1 / 23

L p isyn tehostamisen taustat, tavoitteet ja keinot 29.3.2012 Elise Virnes

Koulutuspoliittisia linjauksia / tavoitteita. pitkt koulutusurat lyhyemmiksisuuret koulutustasoerot tasaisemmiksi vanhemman ja nuoremman vestn, sukupuolten ja eri alueiden keskenkaikkien nuorien kouluttaminen ammattiin ja tyllistyminenkoulutusjrjestelmn tehokkuuden ja koulutuksen osuvuuden

shel
Télécharger la présentation

L p isyn tehostamisen taustat, tavoitteet ja keinot 29.3.2012 Elise Virnes

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


    1. Läpäisyn tehostamisen taustat, tavoitteet ja keinot 29.3.2012 Elise Virnes

    2. Koulutuspoliittisia linjauksia / tavoitteita pitkät koulutusurat lyhyemmiksi suuret koulutustasoerot tasaisemmiksi vanhemman ja nuoremman väestön, sukupuolten ja eri alueiden kesken kaikkien nuorien kouluttaminen ammattiin ja työllistyminen koulutusjärjestelmän tehokkuuden ja koulutuksen osuvuuden lisääminen työvoiman turvaaminen kaikille elinkeinoelämän sektoreille nuorten työelämään siirtymistä on nopeuttava

    3. Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen on vähentynyt tasaisesti 2000-luvulla; yleisintä keskeyttäminen on ollut luonnonvara- ja ympäristöalalla, matkailu-, ravitsemus- ja talousalalla sekä luonnontieteiden alalla. Miehet keskeyttävät koulutuksen naisia useammin; keskimääräistä enemmän keskeytettiin luonnontieteiden sekä luonnonvara- ja ympäristöalalla. Vähiten keskeytetään sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. Onko mahdollista jatkaa keskeyttämisen vähentämistä? Miten?

    4. Ammatillisen koulutuksen läpäisy Tavoiteajassa koulutuksen läpäisseiden osuus: vuoden 2004 uusista opiskelijoista 58,3 % suoritti ammatillisen perustutkinnon kolmessa vuodessa tai nopeammin ja vuonna 2005 aloittaneista opiskelijoista tutkinnon suoritti tavoiteajassa 58,1% Ammatillisessa koulutuksessa miehet läpäisevät naisia paremmin! Korkeimmat läpäisyasteet ovat humanistisella ja kasvatusalalla sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla (67%) – alhaisimmat luonnontieteiden alalla, 49%

    5. Valtakunnalliset tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2012–2015 on asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2011 aloittavista uusista opiskelijoista 65 % suorittaa tutkinnon sen laajuutta vastaavassa ajassa tai nopeammin. Neljässä vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus olisi tällöin 76 % ja viidessä vuodessa 80 % aloittaneista. Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden osuutta pyritään laskemaan 7 prosenttiin vuonna 2014 (kokonaan opintonsa keskeyttäneiden osuus olisi tällöin 6 %). Seurantaa kehitetään siten, että toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan arvioida nykyistä paremmin

    6. Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman nuorten koulutuksesta työelämään siirtymisen nopeuttamista pohtineen työryhmän (2010:11) esitys Hallitus päätti kesän 2010 budjettiriihessä nelivuotisen ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman käynnistämisestä Tehostamisohjelmaan on kaikkiaan suunniteltu kohdennettavaksi 16 miljoonaa euroa vuosille 2011 – 2014 Tehostamisohjelma käynnistyi syksyllä 2011; Opetushallitus valitsi 28 hakemuksesta 17 hanketta, joissa yhteensä mukana 43 ammatillisen koulutuksen järjestäjää Uusi haku päättyi 16.3.2012

    7. Opiskelijat, jotka ohjelmalla pyritään tavoittamaan Opiskelijat, joiden keskeyttämisalttius on tavanomaista suurempi joiden opinnot ovat pitkittyneet tai pitkittymässä jotka ovat jättämässä tai jo jättäneet tutkinnon suorittamisen kesken työelämään siirtymisen takia. Työelämään siirtyvien opiskelijoiden tukeminen on aikaisempaa tärkeämpää tutkintojen uudistumisen myötä, jolloin tutkinnon osien suorittaminen ja työssäolon vuorottelu tulee lisääntymään

    8. Tehostamisohjelman toimenpidekokonaisuudet ja hankkeet 2011 1. Opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon ennakoivien ja nykyistä yksilöllisempien toimintamallien kehittäminen (tehostamaan ammatilliseen koulutukseen hakeutumisvaihetta, koko opiskeluaikaa ja työelämään/jatko-opintoihin siirtymistä, ml. henkilökohtaisen työllistymis- tai jatko-opintosuunnitelman laatiminen) Keudan, Omnian, Luksian ja Varian innovoiva ohjausyhteistyö Läpsy – ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen (Rovaniemen kky) SATAEDU – aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä TATU – tartu tutkintoon (Savon kky) Valmis-hanke, Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Varsinais-Suomessa (Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi)

    9. 2. Pedagogisten ratkaisujen kehittäminen ja opetusjärjestelyjen joustavoittaminen yksilöllisten opintopolkujen ja työn ohella opiskelun mahdollistamiseksi ja tukemiseksi POLKU – ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen (Helsingin kaupunki, opetusvirasto) Joustavuutta oppimiseen ( Päijät-Hämeen koulutuskonserni-kuntayhtymä)

    10. 3. Koko tutkinnon suorittamista tukevien pedagogisten ratkaisujen, ohjauskäytänteiden ja toimintamallien kehittäminen silloin kun opiskelija suorittaa tutkintoa osissa - Smart & Flexible ( Itä-Savon koulutuskuntayhtymä) - JoPe – joustavat pedagogiset ratkaisut ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamiseksi ( Länsirannikon Koulutus Oy WinNova)

    11. 4. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen, tunnustamisen ja hyväksilukemisen toimintamallien kehittäminen opintoaikojen lyhentämiseksi - ei yhtään hakemusta, ei yhtään hanketta! - neuvoteltu osaksi Päijät-Hämeen koulutuskonserni-kuntayhtymän hanketta

    12. 5. Asuntolatoiminnan kehittäminen ja opiskelijoiden vapaa-ajantoiminnan tukeminen erityisesti silloin kun nuori on muuttanut kotoa uudelle paikkakunnalle opiskelun takia sekä kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen alaikäisten opiskelijoiden kohdalla - Fiilistä asumiseen ( Seinäjoen koulutuskuntayhtymä)

    13. 6. Läpäisyn ja keskeyttämisen kannalta perusteltu jokin muu toimintamalli - LÄPSY – Läpäisyn syventäminen (Sastamalan kky) - Polkuja läpäisyn tehostamiseen – tavoitteista näkyviksi teoiksi ( Keski-Pohjanmaan kky) - Somepedia (Hämeenlinnan seudun kky) - Hyviä käytäntöjä läpäisyn tehostamiseen (Hyria Koulutus Oy)

    14. Ruotsinkieliset hankkeet - de´e`ju våra ungdomar! (Svenska framtidskolan i Helsingsforsregionen Ab / Yrkesinstitut Prakticum) - FLYT – projektet för snabbare genomströmming och färre avbrott i yrkesutbildningen (Axxell Utbildning Ab) - Rätt yrke - från frö till planta (Svenska framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab/ Yrkesinstitut Prakticum

    15. hankkeet ovat verkostoja; mukana 43 koulutuksen järjestäjää eri puolelta maata osa valituista hankkeista selkeästi valtakunnallisia (esim. Fiilistä asumiseen) tehostamisohjelmaan kytketty tutkimus on sisällytetty Keski-Pohjanmaan ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymien hankkeisiin valtakunnallinen tehostamisohjelman koordinointi on sisällytetty Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän hankerahoitukseen

    16. Läpäisyn tehostamisohjelman määrälliset tavoitteet Nykytila Nuorille suunnatussa ammatillisessa koulutuksessa keskeyttämisprosentti on noin 10 % (9 %) Tavoite Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden osuus pyritään laskemaan 7 prosenttiin vuonna 2014. Kokonaan opintonsa keskeyttäneiden osuus olisi tällöin 6 %. Nykytila Vuoden 2004 uusista opiskelijoista 58 % suoritti ammatillisen perustutkinnon kolmessa vuodessa tai nopeammin. Neljässä vuodessa tutkinnon suoritti noin 66 %. Viidessä vuodessa tutkinnon suoritti noin 70 % Tavoite Vuonna 2011 aloittavista opiskelijoista 65 % suorittaa tutkinnon sen laajuutta vastaavassa ajassa tai nopeammin. Neljässä vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus on 75 %. Viidessä vuodessa tutkinnon suorittaa 80 % aloittaneista.

    17. Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa laajempaa kokonaisuutta osa koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttamista osa työurien pidentämistä niiden alkupäästä (keskivälistä ja loppupäästä) osa elinikäisen oppimisen taitojen luomista sekä elinikäisen ohjauksen käytäntöjen kehittämistä osa yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen rakentamista > käyttäjänäkökulma! osa "kysyntälähtöisyyden ja osuvuuden" parantamista osa erityisopetuksen kehittämistä osa ammatillisen koulutuksen laadun kehittämistä osa hyvän opinto-ohjauksen kehittämistyötä => osa arkea!

    18. KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET LINJAUKSET Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 – 2016, KESU Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012

    19. Hallitusohjelmasta Hallituksen painopistealueet: Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Julkisen talouden vakauttaminen Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen

    20. Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 - 2016 perustuu hallitusohjelman tavoitteisiin Linjauksia: väestön koulutustasoa nostetaan koulutuksellisista tasa-arvoa parannetaan osaavan työvoiman saatavuus turvataan ja koulutustarjonta suunnataan työelämän tarpeiden mukaisesti elinikäistä oppimista edistetään maahanmuuttajien koulutukseen osallistumista edistetään koulutuksen ja työelämän yhteyksiä vahvistetaan tavoitteena aktiivinen kansalaisuus

    21. Kesu: Toisen asteen koulutus koulutustakuun toteuttaminen osana yhteiskuntatakuuta koulutuspaikkojen määrän ja alueellisen suuntaamisen yhtenä kriteerinä on koulutustakuun toteutuminen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottaminen perusteita uudistetaan siten, että perusasteen päättäneiden ja ilman toisen asteen tutkintoa olevat voidaan valita ensin toisen asteen yhteisvalinnassa kunnat seuraavat nuorten sijoittumista ja huolehtivat, että sijoittumattomat nuoret saavat tarvitsemaansa tietoa, neuvontaa ja ohjausta

    22. kehitetään ohjausta: lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen laaditaan hyvän opinto-ohjauksen kriteerit, kehitetään sähköisiä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja, ohjaustyötä tekevien perus- ja täydennyskoulutusta kehitetään opiskeluhuoltoa kehitetään yhdessä STM:n kanssa ja säädetään uusi yhtenäinen laki opiskeluhuollosta kehitetään koulutuksen rakenteita lisätään mahdollisuuksia joustaviin opintopolkuihin

    23. Opiskelijapaikkakehitys Merkittävä osa opiskelijapaikkojen lisäyksistä on ollut määräaikaisia Rahoituksen perusteena olevien opiskelijamäärien vähennykset koulutuksen järjestämislupiin ajoittuvat vuosille 2013 – 2016 Vähennykset ovat keskimäärin 1500 opiskelijaa vuodessa Alueiden väestökehityksen sekä työvoimatarpeen turvaamiseksi ja nuorten pääsyn ammatilliseen koulutukseen varmistamiseksi koulutusprosesseja on tehostettava, keskeyttämistä vähennettävä ja läpäisyä nopeutettava.

More Related