1 / 16

Ilmastoseminaari Keuda-talossa

Ilmastoseminaari Keuda-talossa. DI Viljo Järvenpää. HIILIDIOKSIDIN merkitys ilmastonmuutoksessa. Kerava 22.10. 2009. ESITELMÄN SISÄLTÖ. Onko hiilidioksidi ilmastonmuutoksen syy?

wilson
Télécharger la présentation

Ilmastoseminaari Keuda-talossa

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. IlmastoseminaariKeuda-talossa DI Viljo Järvenpää HIILIDIOKSIDIN merkitys ilmastonmuutoksessa Kerava 22.10. 2009

  2. ESITELMÄN SISÄLTÖ • Onko hiilidioksidi ilmastonmuutoksen syy? • Näin on väitetty: Näin se ei ole. Valitettavasti muu ”Totuus ei voi saavuttaa kiertämään päässyttä valetta”. Mitäs sitten tehdään, kun lämpiäminen loppuu? • Tässä esityksessä pyrin teknis-tieteellisesti todistamaan, miten ilmaston sisältämä hiilidioksidi (380 ppm eli yksi limukkapullo kuutiossa) edustaa alle 1% kasvihuonevaikutuksesta. Siis sen vaikutus on olematon. • Esityksen sisältöä: • Mitkä ovat kasvihuonekaasuja ja niiden rakenteet • Mikä vaikutus kasvihuonekaasuilla on = absorptio • Hiilidioksidikaasun määrän ja absorption suhde vesihöyryyn ja sen absorptioon • Hiilidioksidin liukoisuus veteen ja vapautuminen lämmön nousun mukaan • Hiilidioksidin poistuminen ilmakehästä sateessa ja metsiin (kasvillisuuteen) • Hiilidioksidia syntyy biopolttoaineesta enemmän kuin fossiilisesta / kWh • Ylioppilastehtävä kivihiili + biopolttoaine • Yhteenveto

  3. IPCC ja VTT kasvihuonekaasut Wikipediasta Missä on vesihöyry, jonka kasvihuonevaikutus on > 99%?

  4. Kasvihuonekaassut Ilmasto.org mukaan Missä on vesihöyry?

  5. IPCC sivuuttaa vesihöyryn • Kuva Wikipediasta ja edustaa IPCC:n ja VTT:n käsitystä kasvihuonekaasuista • VTT, TEKES ja WWF Innosuomi 08Ilmasto ja Energia-seminaariei puhu mitään vesihöyrystä, vaikka sen määrä on 60-90-kertainen. • IPCC toteaa, että kaasu, jonka viipymä ilmakehässä on <8 vrk ei tarvitse huomioida. Näin kertoi IPCC:n Suomen tekninen edustaja tutkimusprofessori Ilkka Savolainen VTT:lta • Hiilidioksidia (380 ppm = 380 ml kuutiossa ilmaa) sekoittuu sinä aikana var-masti tasaisesti vesihöyryn kanssa. Kun vesi kondensoituu sateeksi, liukenee hiilidioksidi siihen taatusti liukoisuutensamukaisesti Näin se poistuusateessa ilmakehästä ja jää mm. ikijäähän. Tästä sen määriä ovat tutkineen mm. venäläiset VOSTOK -tutkimusasemallaan yhdessä amerikkalaisten ja ranskalaisten kanssa jääkairauksin viimeisten 425.000 vuoden aikajaksolta. • Myöhemmissä kuvissa on esitetty hiilidioksidin liukoisuus veteen, mikä osittaa Suomen sateitten poistavan jopa 140 Mtonnia /v hiilidioksidia. Tutkimustulokset VOSTOK –kairauksista osoittaa, että nyt elämme 5. lämpökautta ja jokaisessa niistä on hiilidioksidipitoisuus noussut ilmakehässä, kuten nytkin.

  6. Maapallon ilmaston lämpöjaksot menneisyydessä -Jaksottaisuus 100.ooo-120.ooo vuotta eliminoi isotooppiteorian. -Hiilidioksidipitoisuus nousee ilmaston lämpötilan mukaan. -Pöly pudottaa lämpötiloja -Tulivuoritoiminta ei välttämättä lisää hiilidioksidia suoraan. -Kuluva lämpökausi alkaa olla lopuillaan. Tästä eräs osoitus auringonpilkkujen loppuminen, mikä jäähdyttää maan sisustan. VOSTOK-aseman jääkairaustuloksia Etelämantereella

  7. Tärkeimpien kasvihuonekaasujen määrät, molekyylirakenne ja värähtelytasot.Hiilidioksidi on suora sauva, jossa absorptiot -hiiliatomi värähtelee kahden happiatomin välissä.-happiatomien väli voi vaihdella-avaruuspyörinnätVesihöyryllä on 104 asteen kulmassa vetyatomit yhtyneenä kulmahappeen, jolloin absorptiot-kulma vaihtelee-vetyatomien etäisyydet happeen-avaruuspyörinnät Vesihöyryä 40-90-kertainen määrä hiilidioksidiin verrattuna ppm =part per million ppb =part per miljard NTP=T=0 oC ,P=1 at

  8. Kasvihuonekaasujen absorptiot Tärkeimpien Huom: Erilliset absorptiot kuvassa puhtaille kaasulle • Hiilidioksidi peittyy pääosin vesihöyryn alle • Kun otetaan hiilidioksidin ja vesihöyryn vertaus, tulee Beerin lain mukaan hiilidioksidin absorptio jakaa 1,5-2:lla. • Vesihöyryä on 40-90 kertaa hiilidioksidin tilavuudet • Vesihöyryn absorptioalueet 4-8 - kertainen • Vesihöyryä ulkoilmassa >60% RH • Yhteenveto CO2 –vaikutus <1% Wikimedia org.

  9. Mollierin diagrammiilman sisältämän kosteuden ja energian laskemiseksi Kohta 1 11g/kgki= 17.111ppm Kohta 2 16g/kgki=24.889ppm Kosteussisältö = vettä kg/kgki o 1 1=20 C/11g/kgki o o o 2=30 C/16g/kgki 2 o Tästä kuvasta saa helpollalämpötilan ja suhteellisen kosteuden avulla kuivaan ilmakiloon vastaavan vesimäärän, minkä voi sitten muuttaa ppm:ksi eli ml/m3 ilmaa.

  10. Kuka voi väittää, että hiilidioksidilla on jokin merkitys ilmastonmuutoksessa?

  11. Hiilidioksidin liukoisuus veteen Ilmasto on todettu lämmenneen 0.74 C 100 vuoden aikana. Suomessa sataa 700 mm/v, jolloin vesimäärä=224 x 10 t/v Jos otetaan keskilämmöksi 10 C, saadaan liukoisuudeksi n.1,2 litraa hiilidioksidia /l vettä, so. 2,36 kg / t jolloin puhdasta hiilidioksidia poistuisi ilmakehästämme yli 500 Mt/v. Yllämainittu 0,74 C, pienentää 22 mg/l liukoisuutta Suomen eli sateessa 4,95 Mt/v, joten kokonaispoistuma olisi n.495 Mt/v CO2. Beerin laki huomioituna poistuma onkin n. 140 Mt/v. o 9 o o

  12. Hiilidioksidin tasapainot • Hiilidioksidia poistuu -Sateeseen (0,7m x 320.000 km = 224x10 m /v) á 1,2 litraa n. CO2/ litra vettä, kun = 1,98, saadaan puhtaan hiilidioksidin poistumaksi n. 532 Mt/v, kun on kyseessä puhdas hiilidioksidi. Beerin laki pudottaa hiilidioksidin liukoisuuden sen osuuden logaritmin mukaan, joten kun hiilidioksidia on ilmassa 380 ppm, on sen logaritmi -3,6. Tällä korjattuna liukoisuus onkin 148 Mt/v ilmakehästämme. Siis poistuu hiilidioksidia Suomessa, 148 Mt(v sateeseen -Suomen metsät sitovat 1 tonnin/kasvanut kuutio. Nehän kasvavat 85-115 Mm /v , hiilidioksidipoistuma on siis n. 100Mt/v metsiin. • Suomen hiilidioksidipäästöiksi sovittiin Kiotossa 71 Mt/v/-90. Nyt päästömme ovat n.80 Mt/v. Poistuma olisi siis n. 2,5 –kertainen edelläesitetyn mukaan. Mistä saamme lisää poistettavaa? 2 9 3

  13. Biopolttoaine tuottaa 10-30% enemmän hiilidioksidia energiayksikköä kohti kuin fossiilinen polttoaine. • Energiaa syntyy vain hiiltä polttamalla (vetyä ei vielä saada) • Biopolttoaine on jalostettava (hakattava, haketettava, kuljetettava, varastoitava jne.). Kosteutta on useimmin 30-40%. Se pitää haihduttaa, ennen kuin energiaa irtoaa. Näin siis biopolttoaineet tuottavat 10-30% enemmän hiilidioksidia kuin fossiiliset polttoaineet. • Poltossa syntynyt hiilidioksidi on kaasua eikä sitä voi korvamerkitä, vaikka olen kyllä sellaisia ihmisiä tavannut väitteittensä mukaan. En vain usko heitä. • Toivon ylioppilaslautakunnalta kemian ja fysiikan Yo-kirjoituksiin tehtävää, jossa on 300 kg kivihiiltä, 300 kuutiota haketta, kosteus 30%. Itse kokelas saa määritellä lämpöarvot. Tehtävä on laskea saadut energiat eriteltynä ja syntyneet hiilidioksidimäärät. Jos kokelas antaa vain kivihiilelle hiilidioksidia. Vastaus on hylätty. Kenen on vastuu?

  14. YHTEENVETO HIILIDIOKSIDIN VAIKUTUKSISTA -Jokainen molekyyli absorboi oman frekvenssialueensasäteilyä riippumatta suunnasta, siis myös auringosta tulevan säteilyn -IPCC, Kioto jättävät pois väitteissään vesihöyryn, minkä osuus 80-90% kasvihuonekaasuista. -Biopolttoaineista syntyy CO2 10-30% enemmän kWh:ta kohti kuin sama energia fossiilisista polttoaineista. -CO2-molekyyli on sauva, absorptio on 1/ 4-8 vesihöyrystä, ja tätäkin Beerin lain mukaan pitää alentaa 50%. Näin ollen CO2:n kasvihuonevaikutus on pitkästi <1%. -Ilman vesimäärä (sade Suomessa 2,25 10 Mtonnia/v) kykenee poistamaan puhdasta hiilidioksidia (noin 2 g/litra) yli 500 Mt/v eli kertaluokkia syntynyt vuosi-CO2. Beerin laki kuitenkin vähentää sen noin 140 Mt/v. -Ilmaston lämpötila on noussut 0,74 oC, joten CO2-liukoisuus on pienentynyt 75 mg/l H2O, minkä Beerin laki pienentää 22 mg CO2/litra vettä. - Metsät sitovat 1 tonnia CO2/ m3 kasvavaa puuta. -Metsä kasvaa 85-115 Mm3/v. Täten metsämme sitovat 85-115 Mt CO2 vuodessa eli koko CO2 - tuottomme määrän. -Ihminen ei voi vaikuttaa ilmaston lämpiämiseen. Sen tekee aurinko pääosin pilkkujensa vaikutuksesta. -Nykyinen Ilmastonmuutoskiihotus on aiheuttanut: nälkää, -30% ihmiskunnasta on vajonnut köyhyysloukkuun. -Nuoriso on menettänyt uskonsa tulevaisuuteen. -Nyt on alkanut uusi maapallon jäähtyminen. Riittääkö meillä energiaa pitääksemme itsemme lämpimänä? vj /2008 5

  15. Kuka on vastuussa? • Ruoan hinnannoususta 60-80%? • Kuka on vastuussa sähkönhinnan noususta 2x? • Kuka on aiheuttanut elinkustannusindeksin noususta mm. kotimaassa 2% • Kuka on ajanut vanhuksia, eläkeläisiä ja työttömiä kurjuuteen edellisten johdosta? • Kuka vastaa tehtaiden sulkemisista muka energiasyöppöinä? Hiilikato? • Kuka vastaa siitä, että Outokumpu ei ehkä investoi Suomeen lainkaan sähkönsaannin epävarmuuden takia? • Nuorisolta puuttuu usko tulevaisuuteen? • Kuka uhkaa Helsingin peittyvän 7 m veden alle 2070, kuten SyKe ilmoittaa(YmpMessut 2008? • Nollatutkimuksia ja -selvityksiä varten on syntynyt kymmeniätuhansía O-työpaikkoja. Ne maksetaan päästöveroilla. • Kuka ottaa vastuun , kun alkaa ilmastonjäähtyminen nykyisen - 0,4 C jatkoksi? • Miten Suomessa saa esittää Al Goren filmiä alkumainostaen kouluissa, vaikka se Englannissa on kielletty virheellisyyksiensä takia? • Ei voida vetäytyä IPCC:n yli 2000 tiedemiehen taakse, kuten mm. VTT tekee. Mitä tekee Ilmatieteenlaitos, joka on yhteistyöpartner IPCC:lle? • Menemmekö johtajiemme kanssa Giljotiiniin? o

  16. Yhteenveto • Hiilidioksidin kasvihuonevaikutusosuus on reippaasti alle 1%, vaikka sen pitoisuus kaksinkertaistuisikin. • Hiilidioksidipitoisuuden nousu atmosfäärissä johtuu sen liukoisuuden pienenemisestä veteen lämpötilannousun takia. • Ilmastonlämpiäminen johtuu auringon aktiivisuudesta, so. pilkkujaksoista. Nyt se on kovin heikko ja siksi alkaa voimakas ilmaston jäähtyminen. Siitä kuitenkin toisella kertaa. • Usko loppuu, kun näemme totuuden. Totuus ei saavuta kiertämään päässyttä valetta (=epätotuutta)! Siitä huolimatta hiilidioksidipitoisuuden nousu ei oleman-made = ihmisen aiheuttama. • Kiitän tarkkaavaisuudesta.

More Related