjako, pääoman verotus • työnantajan työnjohdollinen suvereniteetti: ei politrukkeja määräämässä johtamista, teknologiaa, organisaatioita Työnantajan työnjohdollinen suvereniteetti toteutuu heikosti julkisella sektorilla • Virkamiehet tsaarin kuriireja • Virkatyö ei ole palkkatyötä, vaan administratiivinen asema • Tuotanto ei toimi virkatyönä!

  9. KAPITALISTINEN VAURASTUMINEN voitto riski liikeidea + investointi yrittäjä + sijoittaja realiteettitesti + markkinatesti tappio Hajautettu omistus ja investoinneista päättäminen (OY) Toimivuuden testaus markkinoilla ilman monopolia tai pakkoa Nautintaoikeus voittoihin, vastuu tappioista

  10. ORGANISAATIOIDEN TYYPIT • AKTORIORGANISAATIO • itsellinen toimija • hallitsee omat rajansa, resurssinsa ja tulovirtansa • työnjohdon suvereniteetti lakien puitteissa • oma missio, visio, strategia •  liikeyritys • AGENTTIORGANISAATIO • toteuttaa päämiehen antamaa tehtävää • ei omaa missiota tai strategiaa, vaan taktisia ja operatiivisia tehokkuustavoitteita • työnjohdolla rajoitettu valta, poliittinen ohjaus ja opportunismi •  poliisi, armeija, Rahoitustarkastus,… • AREENAORGANISAATIO • tarjoaa yhteisen infrastruktuurin itsenäisille toimijoille •  tiedeyliopisto, parlamentti, kauppakeskus,… Lähde: Niklas Brunsson

  11. SIDOSRYHMIEN SUHTEELLINEN VALTA (1) Paikallis- politiikka Verottaja Jakelu Luotottaja Omistaja Työntekijät Toimittajat AY Asiakkaat Yleinen mielipide, media Toimiva johto Lähde: Herbert Simon, James March, Richard Cyert : The Behavioral Theory of the Firm

  12. SIDOSRYHMIEN SUHTEELLINEN VALTA (2) Paikallis- politiikka Verottaja Jakelu Luotottaja Omistaja Työntekijät Toimittajat AY Asiakkaat Yleinen mielipide, media Toimiva johto Lähde: Herbert Simon, James March, Richard Cyert : The Behavioral Theory of the Firm

  13. Kustan-nukset Tuottaja Saatavuus Laatu Rahoittaja Potilas LOPPUKÄYTTÄJÄT: Ohjattavuus Läpinäkyvyys TUOT- TAJA Toimanto Tilaus TILAAJA TOIMEKSI- ANTAJA Auto- nomia REGULAATTORI IT -infrastruktuuri MIKÄ ON ONGELMA ? • Kysyntä kasvaa • Kustannus - saatavuus– laatu • Tuottaja – rahoittaja – potilas •  Tuotannon autonomia

  14. YKSITYISISTÄ TEHTAISTA JULKISIIN SAIRAALOIHIN JULKINEN governanssi regulaatio, rahoitus, toimintamallit substanssi palveluiden tuotantotalous service engineering YKSITYINEN TAVARA PALVELU

  15. PALVELUJEN KYSYNTÄ KASVAA ? Fogel, R.W.: The Escape from Hunger and Premature Death 1700-2100. Cambridge Univ. Press 2004

  16. Kysynnän rajoittaminen? Miksi aina lääkäriin? MITEN KYSYNTÄ KOHTAA TARJONNAN? arvot, normit tyydytyksen tapa osto- voima RESURSSIT KYSYNTÄ TARJONTA RAKENTEET TARVE HALU KANNUSTIMET Prosessien & Rakenteiden kehittäminen kysyntä-tarjontaketjun hallinta

  17. JULKISET PALVELUT TÖRMÄÄVÄT TODELLISUUTEEN KYSYNTÄ KASVAA: TARJONTA HEIKKENEE: Baumolin tauti Taloudellinen tehokkuus laskee Tuottavuus laskee Saanto huononee Hajanainen rakenne Allokatiivinen tehokkuus heikko Vaikuttavuus kyseenalainen Verokatto Ikääntyminen (25%) Uusavuttomuus Uusvaativuus Elämäntapasairaudet Uudet, kalliit hoidot (50%) (25%)

  18. KYSYNNÄN RAJOITTAMISEN KEINOT • Herra Sebaotin malli: • sosiaalisiin normeihin perustuva kohtuullisuus • elämänhallinta • Sosiaalitanttajumala (Neo-hippokraattinen) malli: • kaikki kysyntä on reaalikysyntää, potilas on aina oikeassa, rahaahan meillä on, onhan? • Pirun malli (Beatles –malli): • huono laatu, pitkät odotusajat, tiukka triage • annetaan tapahtua mekaanisten jonoperiaatteiden ja juustohöylän mukaan (let it be) • Hajakeskitetty malli • yksittäisen kliinikon tapauskohtainen harkinta, case –based reasoning • Mammonan malli (Esko Aho): • taloudellisen omavastuun lisääminen • Teknokraattinen malli: • ylemmän tason kustannus-vaikuttavuus –kriteerit

  19. KÖYHYYDEN ULKOISET SYMBOLIT

  20. HYVINVOINTIVALTION MORAALINEN POHJA EI KESTÄ VAURAUTTA • Materialismi: ihminen elää ainoastaan leivästä • tulonsiirrot, virkatyö ainoat keinot • eksistentiaalista ahdistusta ei voi käsitellä Kollektivismi • yksilöt atomisoituvat kollektiivien jäseniksi • kollektiivien keskiarvojen välinen millimetritasa-arvo • normaalisuuden rajat tiukkenevat Elitismi, totalitarismi • eliitti tietää, mikä on hyvä elämä Populismi, opportunismi, hedonismi  sairaalloinen riskien minimoiminen

  21. Pareto- optimaalinen junttura ? Oikeuden- mukaisuus Tasa-arvo Vaurastumisen kannustimet ONKO TASA-ARVOSTA TINGITTÄVÄ ?

  22. TERVEYDENHUOLLON TOIMIJAT Tilaaja Järjestäjä/ toimeksiantaja hallinto, governanssi- johtaminen palvelu- tuotanto- talous rahatalous Palvelutuottajat tuotanto, substanssi- johtaminen Rahoittajat Potilaat

  23. LOPPUKÄYTTÄJÄT: POTILAAT, KANSALAISET, VERONMAKSAJAT TUOTTAJA TILAAJA TOIMEKSI- ANTAJA REGULAATTORI: VALTIO, PROFESSIOT TERVEYDENHUOLLON TOIMET JA TOIMIJAT

  24. Toimeksianto Tilaus TERVEYDENHUOLLON TOIMIJOIDEN VÄLISET SUHTEET LOPPUKÄYTTÄJÄT: POTILAAT, KANSALAISET, VERONMAKSAJAT Valtuutus, poliittinen mandaatti Asiakkuus Verotus- oikeus TOIMEKSI- ANTAJA TUOTTAJA TILAAJA S o p i m u s REGULAATTORI: VALTIO, PROFESSIOT

  25. Toimeksianto Tilaus TILAAJA-TUOTTAJA –MALLIN ARVOAJURIT LOPPUKÄYTTÄJÄT: POTILAAT, KANSALAISET, VERONMAKSAJAT Valtuutus, poliittinen mandaatti Asiakkuus Ohjattavuus Läpinäkyvyys TOIMEKSI- ANTAJA TUOTTAJA TILAAJA Autonomia, kilpailu S o p i m u s REGULAATTORI: VALTIO, PROFESSIOT IT -infrastruktuuri

  26. JOS TERVEYDENHUOLTO OLISI KLUSTERI…? • Monimuotoinen palvelurakenne • Erikoistuneita toimijoita • kustannus – saatavuus – laatu –optimointia eri palvelutarjoamille • Vaihtelevia pääoma- ja kompetenssirakenteita • Sairaala on infrastruktuuri • avoin järjestelmä • lukuisia tuotantolaitoksia • huokoiset systeemirajat • väljä sisäinen dynamiikka

  27. MITÄ HALUTAAN ? Uussentralismi Uusliberalismi Totalitarismi Anarkismi Sosialismi Liberalismi Libertanismi k a p i t a l i s m i suunnitelma- talous markkina- talous Feodalismi Eko-fasismi kollektivismi, ihmisen sosiaalinen muokattavuus (tabula rasa) individualismi, yksilön kunnioittaminen (elämänprojektit) tulosten tasa-arvo, positiiviset oikeudet edellytysten tasa-arvo, negatiiviset oikeudet

More Related