130 likes | 206 Vues
Uskonnon aineenopettajakoulutuksen info 2009. Arto. Taustaa koulutukselle. Uskonnonopettajan ammatin historia pitkä. Ensimmäinen maininta erityisestä Turun koulun uskonnon lehtorista 1578
E N D
Taustaa koulutukselle • Uskonnonopettajan ammatin historia pitkä. Ensimmäinen maininta erityisestä Turun koulun uskonnon lehtorista 1578 • Uskonnon aineenopettajankoulutusohjelma aloitettu HY:ssä 1970-luvun lopulla tutkinnon uudistuksen yhteydessä, aikaisemmin auskultointi tutkinnon suorittamisen jälkeen • Helsingin lisäksi uskonnon aineenopettajia valmistuu Turun ja Joensuun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa
Akateemista asiantuntijuutta • -uskonnon aineenopettajuus edustaa akateemista asiantuntijuutta • määritellään nykyisin dynaamiseksi, substanssi-intensiiviseksi ilmiöksi • opettajan asiantuntijuudessa neljä osa-aluetta: • 1. tiedollinen asiantuntijuus • 2. pedagoginen asiantuntijuus • 3. työyhteisöllinen asiantuntijuus • 4. yhteiskunnallinen asiantuntijuus
Uskonnonopettajana yleissivistävässä koulussa • koulutus tuottaa laaja-alaisen opettajan pedagogisen pätevyyden perusasteen alaluokilta aikuiskoulutukseen • Uskonnonopettajina työskentelee perusasteen yläluokilla (aineopetuksessa) ja lukiossa tai molemmissa arvioilta 800 opettajaa • Useimmat uskonnon opettajat opettavat lukiossa uskonnon lisäksi psykologiaa (80 %) tai filosofiaa (60 %) • -osa kentällä työskentelevistä uskonnon aineenopettajista identifioituu teologisiksi asiantuntijoiksi, osa taas laajemmin humanistis-yhteiskunnallisten aineiden tai katsomusaineiden opettajiksi
- Perusasteen yläkoulussa raja aineenopettajan ja luokanopettajan välillä hämärtynyt (vrt. peruskoulun opettajuus: HY:stä valmistunut arviolta 10 uskonnon aineenopettajaa, jotka opiskelleet myös luokanopettajan monialaiset opinnot, työskentelevät yhtenäisissä peruskouluissa)
Tulevaisuuden työmarkkinat • TELHO -projekti: 45 opettajaa, uskonnonopettajan tarpeessa suurta alueellista vaihtelua: • Opettajien ikärakenne eri maakunnissa erilainen: Varsinais-Suomessa ei virassa juuri yhtään yli 50 -vuotiasta opettajaa, Lapissa taas paljon epäpäteviä, Uudellamaalla iäkkäitä opettajia, mutta hakijoita jokaiseen virkaan noin 30.
-taustalla vaikuttavat mm. • lukion luonne yleissivistävänä kouluna: sisältyykö opsiin laaja, eri aineiden yleissivistys vai keskittyminen opiskelijoiden valintojen mukaan • lukioyksiköiden koko ja lukioverkon kattavuus (erittäin suuri vaihteluväli) • kehittyvä etäopetus ja virtuaalikoulut • ainevalinnat: jos aikoo kouluun, niin opiskeltava useita oppiaineita (virkarakenne stabiili)
uskonnon aineenopettajankoulutus hyvä koulutus myös muualle työelämään: • esim. opinto-ohjaajaksi, rehtoriksi, kirkollisten oppilaitosten kenttä (noin 100 teologia kansanopistojen teologisten aineiden opettajina tai rehtoreina, DIAK), kansainväliset tehtävät, toimittajan työt • monikulttuuristuva yhteiskunta tuo työmahdollisuuksia, joissa kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja monikulttuurisuuteen liittyvät valmiudet korostuvat
Koulutukselliset mahdollisuudet • voi jatkaa opintoja pedagogisten opintojen jälkeen kasvatustieteen laudatur-arvosanaan (vuosittain noin 8 uskonnon aineenopettajaa) • voi suorittaa tohtorin tutkinnon • kasvatustieteen laudatur-opinnot ja jatko-opinnot avaavat laajat mahdollisuudet työskennellä yhteiskunnan kasvatus- ja koulutusjärjestelmässä vaativissa asiantuntijatehtävissä sekä kansainvälissä järjestöissä (esim. UNESCO, Maailmapankki)
AINEENOPETTAJAN-KOULUTUS • Opettajankoulutuksen keskeisiä elementtejä ovat: • 1. oppimisen ja opetuksen metataidot elinikäistä oppimista varten, • 2. sisältötietous, joka kattaa sekä akateemisen sisältötiedon että pedagogisen sisältötiedon ja joka avaa pääsyn kulttuuriseen rikkauteen ja ymmärtämiseen, • 3. opetusammatin sosiaalinen ja moraalinen ulottuvuus, • 4. reflektion merkitys ammatin kehittämisessä ja • 5. käytännön taidot ammattia varten.
Ainedidaktiikan opinnot • 1. periodi: • Ainedidaktiikan perusteet (10 op) • 2. periodi: • Opettaja työnsä tutkijana: • 1. tutkimus- ja metodit (3 op) • 2. tutkimussuunnitelmaseminaari (3 op)
3. periodi: • Opetuksen arviointi ja kehittäminen (7 op) • 4. periodi: • Opettaja työnsä tutkijana seminaari (4 op)
OPISKELIJA VOI INTEGROITUA KESKUKSEN TUTKIMUSRYHMIIN • 1.Ihmisoikeuskasvatustutkimusryhmä (Eero Salmenkivi, Mia Matilainen, Arto Kallioniemi) • 2. Lasten ja nuorten elämänkysymykset ja elämäntodellisuus (Karoliina Käpysalo, Katariina Piri, Martin Ubani) • 3. Vähemmistöryhmien uskonnonopetus ja uskonnonopetuksen kehittäminen sekä uskontokasvatus monikulttuurisessa yhteiskunnassa (Kaarina Lyhykäinen, Teemu Smalin, Henri Järvinen, Arniika Kuusisto ja Arto)