Suomen toinen Erofoorumi Mitä lapsiperheen ero maksaa ? Bio Rex Lasipalatsi, Helsinki 10.11.2010

1. Huoltoriitojen taloudelliset kustannukset -selvitys Suomen toinen Erofoorumi Mitä lapsiperheen ero maksaa ?Bio Rex Lasipalatsi, Helsinki 10.11.2010 LIIAN KALLIIT EROT Kommenttipuheenvuoro Marjatta Karhuvaara Espoon kaupungin Perheasioiden yksikön esimies

2. ESPOO • Yksi ”Huoltoriitojen taloudelliset kustannukset –selvityksen” kohdekunnista • Eroauttamisen ydinpalvelut keskitetty perheasioiden yksikköön  prosessit, kustannukset ja suoritteet eriteltävissä, laskettavissa, tarkasteltavissa ja arvioitavissa • Lastensuojelu toimii alueellisesti  eroauttamisen ja lastensuojelun rajapintaa eletään ja kehitetään sosiaalityön arjessa

3. LASTENSUOJELU YHTEISTYÖTAHOT Espoon Perheasioiden yksikkö PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY (Koordinointi ja kehittäminen) PERHEASIOIDEN SOVITTELU (Koordinointi ja kehittäminen) Yksikön esimies Vastaava ohjaaja LASTENVALVOJA- TYÖ TÄYTÄNTÖÖNPANO- SOVITTELU (Koordinointi ja kehittäminen) HUOLTO- JA TAPAAMISSELVITYKSET TAPAAMISPAIKKA TOIMINTA ELATUSTURVA EROAUTTAMISEN KEHITTÄMINEN (Koordinointi ja kehittäminen, uudet palvelut) + Selkeät roolirajat + Osaamisen jakaminen + Kehittäminen LASTENSUOJELUN LAKIMIES

4. Kommentteja käsitteistä ja prosesseista • ”Riita” – myös yksin voi riidellä, jolloin toinen osapuoli pakotettu prosessiin • ”Tavanomaisin keinoin” sopuun ratkeavat riidat • Sopimuspalvelun osuus merkittävä; suurin osa vanhemmista sopii lasten asioista lastenvalvojan luona, esim. Espoossa vuositasolla sopimuksia vahvistetaan n. 4200 kpl ja asiakaskäyntejä lastenvalvojien luokse tehdään n. 3500 kpl • Täytäntöönpanoprosessi • Myös passiriidat työllistävät poliisia ja sosiaalitointa 

5. Kommentteja käsitteistä ja prosesseista • Mahdollisuus erilaisten asiantuntijalausuntojen hankkimiseen vaihtelee suuresti; Espoossa perheneuvolan lausuntoja hankitaan korkeintaan muutama vuodessa, vanhempien psyykkisen tilan arviointeja ei tehdä lainkaan. Selvityksen tarkoitus ja lausuntojentarpeellisuus/hyödyllisyys ? • Samanaikaisesti voi olla vireillä useita päällekkäisiä ja lopputulokseltaan jopa vastakkaisia prosesseja ja selvityksiä • Erityyppisten (vakavuusaste, pitkittymisriski) riitojen tunnistaminen ajoissa ! Vrt. lastenvalvojan mahdollisuudet taustojen selvittelyyn tai ”pakkoratkaisuihin” olemattomat

6. Ei kenenkään asia ? Huoltoriita Lastensuojeluasia Rikosasia Terveydenhuollollinen asia

7. Lastensuojelun rooli • Lapsen huoltoa- ja tapaamisoikeutta koskeva asia voi olla yksinomaan riita-asia tai yhtä aikaa sekä riita- että lastensuojeluasia, jopa rikosasia • Huoltoriidan vireillä olo ei sellaisenaan vaikuta lastensuojelun tarpeen arviointiin. Lastensuojeluilmoitus tutkitaan aina, ja viranomaisilla on velvollisuus lastensuojeluilmoituksen tekemiseen , jos laissa asetetut edellytykset täyttyvät

8. Huoltoriitojen ja lastensuojelun välinen yhteys; näkymiä eri toimintojenkautta • Lastenvalvojatyö • Tapaamispaikkatoiminta • Olosuhdeselvitykset • Täytäntöönpanosovittelu • Eroauttaminen

9. Olosuhdeselvityspyynnöt ja lastensuojeluasiakkuudet 9 kk:n aikana valmistuneista olosuhdeselvityksistä yhteensä 52 kpl selvityksen vireilläollessa • 7,6 %:ssa on ollut tehtynä lastensuojeluilmoitus, joka ei ole johtanut asiakkuuteen • n. 52 %:ssa on ollut tehtynä lastensuojeluilmoitus, joka on johtanut asiakkuuteen tai jo ollut lastensuojeluasiakkuus (vahvoja asiakkuuksia) • 9,6 %ssa selvityksentekijä on tehnyt lastensuojeluilmoituksen, näistä yhdessä ilmoitus oli ensimmäinen vireilläolon aikana • Yhteensä = 69,2 % 

10. Selittäviä tekijöitä • Ls-asiakkuuksien huomattava määrä voi johtua useista syistä: - Espoossa lastenvalvojilla vahvasti sovitteleva työote (tapaamisia voi olla useita sopimukseen pääsemiseksi), joten tuomioistuimeen etenevät asiat saattavat olla erityisen hankalia - Espoossa ns. pikaselvitysten määrä keskimääräistä suurempi, otoksesta 13,4 %

11. Tapaamispaikkatoiminta ja lastensuojeluasiakkuudet 9 kk:n aikana • 10, 8 %.ssa perheistä voimassa oleva lähestymiskielto • Syitä tapaamispaikan käytölle ovat olleet pääasiassa lapsen toiseen vanhempaan ja mahdollisesti lapseen kohdistunut fyysinen tai henkinen väkivalta, eroon liittyvät ristiriidat, huoli tapaavan vanhemman kyvystä huolehtia lapsesta tai yleinen vanhempien välinen luottamuspula, tapaavan vanhemman mielenterveysongelmat, tapaavan vanhemman päihteiden käyttö sekä tilanne, jossa lapsi ja vanhempi vasta alkavat tutustua toisiinsa. Viime aikoina on korostunut perheiden osuus, joiden kohdalla perheessä on ollut toiseen vanhempaan ja mahdollisesti lapsiin kohdistunutta henkistä tai fyysistä väkivaltaa • N. runsaalla kolmanneksella perheistä on myös lastensuojelun asiakkuus. Arviointia vaikeuttaa, ettei asia välttämättä tule ilmi asiakkuuden aikana

12. Kyse huoltajien toisistaan tekemistä ilmoituksista vai todellisesta lastensuojeluntarpeesta ? Kiusanteko- ja mustamaalaamismielessä tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrä ei näy sosiaalitoimen eropalveluissa kovin suurena, vaikka niiden määrä TI:ssa näyttäytyy lisääntyvänä. Kysymys vaikuttaa siis olevan todellisista lastensuojeluasiakkuuksista.

13. Huoltoriidat työllistävät myös muita viranomaisia. Olosuhdeselvitysvaiheessa jo asioitu eroon liittyen useiden eri toimijoiden luona, esim. • Lastenvalvoja • Perheasiain neuvottelukeskus, muu seurakunnan työntekijä • Neuvola • Perheneuvola • Psykologi / psykiatrinen sairaanhoitaja • Terveyskeskuslääkäri, työpaikkalääkäri, yksityinen lääkäri, julkiset sairaalat • Turvakoti, Lyömätön Linja • A-Klinikka • Kalliolan settlementti • Lastensuojelun sosiaalityöntekijä  Vaikuttavuus, varhaisemman moniammatillisen yhteistyön keinot ? 

14. Huoltoriidat työllistävät myös muita viranomaisia. Olosuhdeselvityksiä laadittaessa hankitaan tietoja myös muilta viranomaisilta • Lastensuojeluasiakkuuden olemassaolo tarkistetaan säännönmukaisesti, samoin tiedot neuvolasta, päivähoidosta ja koulusta (lähinnä, onko mitään erityistä ja kumpi vanhempi aktiivisemmin hoitaa lapsen asioita ja osallistuu yhteistyöhön) • Jos tulee tietoon, että lapsella, vanhemmalla tai perheellä on tai on ollut hoitokontakti perheneuvolaan tai erikoissairaanhoitoon, pyydetään sieltä tietoja • Tarvittaessa lasta koskevia tietoja pyydetään myös muilta lasta tavanneilta viranomaisilta kuten koulun oppilashuollosta ja terveydenhuollosta • Vanhempia koskevia asiakastietoja pyydetään tarpeen mukaan eri viranomaisilta kuten poliisilta ja muilta oikeusviranomaisilta ( jos tiedossa tai toinen vanhempi esittää väitteitä rikosrekisteristä tai tehty kotihälytys/ rikosilmoitus/vireillä poliisitutkinta) sekä sosiaali- ja terveysviranomaisilta

15. Hintalappu eroriidan keskellä eläville lapsille ? Vireille tulleet olosuhdeselvityspyynnöt 9 kk:n aikana Varsinaiset selvityspyynnöt 61 kpl Pikaselvityspyynnöt 9 kpl Lausumapyynnöt 5 kpl Yhteensä 75 kpl Lapsia yhteensä n. 150 kpl 133 lapsen otoksesta 0 – 7 v 49,6 % 8 – 12 v 38,3 % 13 – 17 v 12 % 

19. Suoritteet 9 kk:n aikana • Valvotut tapaamiset 82 kpl • Tuetut tapaamiset 45 kpl • Varatut tapaamisajat 174 kpl, toteutuneet 127 kpl, peruuntuneet 47 kpl • Valvotut vaihdot 74 kpl • Varatut valvotut vaihdot 100 kpl, peruuntuneet vaihdot 26 kpl

20. Sosiaalitoimen kustannuksetMitä maksaa ? • Lastenvalvojan vahvistama sopimus • Valvottu/tuettu tapaaminen, valvottu vaihto • Olosuhdeselvitys • Täytäntöönpanosovittelu • Neuvontapuhelu per asiakas • Eroneuvo-ilta per asiakas • Vanhemman Neuvo –ryhmä per asiakas

21. Erilaisia laskutapoja • Kustannusten laskemista vaikeuttavat jatkuvat organisaatiomuutokset, tehtävien laaja-alaisuus, työvoimavajeet, laskennallisesti määritetyt suureet (vuokrat, tietotekniikka- ja puhelinkulut, siivouskulut, hallinnolliset kulut, materiaalikulut, koulutuskustannukset, työnohjauskustannukset jne. • Tuotteistaminen ? • Mitä ”lopputuotteita” yksikön kokonaiskustannuksilla pystytään tuottamaan ? • Työntekijäryhmän kokonaispalkkaustannukset/suoritteiden (”lopputuotteiden” ) kokonaismäärä • Yksittäiseen ”lopputuotteeseen” käytetty aika X työntekijöiden palkkakustannukset/tuntihinta

22. Mitä selvityksessä mukanaolotuotti ? • Työn näkyväksi tekeminen / tuleminen • Keskittämisen ja yhteistyön hyötyjen korostuminen (samoilla resursseilla enemmän, erilaista ja parempaa ) • Oman työn ja työprosessien tarkasteleminen ja edelleen kehittäminen (Perheen tilanteen tunnistaminen ? Näin tein ja tämän se tuotti, onnistuinko näillä keinoin ?) • Pohdintaa siitä, onko resurssit suunnattu oikeisiin toimintoihin / kohderyhmiin kustannusten / vaikuttavuuden kannalta. Olisiko voitu auttaa/puuttua aikaisemmin ? 

23. Mitä selvityksessä mukanaolotuotti ? • Ennaltaehkäisevämmän työotteen ja varhaisemman vaiheen palvelujen järjestämisen tärkeyden korostuminen: - asennevaikuttaminen kummankin vanhemman aktiivisen roolin tärkeydestä perheen arjessa / erotilanteessa yhteistyövanhemmuuden puolesta syyttelyn, riitelyn ja kamppailun sijaan - varhaiset tukitoimet arjessa jaksamiseen, apua ajoissa päihde- ja mielenterveysongelmiin jne.) - oikean ja helposti saatavilla olevan tiedon jakaminen erosta juridisena, taloudellisena ja psykososiaalisena prosessina - helposti saatavilla oleva vertaistuki - toimiva sovittelupalvelu perhe-elämän kaikissa vaiheissa (keskinäisen viestinnän ja vuorovaikutuksen haasteet !) - päällekkäisyyksien välttäminen yhteistyöllä ja moniammatillisella tukemisella/puuttumisella

24. Eroauttamisen ehkäisevän ja korjaavan työn jatkumo Kumppanuudet K K K K Ennaltaehkäisy Täsmäapu Korjaaminen K K K K K K K

25. Mitä sosiaalitoimessakin voitaisiin tehdä toisin ? ” Tilasto ei ole lähtökohta, vaan entinen saavutus entisin edellytyksin” (Lauri Viita) Kiitos !