Opinto-oppaan sivu 26 ja korpissa https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119454

1. LTKS002 Kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien syventäminen Opinto-oppaan sivu 26 ja korpissahttps://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119454 Syksy 2011 – kevät 2012 Jarmo Liukkonen 5.10.2011 Jarmon materiaalia ladattavissa osoitteesta: http://users.jyu.fi/~jaliukko/

2. Kurssin osaamistavoitteet Opintojakson lopussa opiskelijan odotetaan pystyvän • ymmärtämään, millaisten tutkimusongelmien ratkaisemiseen kurssilla opeteltavat analyysimenetelmät soveltuvat • käyttämään SPSS (PASW)-ohjelmaa ja suorittamaan tärkeimmät tilastomatemaattiset analyysit itsenäisesti • ymmärtämään analyysien tuottamat tulokset ja raportointitavat

3. Sisältö • Aineiston valmistelu- ja analysointimenetelmät: • reliabiliteetti ja summamuuttujat 5.10.2011 • faktorianalyysi • kaksisuuntainen varianssianalyysi • monen muuttujan varianssianalyysi (MANOVA) • usean selittäjän lineaarinen regressioanalyysi, logistinen regressioanalyysi ja Coxin regressiomalli • klusterianalyysi • ei-parametrisettestit (jakaumasta riippumattomat testit) • Tulosten kirjallinen ja taulukkomuotoinen raportointi

4. Yleistä kurssista 1/2 • Eri opettajia liikuntatieteiden laitokselta ja terveystieteiden laitokselta ajalla 5.10.2011 – 14.2.2012 • Kurssin suoritus: luennoille (16 h) ja harjoituksiin (20 h – yhteensä seitsemän kertaa) osallistuminen ja oppimistehtävien suorittaminen • Oppimistehtäviä on jokaiseen luentoon+ harjoitukseen liittyen ja ne tehdään pareittain (pääsääntöisesti) ja palautetaan aina paperiversiona sovittuun päivämäärään mennessä luennon pitäjälle; jos useita luennoitsijoita tai harjoitusten pitäjiä samasta teemasta, niin sovitaan erikseen, kenelle harjoitustehtävä palautetaan • Laajuus 3 op liikuntatieteiden opiskelijoille ja 5 op terveystieteiden opiskelijoille; terveystieteiden opiskelijoille oppimistehtävät ovat hieman laajempia, koska kurssi on heille 5 op • Arviointi: 0-5 ja se koostuu oppimistehtävien (7 kpl) keskiarvosta

5. Yleistä kurssista 2/2 • SPSS-kurssia (TILP350) ei edellytetä liikuntatieteiden opiskelijoilta, mutta se sisältyy terveystieteiden opiskelijoille opinto-ohjelmaan osana tätä kurssia • SPSS-kurssin suorittamista suositellaanlämpimästi myös liikuntatieteiden opiskelijoille! • Kun SPSS-analyysit ovat ajankohtaisia omassa opinnäytetyössäsi, saat apua oman graduohjaajasi lisäksi myös Tietohallintokeskuksen tilastoneuvonnasta. Voit pistäytyä siellä ilman ajanvarausta: MaD 226, ma - pe klo 12.00 - 14.00. Puhelin 040-8054049 ja sähköposti tilastoneuvonta@jyu.fi

6. Esimerkkejä oheiskirjallisuudesta ja nettilähteistä • Itseopiskelu: menetelmäopetuksen tietovaranto http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/intro.html • Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä [Elektroninen aineisto] : e-kirja opiskelijalaitos / Jari Metsämuuronen.Suora linkki: https://www-booky-fi.ezproxy.jyu.fi/lainaa/1011 • Jari Metsämuuronen (2003) Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino tai uudemmat painokset

7. Empiirinen aineisto ja sen pelkistäminen analysointia varten Todellisuuden havainnointi tuottaa suuren määrän informaatiota Aineiston hallinta vaatii usein tiedon pelkistämistä • Aineiston valikoiminen (mm. otos) • Valitun aineiston tiivistäminen • Tiivistäminen numeroiksi • Tiivistäminen tekstiksi

8. Summamuuttuja Muuttuja, jonka arvo on saatu laskemalla yhteen useiden erillisten, samaa ilmiötä mittaavien muuttujien (väittämien) arvot - parempia kuin yksittäiset väittämät, koska: * lisäävät käytettävissä olevia analyysimenetelmiä (esim. voidaan laskea keskiarvo) * parantaa luotettavuutta eli reliabiliteettia (satunnaisvaihtelu pienenee)

9. Muuttujien valinta summamuuttujaan perustuu: 1) sisällölliseen samankaltaisuuteen (esim. kestävyyttä mittaavat testiosiot; elämänhallinnan tunnetta mittaavat väittämät) 2) muuttujien välisiin positiivisiin korrelaatioihin 3) faktorianalyysin tuottamiin faktoreihin 4) valmiin mittarin sisältämiin ns. alaskaaloihin (esim. psyykkiset taidot; motivaatioilmasto)

10. Summamuuttujaan kelpaavat muuttujat, jotka: 1) mittaavat samaa teoreettista käsitettä 2) ovat vähintään järjestys(ordinaali)asteikollisia (esim. Likert: 1= täysin eri mieltä…5= täysin samaa mieltä) 3) on arvioitu samalla asteikolla (ts. ovat yhteismitallisia)  jos eivät, yksittäiset muuttujat ensin standardoitava (esim. jakaumien mukaan uusiksi arvoiksi kaikille 1-5) 4) ovat samansuuntaisia = kaikissa väittämissä suuri arvo tarkoittaa samaa asiaa  jos eivät, käännä samansuuntaisiksi (’recode into different variable’)

11. Summamuuttujan muodostaminen - väittämiä voidaan laskea yhteen monin tavoin, mm. 1) suoraan (ns. suora summa, esim. X1+X2+X3)  jos jokaisen väittämän asteikko on 1-5, summamjan arvoksi tulee olemaan välillä 3.00-15.00 2) painottamalla jokaista väittämää (ns. painotettu summa), apuna faktorilataukset 3) parhaiten: keskiarvoon perustuva summamja, jolloin alkuperäinen asteikko säilyy ja puuttuvan tiedon ongelma pienenee: esim. kilpailusuuntautuneisuus_sum=mean(X1,X2,X3) - harkitse, kannattaako summamjasta poistaa sisäsitä yhdenmukaisuutta laskevia väittämiä (vertailtavuus kärsii!)

12. Mittarin luotettavuus • Validiteetti Punnitaan saman henkilön paino usealla eri puntarilla. Jos eri puntarit näyttävät saman lukeman, puntareiden ulkoinen luotettavuus eli validiteetti on korkea. 2. Reliabiliteetti Punnitaan saman henkilön paino samalla puntarilla useaan kertaan. Jos lukema on aina sama, puntari on sisäisesti luotettava eli sillä on korkea reliabiliteetti. Puntari voi kuitenkin antaa johdonmukaisesti liian alhaisen tai korkean lukeman. Kyse luotettavuudesta/käyttövarmuudesta

13. Mittarin luotettavuus • Validiteetti (mittarin yhteys mitattavaan asiaan) Mitataan urheilijan fyysistä kuntoa isolla joukolla testejä. Samaa ominaisuutta (esim. kestävyys, nopeus, voima) mittaavat testiosiot korreloivat keskenään voimakkaasti ja eivät korreloi muita ominaisuuksia mittaavien testiosioiden kanssa = Rakenne/faktorivaliditeetti . Siis testataan matemaattisesti teoreettisesti oletettua mittarin (kolmi-dimensionaalista) rakennetta. Mitataan urheilijoiden kuntotestitulokset ja verrataan niitä lajin kilpailusuorituksiin (kestävyystestit/ 10 000 m juoksukilpailun tulokset; nopeustestit/100 m juoksukilpailun tulokset)= ekologinen validiteetti 2. Reliabiliteetti (mittarin kyky antaa ei-sattumanvaraisia tuloksia) Toistetaan testi useita kertoja. Mitä korkeampi korrelaatio testien välillä, sitä luotettavampi se on mittaamaan oletettua ominaisuutta = korkea toistoreliabiliteetti (esim. heittotarkkuus: tikanheitto vs. koripallon heitto koriin vs. tennispallon heitto seinään piirrettyyn ympyrään).

14. Mittausprosessin reliabiliteetti Mittausprosessin reliabiliteetti on sen luotettavuutta. Reliabiliteetti on mittaustapahtuman ominaisuus erotuksena mittarin ominaisuudesta. Luotettava mittaus tarkoittaa sovitun mukaista mittauksen toteutusta. Luotettavan mittauksen tuloksiin eivät vaikuta mittaamisen satunnaiset tekijät kuten mittaaja, mittausolosuhteet jne. Mittauksen epäluotettavuus aiheutuu mittaustapahtumaan liittyvistä satunnaisista häiriöistä ja vaihteluista. Mittaus on luotettavaa, jos samasta aineistosta suoritetut mittaukset antavat eri mittauskerroilla ja eri mittaajien suorittamana samat tulokset. Mittauksen luotettavuus voidaan varmistaa laatuajattelun mukaisesti hyvillä mittausohjeilla. Mittauksen luotettavuuden varmistamiseksi on tärkeää määritellä mittauksen toteutustapa niin yksikäsitteisesti, että toteutustapaa koskevien ohjeiden perusteella eri suorittajat saavat samasta aineistosta samat tulokset.

15. Reliabiliteetti • Reliabiliteettikerroin ilmaisee, kuinka suuri osa muuttujan havaitusta varianssista on todellista varianssia • Vaihteluväli 0,00 – 1,00 • 70 % on niukasti riittävä (”hätätilassa” .60) • 80 % on hyvä reliabiliteetti

16. Reliabiliteetti

17. Lee Joseph Cronbach1916 - 2001 “one of the most prominent and influential educational psychologists of all time (Kupermintz, 2003)”

18. Kyselylomakkeen reliabiliteetin edellytyksiä - muotoile lomakkeen väittämät/kysymykset ja vastausvaihtoehdot yksiselitteisesti ja tasapainoisesti (kussakin väittämässä vain yksi asia) • suorita esitestaus • tarkista ja esitestaa vastausohjeet - vakioi testaustilanne mahdollisimman pitkälle (kaikilla vastaajilla samat olosuhteet) - tallenna tulokset huolellisesti SPSS:ään ja tarkista ”mahdottomat arvot” (min/max) - mittaa samaa asiaa (käsitettä, ilmiötä, ominaisuutta) usealla a) eri tavalla muotoillulla kysymyksellä saman mittarin sisällä (ns. kontrollikysymykset)  muodosta näistä summamuuttuja b) kahdella tai useammalla eri mittarilla

19. Reliabiliteetin osatekijät 1) Stabiliteetti = pysyvyys - olosuhteet, vastaajan mieliala tms. eivät vaikuta tulokseen - mittaustulokset toistuvat kutakuinkin samoina ajasta ja arvioijasta riippumatta 2) Konsistenssi = yhtenäisyys - mittarin väittämät riippuvaisia toisistaan - mittari mittaa kokonaisuudessaan samaa asiaa (sisäisesti yhtenäinen)

20. Reliabiliteetin laskeminen 1) Toistomittaus(test-retest) : sama mittaus tehdään kahdesti samalle otokselle (lyhyellä aikavälillä) 2) Arvioitsijareliabiliteetti(inter-rater reliability): kahden itsenäisen arvioijan arvioiden yhdenmukaisuus, esim. yksimielisyys-prosentti = yksimielisten lausumien määrä jaetaan yksimielisten lausumien ja erimielisten lausumien summalla 3) Rinnakkaismittaus: kahden samaa asiaa mittavan mittarin korkea korrelaatio (Cooper vs. 1500m juoksu) 4) Puolitusmenetelmä(split-half): jaetaan mittarin väittämät kahteen osaan ja lasketaan puoliskojen välinen korrelaatio 5) Cronbachin alfan (α) laskeminen (summamuuttujalle)

21. Cronbachin alfa (α) - perustuu kyselylomakkeen väittämien välisiin korrelaatioihin; mitä korkeammat korrelaatiot väittämien välillä, sitä korkeampi alfa - mittaa konsistenssia eli väittämien yhdenmukaisuutta - lasketaan väittämien välisten keskimääräisten korrelaatioiden ja väittämien määrän perusteella  väittämien määrä nostaa α:aa - on reliabiliteetin alaraja - lasketaan aina summamuuttujalle (min. 3 väittämää) - saa arvon 0 – 1 (vähintään .60, mielellään yli .80) - saattaa parantua, jos ‘huonoja’ väittämiä poistetaan

22. Tavoiteorientaatio-mittari (POSQ; Roberts ym. 1998)  Liikuntatunneilla tunnen itseni onnistuneimmaksi silloin kun… 1= Täysin eri mieltä… 5= Täysin samaa mieltä 1. Voitan toiset 1 2 3 4 5 2. Olen paras 1 2 3 4 5 3. Yritän kovasti 1 2 3 4 5 4. Huomaan todella kehittyväni 1 2 3 4 5 5. Pärjään paremmin kuin toiset 1 2 3 4 5 6. Näytän toisille olevani paras 1 2 3 4 5 7. Voitan vaikeudet 1 2 3 4 5 8. Onnistun sellaisessa, mitä en ole aikaisemmin osannut 1 2 3 4 5 9. Pärjään sellaisessa, jota toiset eivät osaa 1 2 3 4 5 10. Teen kaikkeni parhaan kykyni mukaan 1 2 3 4 5 11. Saavutan itselleni asettamani tavoitteen 1 2 3 4 5 12. Olen selvästi toisia parempi 1 2 3 4 5

23. Tavoiteorientaatio-mittari (POSQ; Roberts ym. 1998) Liikuntatunneilla tunnen itseni onnistuneimmaksi silloin kun…   1= Täysin eri mieltä… 5= Täysin samaa mieltä 1. Voitan toiset 1 2 3 4 5 2. Olen paras 1 2 3 4 5 3. Yritän kovasti 1 2 3 4 5 4. Huomaan todella kehittyväni 1 2 3 4 5 5. Pärjään paremmin kuin toiset 1 2 3 4 5 6. Näytän toisille olevani paras 1 2 3 4 5 7. Voitan vaikeudet 1 2 3 4 5 8. Onnistun sellaisessa, mitä en ole aikaisemmin osannut 1 2 3 4 5 9. Pärjään sellaisessa, jota toiset eivät osaa 1 2 3 4 5 10. Teen kaikkeni parhaan kykyni mukaan 1 2 3 4 5 11. Saavutan itselleni asettamani tavoitteen 1 2 3 4 5 12. Olen selvästi toisia parempi 1 2 3 4 5 TEOREETTISESTI OLETETUT SUMMAMUUTTUJAT (dimensiot; alaskaalat): a) MINÄORIENTAATIO (VÄITTÄMÄT 1, 2, 5, 6, 9, 12) b) TEHTÄVÄORIENTAATIO (VÄITTÄMÄT 3, 4, 7, 8, 10, 11)

24. Taulukko X. Minäorientaation väittämien keskinäiset korrelaatiot ja korrelaatiot minä- ja tehtäväorientaation summamuuttujiin. _________________________________________________________________________________ Väittämä 1 2 5 6 9 12 _________________________________________________________________________________ 1. Voitan toiset- 2. Olen paras .56 - 5. Pärjään paremmin kuin toiset.49 .55 - 6. Näytän toisille olevani paras .36 .50 .44 - 9. Pärjään sellaisessa, jota toiset .34 .42 .50 .43 - eivät osaa 12. Olen selvästi toisia parempi .44 .58 .60 .54 .52 - ________________________________________________________________________________ Minäorientaatio .70 .80 .78 .72 .71 .81 Tehtäväorientaatio .12 .13 .16. 01 .21 .00 ________________________________________________________________________________

25. Minäorientaatio-summamuuttujan Cronbachin alfa-kerroin Taulukko 1. Minäorientaatiomittarin sisäinen yhdenmukaisuus, Cronbachin alfa-kerroin. _____________________________________________________________________________ Alfa, jos väittämä poistetaan _____________________________________________________________________________ 1. Voitan toiset.96 2. Olen paras .90 5. Pärjään paremmin kuin toiset .93 6. Näytän toisille olevani paras .93 9. Pärjään sellaisessa, jota toiset eivät osaa .95 12. Olen selvästi toisia parempi.87 ____________________________________________________________________________ Minäorientaatio-summamuuttujan alfa-kerroin .94 ____________________________________________________________________________

26. Taulukko X. Tehtäväorientaation väittämien keskinäiset korrelaatiot ja korrelaatiot tehtävä- ja minäorientaation summamuuttujiin. T_________________________________________________________________________________ Väittämä 3 4 7 8 10 11 _________________________________________________________________________________ 3. Yritän kovasti 4. Huomaan todella kehittyväni 7. Voitan vaikeudet 8. Onnistun sellaisessa, mitä en ole aikaisemmin osannut 10. Teen kaikkeni parhaan kykyni mukaan 11. Saavutan itselleni asettamani tavoitteen ________________________________________________________________________________ Tehtäväorientaatio Minäorientaatio ________________________________________________________________________________

27. Tehtäväorientaatio-summamuuttujan Cronbachin alfa-kerroin Taulukko 1. Tehtäväorientaatiomittarin sisäinen yhdenmukaisuus, Cronbachin alfa-kerroin. _________________________________________________________________________ Alfa, jos väittämä poistetaan _________________________________________________________________________ 3. Yritän kovasti .91 4. Huomaan todella kehittyväni .89 7. Voitan vaikeudet .90 8. Onnistun sellaisessa, mitä en ole aikaisemmin osannut .90 10. Teen kaikkeni parhaan kykyni mukaan .90 11. Saavutan itselleni asettamani tavoitteen .90 ________________________________________________________________________ Tehtäväorientaatio-summamuuttujan alfa-kerroin .92 _______________________________________________________________________________

28. Hiihdon motivaatioilmasto – kysely(Liukkonen & Jaakkola 2003) 1. Pidän hiihtoharjoituksista. 2. Urheilijoille on tärkeä yrittää parhaansa hiihtoharjoituksissa. 3. Uuden oppiminen kannustaa minua oppimaan yhä enemmän. 4. Pääasia on, että kehitymme vuosi vuodelta omissa taidoissamme. 5. Hiihtoharjoituksissa on hauskaa. 6. Ryhmämme on yhtenäinen. 7. Urheilijoille on tärkeää näyttää muille olevansa parempia hiihtoharjoituksissa kuin toiset. 8. Urheilijoilla on merkittävästi päätösvaltaa hiihtoharjoituksissa. 9. Ryhmämme on yhtenäinen toimiessaan hiihtoharjoituksissa. 10. Ryhmämme urheilijat vertaavat suorituksiaan pääsääntöisesti toisten suorituksiin. 11.Urheilijat todella toimivat yhtenä ryhmänä. 12. Urheilijoille on tärkeää yrittää parantaa omia taitojaan. 13. Urheilijoilla on mahdollisuus vaikuttaa hiihtoharjoitusten toteutukseen. 14. Harjoituksissa urheilijat ”puhaltavat yhteen hiileen”. 15. On tärkeää jatkaa yrittämistä, vaikka olisi tehnyt virheitä. 16. Otan yleensä itsestäni kaiken irti hiihtoharjoituksissa. 17. Hiihtoharjoitukset tuovat minulle iloa. 18. Urheilijoille on tärkeää onnistua muita urheilijoita paremmin. 19. Nautin hiihtoharjoituksista. 20. Urheilijoilla on merkittävästi valinnan vapauksia harjoituksissa. 21. Hiihtoharjoituksissa urheilijat kilpailevat suorituksissa toistensa kanssa. 22. Urheilijoilla on mahdollisuus valita harjoitteita oman mielenkiinnon mukaan. 23. Urheilijat voivat vaikuttaa hiihtoharjoitusten kulkuun. 24. Olen yksi aktiivisimmista yhdessä tehtävissä hiihtoharjoitteissa.

29. Hiihdon motivaatioilmasto – kysely(Liukkonen & Jaakkola 2003) 1. Pidän hiihtoharjoituksista. 2. Urheilijoille on tärkeä yrittää parhaansa hiihtoharjoituksissa. 3. Uuden oppiminen kannustaa minua oppimaan yhä enemmän. 4. Pääasia on, että kehitymme vuosi vuodelta omissa taidoissamme. 5. Hiihtoharjoituksissa on hauskaa. 6. Ryhmämme on yhtenäinen. 7. Urheilijoille on tärkeää näyttää muille olevansa parempia hiihtoharjoituksissa kuin toiset. 8. Urheilijoilla on merkittävästi päätösvaltaa hiihtoharjoituksissa. 9. Ryhmämme on yhtenäinen toimiessaan hiihtoharjoituksissa. 10. Ryhmämme urheilijat vertaavat suorituksiaan pääsääntöisesti toisten suorituksiin. 11.Urheilijat todella toimivat yhtenä ryhmänä. 12. Urheilijoille on tärkeää yrittää parantaa omia taitojaan. 13. Urheilijoilla on mahdollisuus vaikuttaa hiihtoharjoitusten toteutukseen. 14. Harjoituksissa urheilijat ”puhaltavat yhteen hiileen”. 15. On tärkeää jatkaa yrittämistä, vaikka olisi tehnyt virheitä. 16. Otan yleensä itsestäni kaiken irti hiihtoharjoituksissa. 17. Hiihtoharjoitukset tuovat minulle iloa. 18. Urheilijoille on tärkeää onnistua muita urheilijoita paremmin. 19. Nautin hiihtoharjoituksista. 20. Urheilijoilla on merkittävästi valinnan vapauksia harjoituksissa. 21. Hiihtoharjoituksissa urheilijat kilpailevat suorituksissa toistensa kanssa. 22. Urheilijoilla on mahdollisuus valita harjoitteita oman mielenkiinnon mukaan. 23. Urheilijat voivat vaikuttaa hiihtoharjoitusten kulkuun. 24. Olen yksi aktiivisimmista yhdessä tehtävissä hiihtoharjoitteissa.

30. Kyselyyn sisältyvät ’alaskaalat’ • Viihtyvyys: 1+ 5+17+19 • Aktiivisuus: 16+24 • Kilpailusuuntautuneisuus: 7+10+21 • Tehtäväsuuntautuneisuus: 2+3+4+12+15 • Sosiaalinen yhteenkuuluvuus: 6+9+11+14 • Autonomia/itsemäärääminen: 8+13+20+22+23

31. Rosenbergin (1965) itsetunto • Mielestäni olen ihmisenä ainakin yhtä arvokas kuin muut. • Mielestäni minulla on useita hyviä ominaisuuksia. • Olen taipuvainen pitämään itseäni epäonnistujana. • Kykenen tekemään asioita yhtä hyvin kuin useimmat muutkin ihmiset. • Mielestäni minulla ei ole paljoakaan ylpeilemisen aihetta. • Asennoidun itseeni myönteisesti. • Suurin piirtein olen tyytyväinen itseeni. • Toivoisin, että minulla olisi enemmän itsekunnioitusta. • Tunnen itseni joskus todella hyödyttömäksi. • Joskus ajattelen, etten kelpaa mihinkään. 1 = Täysin eri mieltä ……5 = Täysin samaa mieltä

32. Rosenbergin (1965) itsetunto • Mielestäni olen ihmisenä ainakin yhtä arvokas kuin muut. • Mielestäni minulla on useita hyviä ominaisuuksia. • Olen taipuvainen pitämään itseäni epäonnistujana. RE • Kykenen tekemään asioita yhtä hyvin kuin useimmat muutkin ihmiset. • Mielestäni minulla ei ole paljoakaan ylpeilemisen aihetta. RE • Asennoidun itseeni myönteisesti. • Suurin piirtein olen tyytyväinen itseeni. • Toivoisin, että minulla olisi enemmän itsekunnioitusta. RE • Tunnen itseni joskus todella hyödyttömäksi. RE • Joskus ajattelen, etten kelpaa mihinkään.RE 1 = Täysin eri mieltä ……5 = Täysin samaa mieltä

33. Optimismi LOT-R (Scheier & Carver, 1994) 1) Epävarmoina aikoina odotan aina parasta. 2) Jos jokin asia voi epäonnistua, niin juuri minun kohdallani se epäonnistuu. 3) Suhtaudun aina myönteisesti ja optimistisesti tulevaisuuteeni. 4) En juuri koskaan odota asioiden sujuvan niin kuin haluaisin. 5) Uskon, että minulle tapahtuu enemmän hyviä kuin pahoja asioita. 6) En juuri koskaan odota, että minulle tapahtuisi jotain hyvää.

34. Optimismi LOT-R (Scheier & Carver, 1994) 1) Epävarmoina aikoina odotan aina parasta 2) Jos jokin asia voi epäonnistua, niin juuri minun kohdallani se epäonnistuu (RE) 3) Suhtaudun aina myönteisesti ja optimistisesti tulevaisuuteeni 4) En juuri koskaan odota asioiden sujuvan niin kuin haluaisin (RE) 5) Uskon, että minulle tapahtuu enemmän hyviä kuin pahoja asioita 6) En juuri koskaan odota, että minulle tapahtuisi jotain hyvää (RE)

35. EmotionRegulationQuestionnaire(Gross & John 2003) 1. Kun haluan kokea miellyttävämpiä tunteita (kuten iloa tai mielihyvää), koitan ajatella toisenlaisia asioita. 2. Pidän tunteeni itselläni. 3. Kun haluan kokea vähemmän epämiellyttäviä tunteita (kuten surua tai vihaa), koitan ajatella toisenlaisia asioita. 4. Kun koen miellyttäviä tunteita, varmistan etten näytä niitä. 5. Kun joudun stressaavaan tilanteeseen, koitan ajatella tilannetta tavalla, joka auttaa minua pysymään rauhallisena. 6. Säätelen tunteitani siten, että en näytä niitä. 7. Kun haluan kokea miellyttävämpiä tunteita,koitan ajatella tilannetta toisella tavalla. 8. Säätelen tunteitani siten, että koitan ajatella tilannetta toisella tavalla. 9. Kun koen epämiellyttäviä tunteita, varmistan etten näytä niitä. 10. Kun haluan kokea vähemmän epämiellyttäviä tunteita (kuten surua tai vihaa), koitan ajatella tilannetta toisella tavalla.

36. EmotionRegulationQuestionnaire(Gross & John 2003) 1. Kun haluan kokea miellyttävämpiä tunteita (kuten iloa tai mielihyvää), koetan ajatella toisenlaisia asioita. 2. Pidän tunteeni itselläni. 3. Kun haluan kokea vähemmän epämiellyttäviä tunteita (kuten surua tai vihaa), koetan ajatella toisenlaisia asioita. 4. Kun koen miellyttäviä tunteita, varmistan etten näytä niitä. 5. Kun joudun stressaavaan tilanteeseen, koitan ajatella tilannetta tavalla, joka auttaa minua pysymään rauhallisena. 6. Säätelen tunteitani siten, että en näytä niitä. 7. Kun haluan kokea miellyttävämpiä tunteita, koetan ajatella tilannetta toisella tavalla. 8. Säätelen tunteitani siten, että koitan ajatella tilannetta toisella tavalla. 9. Kun koen epämiellyttäviä tunteita, varmistan etten näytä niitä. 10. Kun haluan kokea vähemmän epämiellyttäviä tunteita (kuten surua tai vihaa), koitan ajatella tilannetta toisella tavalla.

37. SPPS (PASW)- ohjelma • Käsittele aineisto SPSS -ohjelmalla • Opastus: Help  Tutorial • Optimassa useita oppaita • SPSS on asennettu useimpiin opiskelijoiden käytössä oleviin koneisiin • Ohjelman saa vuokrattua Tietohallintokeskuksesta omalle koneelle • Vuosilisenssi maksaa noin 30 euroa