SPORT KÕIGILE SOOME RIIKLIK TERVISESPORDI POLIITIKA

1. SPORT KÕIGILESOOME RIIKLIK TERVISESPORDI POLIITIKA Kimmo Suomi, PhD, Doc. Professor of Sports Planning Head of Department Department of Social Sciences of Sport UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Member in Sport Policy SubCommittee of State Sport Council; Ministry of Education email kimmo.suomi@sport.jyu.fi

2. Haasteita/tavoitteita • liikkumattomien aktivointi/arkiliikunta • poikkihallinnollinen yhteistyö • terveysliikunnan rahoitus • terveysliikunnan asema kunnissa • liikkumisympäristön kehittäminen

3. Tausta • Hallitusohjelman tuki • Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan mietintö v. 2001 • Valtioneuvoston periaatepäätös 18.4.2002 • Terveys 2015 -ohjelma • DEHKO-ohjelma • VETO-ohjelma

4. Terveysliikunnan neuvottelukunta • Toimikausi: 1.8.2002-31.7.2005. • Edustus: ministeriöt, liikunta- ja kansanterveysjärjestöt, asiantuntijalaitokset, kunnat • Tehtäviä: Periaatepäätöksen toteutuksen, yhteistyön ja rahoituksen koordinointi • Käynnistetty yli 30 tutkimus- ja kehittämishanketta • Ministeriöistä 1,3 milj. € vuonna 2003

5. TELI-neuvottelukunta: jäsenet Heidi Paatero, ylitarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriö Varajäsen Tarja Kahiluoto, ylitarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriö Mirja Virtala, kulttuuriasiainneuvos, opetusministeriö Varajäsen Terttu Jääskeläinen, opetusneuvos, opetusministeriö Helen Petrisalo, vanhempi hallitussihteeri, liikenne- ja viestintäministeriö Varajäsen Kari Korpela, ylitarkastaja, liikenne- ja viestintäministeriö Anita Ahlfors-Friman, kehittämispäällikkö, ympäristöministeriö Varajäsen Jouni Vastamäki, rakennusvalvontainsinööri, ympäristöministeriö Kari Sjöholm, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Varajäsen Johanna Selkee, Suomen Kuntaliitto Mikael Fogelholm, johtaja, UKK-instituutti Varajäsen Seppo Miilunpalo, vanhempi tutkija, UKK-instituutti Veikko Vihko, johtaja, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Varajäsen Jyrki Komulainen, KKI-ohjelmajohtaja, LIKES Raimo Hakola, ylitarkastaja, Raha-automaattiyhdistys Varajäsen Anita Hämäläinen, Raha-automaattiyhdistys Jukka Pekkala, toiminnanjohtaja, Suomen Liikunta ja Urheilu ry Varajäsen Kerstin Ekman, yhteyspäällikkö, Suomen Liikunta ja Urheilu ry Mika Pyykkö, johtaja, Terveyden edistämisen keskus ry Varajäsen Tita Ström, Terveyspäällikkö, Suomen Reumaliitto ry

6. Esimerkkejä yhteistyön tuloksista • perheliikunnan verkosto, materiaalit ja ohjaajakoulutus • selvitys terveysliikunnan tilasta kunnissa ja koulutus toimijoille • malleja terveysliikunnan poikkihallinnollisen yhteistyöstä kunnissa • malleja erityisryhmien, mielenterveyskuntoutujien ja ikäihmisten liikunnan kehittämiseksi kunnissa • selvitys koulupihojen tilasta ja kehittämisohjelman suunnittelu • lasten liikunnan lisääminen päiväkodeissa ja kouluissa • ohjeisto kevyen liikenteen väylien suunnitteluun • jalankulun kelitiedottamisen malli • malleja työterveyshuollon roolin vahvistamiseen liikunnassa • malleja iäkkäiden liikkumisympäristöjen parantamiseksi • kansallinen voimaharjoitteluohjelma iäkkäille • ikääntyneiden ohjatun terveysliikunnan laatusuositus

7. Tehtäväalueet 1. Terveyttä edistävän liikunnan yhteistyön organisointi 2. Terveyttä edistävän liikunnan rahoitus 3. Liikuntaa suosiva yhdyskuntarakenne ja arkiympäristö 4. Liikunnan edistäminen elinkaaren eri vaiheissa 5. Terveyttä edistävä liikunta osaksi kunnan hyvinvointipolitiikkaa 6. Terveyttä edistävän liikunnan koulutus 7. Terveyttä edistävän liikunnan tutkimusohjelma 8. Väestön fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn seuranta

8. I Terveyttä edistävän liikunnan yhteistyön organisointi (PP 1-2) Eri ministeriöt vastaavat terveyttä edistävän liikunnan ja sitä tukevien olosuhteiden kehittämisestä toimialoillaan. • STM vastaa kansanterveystyöstä, ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta ja kuntoutuksen kehittämisestä. • OPM vastaa liikuntatoimen yleisestä johdosta, kehittämisestä ja yhteensovittamisesta sekä liikunnan yhteistyöstä valtionhallinnossa.

9. I Terveyttä edistävän liikunnan yhteistyön organisointi (PP 1-2) • 2. Ministeriöiden ja muiden tahojen yhteistyön kehittämiseksi Valtioneuvoston asettamassa terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunnassa ovat edustettuina keskeiset ministeriöt ja sidosryhmät. • Neuvottelukunta tekee terveyttä edistävään liikuntaan liittyviä esityksiä ja antaa lausuntoja, mutta sillä ei ole itsenäistä toimivaltaa esimerkiksi avustusten jakamisessa.

10. II Terveyttä edistävän liikunnan rahoitus (PP 3-4) • Ministeriöistä (OPM, STM, LVM) yhteensä 1,3 milj. euroa v. 2003 - OPM:ssä ja STM:ssä erilliset TELI-määrärahat • RAY:stä 885 000 euroa v. 2003

11. III Liikuntaa suosiva yhdyskuntarakenne ja arkiympäristö (PP 5-7) 5. Kaavasuunnittelun tavoitteiden asettamisessa, kaavojen vaikutusten arvioinnissa ja kaavojen laadinnassa otetaan huomioon terveyttä edistävän liikunnan merkitys ja tarpeet. Tiedonkulkua ja vuorovaikutuskäytäntöjä parantamalla mahdollistetaan liikunnan ja terveydenhuollon asiantuntijoiden, asukkaiden ja palvelujen käyttäjien aito osallistuminen ympäristönsä suunnitteluun yhteistyössä kaavoituksen asiantuntijoiden ja päättäjien kanssa. 6. Väestön eniten käyttämiä liikuntapaikkoja kehitetään terveysliikunnan tavoitteiden suuntaisesti. Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen erityisesti lasten ja nuorten, iäkkäiden ihmisten, erityisryhmien sekä perheiden tarpeet ja mahdollisuudet huomioon ottaen määritetään kuntien liikuntapaikkarakentamisen painoalueeksi.

12. III Liikuntaa suosiva yhdyskuntarakenne ja arkiympäristö (PP 5-7) 7. Kevyen liikenteen väylien, julkisten piha-alueiden ja puistojen käyttöä liikuntapaikkoina tehostetaan liikunnan, terveydenhuollon, ympäristön ja liikenteen asiantuntijoiden yhteistyönä.

13. IV Liikunnan edistäminen elinkaaren eri vaiheissa (PP 8-13) 8. Varmistetaan jokaisen lapsen ja nuoren mahdollisuuspäivittäiseen liikkumiseen ja liikuntaan päivähoidossa ja koulussa liittämällä liikunta osaksi hoito- ja koulupäivää sekä lisäämällä liikunnan roolia pienten koululaisten iltapäivätoiminnassa. 9. Kehitetään vuoden 2003 aikana 4-13 -vuotiaille lapsille monipuolinen, iloinen ja liikunnan perustaitoja opettavan liikuntakoulun malli, jota voidaan käyttää erilaisissa toimintaympäristöissä sekä kehitetään 13-18 -vuotiaille nuorille uudenlaista, ei-kilpailupainotteista harrasteurheilutoimintaa.

14. IV Liikunnan edistäminen elinkaaren eri vaiheissa (PP 8-13) 10. Kehitetään perheliikunnan edistämistapoja ja -palveluita eri toimijoiden yhteistyönä. Perustetaan eri tahojen yhteistyönä valtakunnallinen perheliikunnan edistämisverkosto vuoden 2003 aikana.

15. IV Liikunnan edistäminen elinkaaren eri vaiheissa (PP 8-13) 11. Vahvistetaan työterveyshuollon roolia työliikunnan ja työpaikan terveysliikunnan suunnittelussa sekä käytetään nykyistä laajemmin liikunta-alan asiantuntijoita työterveyshuollon toteuttamisessa. 12. Käynnistetään vuoden 2004 aikana kansallinen ohjelma kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimaharjoittelun lisäämiseksi tavoitteena tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn parantaminen.

16. IV Liikunnan edistäminen elinkaaren eri vaiheissa (PP 8-13) 13. Laaditaan vuoden 2003 aikana ikääntyvien ohjatun terveysliikunnan laatukriteeristö, jonka pohjana on ikääntyvien liikunnan tutkimustieto sekä vanhustyötä koskevat eettiset ohjeet ja suositukset.

17. V Terveyttä edistävä liikunta osaksi kunnan hyvinvointipolitiikkaa (PP 14-16) 14. Kunnat sisällyttävät terveyttä edistävän liikunnan hyvinvointistrategiaansa ja eri sektoreiden strategioihin. Vastuusta ja tehtäväjaosta sovitaan eri hallinnonalojen ja tasojen kesken. Erityistukea tarvitsevat ryhmät, kuten mielenterveyspotilaat, ikäihmiset sekä vammaiset otetaan huomioon. Kunnille annetaan asiantuntija-apua ja niiden kokeilu- ja kehittämishankkeita tuetaan. Kokeiluhankkeita käynnistetään vuoden 2003 aikana. 15. Tuetaan kunnan johdon ja liikuntaviranomaisen koordinaatiovastuuta terveyttä edistävän liikunnan kehittämisessä ja vahvistetaan terveyttä edistävän liikunnan painoarvoa ja asemaa kuntien liikuntatoimen sisällä.

18. V Terveyttä edistävä liikunta osaksi kunnan hyvinvointipolitiikkaa (PP 14-16) 16. Nivelletään liikunnan edistäminen osaksi kunnan terveys-, liikunta- ja nuorisoalan palveluketjuja, joita toteuttamassa ovat mukana kunnan toimielimet ja kansalaisjärjestöt.

19. VI Terveyttä edistävän liikunnan koulutus (PP 17) 17. Terveysliikunnan opetuksen asema koulutuksessa, erityisesti ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulutuksessa ja yliopistokoulutuksessa otetaan erillisen selvitystyön kohteeksi vuoden 2003 aikana. Työssä kartoitetaan nykyinen terveysliikuntaan liittyvän opetuksen laajuus ja sisältö

20. VI Terveyttä edistävän liikunnan koulutus (PP 17) ja tehdään ehdotukset koulutuksen yhdenmukaistamiseksi ja kehittämiseksi sekä koulutusta järjestävien tahojen yhteistyön kehittämiseksi. Selvitys tehdään osana valtakunnallista opetussuunnitelmien ja tutkinnon perusteiden kehittämistyötä.

21. VII Terveyttä edistävän liikunnan tutkimusohjelma (PP 18) 18. Perustetaan ja toteutetaan terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimenpiteiden tueksi tutkimusohjelma. Ohjelmassa tulee selvittää laajasti liikunnan terveysvaikutuksia eri kohderyhmissä sekä tutkia terveysliikunnan edistämisen mahdollisuuksia yksilö-, yhteisö- ja ympäristötasolla, tavoitteena luoda vankka tietopohjaa terveysliikunnan kehittämistoimenpiteille. Tutkimusohjelman alkoi v. 2003

22. VIII Väestön fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn seuranta (PP 19) 19. Luodaan vuoden 2004 aikana pysyvä seurantatutkimuskokonaisuus, joka tuottaa tietoa koko väestön terveysliikunnan ja toimintakyvyn tilasta ja niiden muutoksista. Tutkimuskokonaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään Kansanterveyslaitoksen väestötasoisia seurantatutkimuksia sekä muita aiheeseen liittyviä väestötasoisia tutkimuksia.

23. Periaatepäätöksen toteuttaminen, toteuttamisen edellytykset ja seuranta (PP 20-22) 20. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että eri viranomaiset, organisaatiot, kunnat ja kansalaisjärjestöt toteuttavat terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan (komiteanmietintö 2001:12) ehdotuksia mahdollisimman laajasti ottaen huomioon tämän periaatepäätöksen kannanotot. 21. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että resursseja kohdennetaan eri hallinnonaloilla tässä periaatepäätöksessä esitettyihin toimiin. 22. Periaatepäätöksen toteutumista koordinoivat ja seuraavat sosiaali- ja terveysministeriö ja opetusministeriö toimialoillaan sekä tässä perustettava neuvottelukunta neuvoa-antavana elimenä.

24. TELI-työryhmät • Terveysliikunnan rahoitus • Liikkumisolosuhteet • Lasten ja nuorten liikunta • Perheliikunta • Terveysliikunta työelämässä • Ikäihmisten liikunta • Kuntien terveysliikunta • Terveysliikunnan koulutus • Terveysliikunnan tutkimus/seuranta • Erityisryhmien liikunta