Onnistuneen ryhmän toiminta

1. Onnistuneen ryhmän toiminta https://moniviestin.jyu.fi/vanhat/viesti/ryhmaviestinta/10 Anneli Karjula, Katta Siltavirta

2. Taustaa • Ryhmän muodostumisen taustalla on kulttuuri. • peruskäsitysten kokonaisuus, jonka ryhmän jäsenet jakavat. • Wikipedian mukaan kulttuuri tarkoittaa tietylleihmisryhmälle ominaista käytöstä, tapoja ja historiaa. • Kaikki ihmisen toiminta (eleet, vaatteet, ajatukset, ilmaisut ja ajankäyttö) on kulttuuria. • Ne ajatustavat jotka ryhmä on ratkaissut, muodostavat yleisen käsityksen maailmasta, ihmisistä ja elämästä.

3. Käsite • Ryhmä • Tunnusmerkkejä: koko, tarkoitus, rajat, säännöt, vuorovaikutus, työnjako, roolit ja johtajuus • Yhteiset tavoitteet • Keskinäistä vuorovaikutusta ja tietoa ketä ryhmään kuuluu • Hetkellisiä tai pidempiaikaisia • Jäseniä monissa ryhmissä • Perus- vai virtuaaliryhmä?

4. Käsite • Tiimi • ”Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä joilla on toisiaan täydentäviä taitoja, jotka ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään, yhteisiin suoritustavoitteisiin ja yhteiseen toimintamalliin ja jotka pitävät itseään yhteisvastuussa suorituksistaan • Luova • Enemmän työelämässä • Perus- vai virtuaalitiimi?

5. Ryhmäteoriat – perusolettamusilmiö • Ryhmän jäsenten outo käyttäytyminen • Perusolettamustilassa ryhmä vastustaa kaikkia kehittymisvirikkeitä • Riippuva ryhmä • Taistelu- ja pakoryhmä • Parinmuodostusryhmä • Yhtenäisyysryhmä

6. Ryhmän muodostaminen • Pienryhmät (toimivassa yleensä 4–7 jäsentä) • Tehtäväfunktio • Prosessifunktio • Oltava tasapaino näiden välillä • Suurryhmät (yli 8 jäsentä) • Opetuksen perusmuoto • Opiskelijan oppiminen pinnallista • Tulisi liittää muita työtapoja

7. Ryhmätyöskentelyn organisointi • Rinnasteinen tehtävä • Jaettu tehtävä • Osittain rinnasteinen tehtävä • Ryhmän tason mukainen tehtävä • Kiertävä tehtävä

8. Ryhmässä osallistuminen • (Pien)ryhmätyöskentely mahdollistaa avoimen vuorovaikutuksen • Edistää opiskelijan vastuunottoa oppimisesta ja aktiivista roolia tiedon hankkijana ja tuottajana • Osallistumisaktiivisuus ryhmässä: • 3–6 jäsentä > kaikki puhuvat • 7–10 jäsentä > melkein kaikki puhuvat • 11–18 jäsentä > viisi tai kuusi puhuu paljon, muista kolme tai neljä osallistuu välillä • 19–30 jäsentä > kolme tai neljä jäsentä dominoi • Yli 30 jäsentä > osallistumismahdollisuus pieni

9. Ryhmän jäsenen roolit • Loukkaantuva • Dominoiva • Kannustava • Mukautuva • Tiedon jakaja • Vetäytyvä

10. Ryhmän kehitysvaiheet • Ryhmän kehitysvaiheet Bruce Tuckmanin (1965) mukaan • Muodostusvaihe (forming) • Kuohuntavaihe (storming) • Sopimisvaihe (norming) • Hyvin toimiva ryhmä (performing) • Ryhmän lopettaminen (adjourning)

11. Muodostusvaihe (forming) • Sopeutumisen ja epävarmuuden vaihe, annettu työ tehdään yhdistämällä yksilösuoritukset • Jäsenten riippuvuus ohjaajasta • Varovaista ja muodollista käytöstä • Ensimmäiset ryhmäroolit, tavoitteiden selvittäminen, pelisääntöjen muodostaminen • Yleensä myönteinen ilmapiiri

12. Kuohuntavaihe (storming) • Yksilöt haluavat erottautua ryhmässä, konflikteja, tyypillistä sisäinen taistelu ja vetäjän ja saadun tehtävän vastustaminen • Tyytymättömyys ja pettymys ryhmää kohtaan on yleistä • Rohkeus esittää mielipiteitä ja tarttua toisten esittämiin ajatuksiin kasvaa • Tehtävän tunteenomainen vastustaminen • Erimielisyyksiä ei pelätä, voi muodostua alaryhmiä • Tavoitteet ja toimintamuodot alkavat selkiytyä • ”yhä jumissa”

13. Sopimisvaihe (norming) • Keskinäinen erilaisuus ja roolit hyväksytään, vakiintuminen • Ryhmähenki alkaa kehittyä • Ryhmän toiminnalle syntyy säännöt, normit, yhteisiä toimintatapoja ja tavoitteita • Ilmapiiri vaikuttaa vapautuneelta, mutta tingitään yksilöllisyydestä -> puolustusmekanismit: • Jäsenten pyrkimys vaikuttaa ryhmän toimintaan omien tavoitteidensa mukaan • Suojautuminen vaarallisilta sosiaalisilta tilanteilta

14. Hyvin toimiva ryhmä (performing) • Ryhmä on tuottava, tehokas ja luova • Resurssien hyödyntäminen tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti • Ryhmä toimii kokonaisuutena tavoitteen suuntaisesti • Osaa ratkaista mahdolliset ristiriitatilanteet • Energia voidaan suunnata työskentelyyn, tehtävänsä ratkaisemiseen • Ihmissuhdeongelmat tai sisäiset ongelmat ratkaistu/osataan ratkaista • Työnjako tehty, roolit joustavia, erilaisuutta osataan hyödyntää • Työt tehdään yhteisvastuullisesti, tarvittaessa ”venytään” ryhmän hyväksi • Ulkopuolisen vaikea päästä ryhmän toimintaan mukaan

15. Ryhmän lopettaminen (adjourning) • Tuckman lisäsi malliinsa uuden vaiheen, lopetusvaiheen 1977 • Vaihe on käsillä, kun ryhmä päättää toimintansa • Toimintatapa ei ole enää suorituskeskeinen, ryhmän jäsenet hyvästelevät toisensa • Tunteet voimakkaina: helpotuksesta masennukseen

16. Miten ryhmää ohjataan? • Oppimisprosessi on yksilöllinen. Sitä voidaan pitää myös yhteisöllisenä. • Ohjaajan tulee sopeuttaa opetus ryhmän (kurssin) tavoitteet opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin • Tehtävä tulee antaa selkeästi. • Ryhmänohjaajan on hyvä olla tietoinen ryhmän kehityksen vaiheista. Se helpottaa ryhmän kanssa toimimista ja yhteistyön kehittymisen ymmärtämistä

17. Miten ryhmää ohjataan? • Muodostusvaiheessa: • ottaa johtajuuden itselleen • antaa mallin perustyöskentelyn periaatteista • luo ilmapiiriä, tutustuttaa ryhmäläiset toisiinsa • ryhmän virittäminen ja suuntaaminen kohti tavoitteita • Kuohuntavaiheessa: • rohkaista kritiikin ilmituloon • ottaa vastaan negatiivisia tunteita, pitää itsensä kritiikin ulkopuolella • antaa arvostavaa palautetta ryhmän jäsenille, sekoittaa alaryhmiä, puuttuu sisäisiin konflikteihin, käsittelee ristiriitoja, vie ryhmän eteenpäin

18. Miten ryhmää ohjataan? • Pyrimme hallitsemaan konflikteja ryhmässä eri tavoin: • Kilpaileminen • Mukautuminen • Vältteleminen • Kompromissiin pyrkiminen • Yhteistyön tavoitteleminen • Konflikteja eniten kuohuntavaiheessa, ei pidä vältellä kuitenkaan loputtomiin • Konflikteilla myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia ryhmässä • Avoimesti käsitelty ja selvitetty konflikti lisää luottamusta ja turvallisuutta. Onnistunut käsittely: ”kaikki kokevat voittaneensa”

19. Miten ryhmää ohjataan? • Sopimisvaiheessa: • Nostaa esiin erilaisuutta ryhmässä • Pitää huolta perustehtävästä, rohkaisee pohdintoihin, selkiyttää ryhmästä nousevia johtopäätöksiä • Hyvin toimivan ryhmän vaiheessa: • Toimii yhtenä joukossa, antaa enemmän tilaa ryhmän jäsenille • Ylläpitää motivaatiota, etsii uusia haasteita ryhmälle • Edistää jäsenten avoimuutta ja keskinäistä vuorovaikutusta • Ryhmän lopetusvaiheessa: • Huolehtii selkeästä päätöksestä ja päätösrituaaleista, virittää ryhmän lopetukseen • Luo ryhmän jäsenille tilaisuuden tunnelmiensa jakamiseen ja päätöspuheenvuorojen käyttämiseen

20. Miten ryhmää ohjataan? • Ohjaajan kymmenen tärkeintä ominaisuutta • Pysy perustehtävässä ja huolehdi rakenteista • Ole luotettava, vastuuntuntoinen ja rehellinen • Ole empaattinen • Ole oikeudenmukainen • Ole luova • Ole pitkäjänteinen • Ole innostava • Ole kannustava • Ole diplomaattinen ristiriitatilanteissa • Ole huumorintajuinen

21. Tehtävähyvin toimiva ryhmä ja hyvän ryhmän tunnusmerkit Lue itsenäisesti esimerkki ryhmän toiminnasta. Muodosta pienryhmä (2-3 jäsentä) vieressä istuvien kanssa. Keskustelkaa millainen on hyvä ryhmä. Kirjatkaa tuotos talteen. Aikaa 8-10 minuuttia.

22. Hyvän ryhmän tunnusmerkit • Luottamuksellisuus • Sitoutuneisuus • Luovuus • Yhteistyön voima • Erilaisuus voimavarana • Ohjaaja resurssina

23. Lähteet: • Kaukkila, V & Lehtonen, E. 2008. Ryhmästä enemmän. SMS-Tuotanto Oy. • Kopakkala, A. 2008. Porukka, jengi, tiimi. Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen • Repo-Kaarento, S. 2007. Innostu ryhmästä. Miten ohjata oppivaa yhteisöä. Dark Oy. Vantaa • http://iqform.it.helsinki.fi/iqform/index.php?node=iq_opas_ryhmaoppimiseen_fin • http://niksinurkka.wikispaces.com/Ryhm%C3%A4n+kehitysvaiheet

24. Miten ryhmää ohjataan? • Tässä vielä kevennykseksi erään työpaikan perimätietona kulkenut "sovellus" ryhmäprosessin vaiheista: • Projektin vaiheet: • Valtava innostus • Jumalaton hämminki • Helvetillinen sekaannus • Järkiintymisvaihe • Syyllisten etsintä • Syyttömien rankaisu • Niiden palkitseminen jotka • ...eivät osallistuneet projektiin