1 / 10

Vanha ja uusi sotahistoria

2. Sotahistorian historiaa. vanhin historian lajeistajo Homeros, Herodotos, Thukydides ja Xenofon kirjoittivat sotahistoriastaJulius Caesarin kertomukset omista sotaretkistn sotakuvaukset keskeisi akateemisen historian synnyss 1800-luvullaeniten tutkittu historian osa-alueyh myynti- ja jul

rigg
Télécharger la présentation

Vanha ja uusi sotahistoria

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


    1. Vanha ja uusi sotahistoria Historiantutkimus-luentosarja Poliittinen historia, Turun yliopisto Markku Jokisipilä 16.9.2009

    2. 2 Sotahistorian historiaa vanhin historian lajeista jo Homeros, Herodotos, Thukydides ja Xenofon kirjoittivat sotahistoriasta Julius Caesarin kertomukset omista sotaretkistään sotakuvaukset keskeisiä akateemisen historian synnyssä 1800-luvulla eniten tutkittu historian osa-alue yhä myynti- ja julkaisulistojen kärjessä

    3. 3 Miksi sota kiehtoo? "ihmiskunnan historia on sodankäynnin historiaa" sodan draaman emotionaalinen puhuttelevuus samaistuminen, glorifiointi, analogiat, empatia, inspiraatio sota elämän äärimmäisenä, vahvana muotona "sodan kauneus", kuoleman synkkä vetovoima nationalistisen historian peruskertomuksia

    4. 4 Sotahistorian traditio klassisen historismin perinne tutkimuskohteena suljettu merkitysavaruus ajatus eheästä menneisyydestä, joka on mahdollista täysin selvittää "totuutta" ei problematisoida sota politiikan jatkeena sota loogisena toimintana, tutkimus palapelin rakentamisena arkistokeskeisyys johtajien näkemykset

    5. 5 Perinteisen sotahistorian tutkimuskohteet sodankäynnin suurmiehet keisareista kenraaleihin strategiat, taktiikat, kampanjat, sodankäynnin teoria operaatioiden kulku ja osastojen liikkeet taistelukuvaukset karttojen keskeisyys asejärjestelmien ja logistiikan kuvaukset poliittisen päätöksenteon historia sotaan vaikuttavilta osiltaan

    6. 6 Tradition jatkuva merkitys kiinnostus perinteisiä kuvauksia kohtaan jatkuu tutkimuksen on huomioitava yleisön kiinnostuksen kohteet sodan tapahtumahistoria, johtajien ratkaisut, sotapolitiikka ja taistelu-kuvaukset ovat tärkeitä sodan laajempien vaikutusten ymmärtämiseksi on tunnettava perusasiat kritiikki ei aina oikeutettua

    7. 7 Perinteisen sotahistorian klassikkoja B.H. Liddell Hart: The Decisive Wars in History (1929) A.J.P. Taylor: A History of World War Two (1974) Gordon A. Craig: War, Politics, And Diplomacy (1966) Martin Gilbert: The Second World War (1989) Adrian Goldsworthy: The Roman Army at War 100 BC - AD 200 (1996) John Keegan: Six Armies in Normandy: From D-Day to the Liberation of Paris (1994)

    8. 8 Kritiikki traditiota kohtaan "uuden sotahistorian" (new military history) synty osana 1960-luvun mullistuksia "sodan" käsitteen määritelmien laajeneminen "vanha" sotahistoria tutki sotaa muusta todellisuudesta erillisenä prosessina kapea fokus vääristää sodan todellisuutta sankarimyyttien uusintaminen kytkökset sotavoimiin ja puolustusteollisuuteen kohteiden ja tekijöiden sukupuolittuneisuus

    9. 9 Rasismin, seksismin ja imperialismin tukipilari? metodisten puutteidensa ja havainnointikykynsä rajoittuneisuuden lisäksi perinteisen sotahistorian katsottiin legitimoivan erilaisia epätasa-arvo- ja sortoasetelmia osaksi kysymys oli oikeutetusta kritiikistä, osaksi kyvyttömyydestä ymmärtää tutkimusrajauksen erilaisuutta

    10. 10 Uusia lähestymistapoja ymmärrys sodan laajuudesta prosessina kannusti etsimään uusia hedelmällisempiä näkökulmia muutos kytköksissä myös historiantutkimuksessa ylipäätään tapahtuneeseen metodiseen kehitykseen sotaa ryhdyttiin tarkastelemaan kaikkeen ja kaikkiin vaikuttavana kokonaisvaltaisena ilmiönä metodien poikkitieteellistyminen, tutkimuskohteiden moninaistuminen

    11. 11 Poikkitieteellinen sotahistoria kulttuuristen näkökulmien vahvistuminen sotahistoria tai edes historia ei välttämättä lainkaan ensisijaisena kohteena metodologinen innovatiivisuus ja luovuus vaikutteet moninaiset: sosiologia, antropologia, psykologia, taloustiede, kirjallisuuden tutkimus jne sota annettujen merkitysten joukkona

More Related