Mikä on ilmiö?

1. Tekstin analyysi ilmiön ja käsitysten tulkitsemiseksi laadullisen paradigman ja objektiivisen hermeneutiikan valossa. -ilmiö - todellisuus - sosiaalinen todellisuus - käsitys - merkitys - teksti - tulkinta - laadullinen paradigma - objektiivinen hermeneutiikka

2. Mikä on ilmiö?

3. todellisuus on subjektista riippumaton objektiivinen todellisuus ”the world out there” tällöin sosiaalinen sääntöjärjestelmä on laajempi kuin toimijan sitä koskeva tietoisuus sosiaalinen todellisuus on ihmisyhteisön evoluution tuotos, eikä se tällöin voi olla kenenkään yksittäisen ihmisen tai tulkitsijan luoma se voidaan ymmärtää sosiaalisena rakenteena Todellisuus ja sen jäsentäminen 1

4. sosiaalisessa rakenteessa ovat merkitykset ja merkityssuhteet olennaisia ominaisuuksia merkitys antaa ymmärrettävän rakenteen toiminnalle merkitys on interaktiosuhteessa esiintyvää monitasoista säännönmukaisuutta sosiaalisella toiminnalla on interaktioluonne Todellisuus ja sen jäsentäminen 2

5. kyse on kaikkien tiedossa tai tajunnassa olevista säännöstöistä tai kulttuurisista rakenteista niiden vastakohta on kaaos, missä ei olisi mitään säännönmukaisuutta yksilö on toimintansa subjekti, mutta hän rakentaa yksilöllistä merkitysmaailmaansa omaksumansa kulttuurisidonnaisen kielen avulla monimutkaisten sosiaalisten sopimusten verkostossa Todellisuus ja sen jäsentäminen 3

6. sosiaalisen todellisuuden merkityssuhteet ovat kieliopin kaltaiset, koska ne antavat toiminnallemme rakenteen toiminnan interaktio tapahtuu kuudella merkitystasolla edellä kuvatussa sosiaalisen todellisuuden käsityksessä on kyse objektiivisen hermeneutiikan mukaisesta todellisuuden tulkinnasta Todellisuus ja sen jäsentäminen 4

7. Objektiivinen hermeneutiikka • objektiivinen = subjektista riippumaton, subjektin ulkopuolinen, ei kokonaan subjektin tiedostettavissa, pitkällisen evoluution tuote • hermeneutiikka = tehtävä on etsiä merkityssuhteiden mieltä, ymmärtää mitä nämä merkityssuhteet ovat • objektiivinen hermeneutiikka suuntautuu sosiaalisten interaktioiden latentin eli objektiivisen merkityssuhteen paljastamiseen, asioista etsitään yleistä mallia, joka ilmenee interaktiotilanteissa, mutta jota puhujat eivät tiedosta • tekstin elementit eivät muodostu satunnaisesti, vaan ovat tietystä merkityskontekstista määräytyviä ja objektiivisesti motivoituja

8. mikrosysteemi: roolit, suhteet, vuorovaikutus, toiminnot, toiminnan sisällöt mesosysteemi: lapsen eri ympäristöjen vuorovaikutus eksosysteemi: lapsen ulkopuoliset ympäristöt (esim. vanhempien työpaikat) makrosysteemi: lasta ympäröivä ideologinen ja arvoympäristö ekologinen kasvatuskäsitys korostaa interaktiota eri ympäristöjen välillä perus interaktioyksikkö on lapsen ja aikuisen välinen kaahdenvälinen dyadi Ekologinen teoria todellisuuden jäsentäjänä

9. mikrosysteemi: roolit, suhteet, vuorovaikutus, toiminnot, toiminnan sisällöt mesosysteemi: lapsen eri ympäristöjen vuorovaikutus eksosysteemi: lapsen ulkopuoliset ympäristöt (esim. vanhempien työpaikat) makrosysteemi: lasta ympäröivä ideologinen ja arvoympäristö ekologinen kasvatuskäsitys korostaa interaktiota eri ympäristöjen välillä perus interaktioyksikkö on lapsen ja aikuisen välinen kaahdenvälinen dyadi Ekologinen teoria todellisuuden jäsentäjänä

10. Fenomenografia ilmiön ja käsitysten jäsentäjänä 1 • Marton: ensimmäisen asteen tieto koskee ilmiötä sinänsä • Marton: käsitykset ovat ns. toisen asteen tietoa; niitä on tutkittava suoraan, koska niitä ei voi johtaa ensimmäisen asteen tiedosta • Marton: toisaalta käsitykset eivät myöskään selitä käyttäytymistä suoraan • fenomenografiassa nähdään ”pään sisään tunkeutuminen” tärkeänä erityisesti kasvatustieteellisen tutkimuksen yhteydessä • ihmisen tajunta, so. ihmisen mielellinen suhde maailmaan ja itseen on tärkeä myös käyttäytymisessä

11. Fenomenografinen todellisuus 1 • fenomenografia merkitsee päivänvaloon tulemista ja jonkin kuvailemista • f. pyrkii kokemusten ja ajatusten kuvaamiseen, analyysiin ja ymmärtämiseen • f. kuvaa niitä laadullisesti erilaisia tapoja, joilla ihmiset kokevat ja käsitteellistävät todellisuuden eri puolia • f. etsii myös saavutettujen kuvaustapojen kategorioiden välisiä suhteita

12. Fenomenografinen todellisuus 2 • erojen kuvaamisen merkitys korostuu • käsitysten kvalitatiivinen variaatio • ihmisten käsitysten muutokset • f. pyrkii kuvaamaan ilmiötä koko laajuudessaan eli nimenomaisesti erilaisia tapoja kokea tai käsitteellistää ilmiö • käsittäminen tarkoittaa merkityksen antamista jollekin ilmiölle • käsitykset ovat siten perustavanlaatuinen suhde yksilön ja ympäristön välillä

13. Fenomenografinen todellisuus 3 • Fenomenografia erottaa käsittämisessä kaksi aspektia: • 1. mitä-aspekti: suuntaa ajattelun kohteeseen, joka voi olla luonteeltaan fyysinen tai psyykkinen • 2. kuinka-aspekti: kuvaa, miten me jonkin ajattelun kohteen rajaamme • se, kuinka me näemme, määrittää mitä me näemme eli mitä-aspekti syntyy kuinka-aspektin käynnistyessä ajattelutoimintana • yksilöiden erilainen näkeminen tulee ymmärretyksi yksilön historiasta, persoonallisuudesta, sosiokulttuurisista ja kontekstuaalisista tekijöistä

14. Fenomenografinen todellisuus 4 • yksilöt pyrkivät hakemaan merkityksiä, joiden avulla voi hahmottaa kokonaisuuksia; hahmottaminen ja muisti vaikuttaa • käsite on sanan merkitys, ajattelun pienin yksikkö • käsitteelle (concept) annetaan symboli, nimi, jolloin nimi ei ole itse käsite • käsityksellä (conception, belief) tarkoitetaan henkistä muodostelmaa, tajunnan elementtiä • käsitykset liitetään arkiajatteluun ja käsitteet tieteelliseen ajatteluun

15. Fenomenografinen todellisuus 5 • käsitykset voivat olla havainnon, kokemuksen tai ajattelun perusteella omaksuttuja tietoja tai mielikuvia; siten käsitykset voivat olla joko tiedollisia tai arvostavia • käsittäminen on mutkikas ja aito ajattelutoiminta, jonka hallinta ei synny pelkästään muistamalla ja ulkoaoppimalla vaan edellyttää ajattelun nousemisen sisäisessä kehityksessään korkeimmalle tasolle (Vygotski) • merkitykset: väitteitä, kieltoja, käskyjä, kysymyksiä; viittauksia puhujan fyysiseen ympäristöön, tunteisiin, ideoihin, käsitteisiin; myös puhujan uskon ja epäilyn asenteet omia väitteitään kohtaan; siis merkitykset ovat kaikkea mihin voi viitata lingvistisen koodin avulla

16. Fenomenografinen todellisuus 6 • käsityksiä voidaan hahmottaa malleiksi • käsitysten analyysistä mahdollisesti muodostuvat mallit ovat toiminnallisia systeemejä • ne ovat yleistyksiä ja ideaalityyppejä, joita ei esiinny sellaisenaan muussa todellisuudessa • mallit jäsentävät todellisuuden käsittämistä sekä käsitysten ja muun todellisuuden mahdollista muuttamista

17. Fenomenografinen todellisuus 7 • kritiikkiä: ihmisen käsitteellisen ja tajunnallisen yhteyttä tajunnan ulkopuoliseen todellisuuteen ei kuitenkaan fenomenografia tarkastele vakavasti • f:ssa ilmiö ja käsitys ovat pelkästään saman asian kaksi eri puolta • f ei ole edes selväpiirteinen metodi; se antaa maallikon tietoa sisällöstä eikä kiinnostu sisällön teoreettisista taustoista (Hasselgren) • toisaalta ekologinen teoria jäsentää todellisuuden mutta ei sen käsittämistä • (uusissa ekologisen teorian versioissa käsitykset ovat yksilön ominaisuuksia)

18. Teksti - mikä on teksti? • objektiivisen hermeneutiikan mukaan TEKSTI generoituu todellisuudesta • mitä tahansa sosiaalista prosessia, interaktiivista toimintaa, voidaan tulkita TEKSTINÄ • interaktiota kuvaava teksti generoituu sosiaalisesta todellisuudesta • teksti sisältää käsityksiä • käsitykset ovat ”psyykkinen todellisuus” • teksti on ”aineisto”, joka välittää todellisuutta koskevaa informaatiota, kohteen merkityksiä tutkijalle

19. Teksti - merkitys - tulkinta • objektiivisen hermeneutiikan realistinen oletus: • ”Tutkittavalla tekstillä on oma sisäinen säännönmukainen merkitysrakenne, joka itsessään on riippumaton tulkitsijan intentiosta” • ts. teksti onsäännönmukainen merkitysjärjestelmä, jonka paljastamiseen tarvitaan TULKINTAA • tekstiä voi tulkita juuri säännönmukaisuuden perusteella • tulkinnan on mahdollista onnistua, koska tekstin sisäinen logiikka ja rakenne voi välittyä tulkitsijalle • sosiaalisen interaktion piilevä logiikka, sosiaalinen kielioppi, välittyy tekstin kautta tutkijalle

20. Tekstin laadullinen analyysi • tulkinta on sosiaalista todellisuutta eli interaktiojärjestelmää strukturoivan merkityksen etsimistä ja paljastamista • tekstin tulkinnan, kvalitatiivisen analyysin, tavoitteena on löytää tekstin merkitysrakenne • merkitysrakenteeseen liittyy realistinen oletus, riippumattomuus tulkitsijasta • realistinen oletus hylkää relativistisen näkemyksen tulkinnan luonteesta • tällöin tulkinnan näkökulmaluonteesta huolimatta voidaan puhua mm. sen oikeellisuudesta, validiteetista

21. ”Tekstin lukeminen” • tekstin lukutapoja on yhtä monta kuin on lukijoita • oikea lukutapa on se, joka vastaa tekstissä olevia merkityksiä • teksti virittää lukutapoja, voidaan lähestyä oikeaa tapaa • usea lukija voi lukea tekstiä, voidaan tutkia yhtäläisyydet ja eroavuudet • rinnakkaisarvioija on saman kulttuurisen kieliopin omaava, voidaan vertailla yhtäpitävyyttä

22. Mitä tekstistä voi päätellä? • tekstin analyysi, sisällön analyysi voidaan tehdä eri tavoin, eri menetelmin; tavoitteena etsiä tekstin kielioppi, merkitysrakenne • päätteleminen: 1. tulos kertoo tekstin sisällön ja paljastaa sen piiloisen rakenteen • 2. voidaanko siitä päätellä jotain sosiaalisesta todellisuudesta? • vastaus: teksti on generoitunut sosiaalisesta todellisuudesta; teksti ja todellisuus ovat yhteydessä, mutta niillä ei ole suoranaista yksi yhteen vastaavuutta

23. Laadullinen ? Määrällinen? • määrä ja laatu olevaisen ominaisuuksia • määrä ja laatu tiedon lajeina • kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen piirteitä (Vesa Niskanen toim. s. 140) • paradigma: kokoelma tiedeyhteisön hyväksymiä periaatteita, uskomuksia ja arvostuksia; Kuhnin esittämä termi