Filosofian klassikot ja lukio

1. Filosofian klassikot ja lukio Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos Käyttäytymistieteellinentiedekunta

2. Mikä on klassikko? • Latinan sana "classicus" viittaa sotaväkeen, sotatorveen tai laivastoon. Termissä "classis" on lisäksi merkitys osasto ja luokka, usein nimenomaan kansanluokka. (Pitkäranta 2001, 397; Streng 1955, 118). • Kirjallisuudessa sosiaalinen merkitys laajenee yleisempään arvottavaan ja luokittelevaan (classificare) muotoon ilmeisesti AulusGelluksen teoksessa NoctesAtticae(19, 8 , 15; Stenzel 2008).

3. Mikä on klassikko • Klassinen = • arvokas • tiettyyn aikakauteen tai ihanteelliseen kaanoniin kytkeytyvä • Klassikko on esimerkillinen • Kuuluu oikeaan kaanoniin (esim. renessanssissa yleisesti ajateltiin antiikin teksteillä lähtökohtaisesti olevan kiistaton arvo) • "ne kirjailijat, joita luetaan koulussa" (Stenzel 2008.)

4. Filosofia ja historia • MacIntyre (1984): filosofiassamenneisyysmäärittääsitämitäfilosofia on, kun taasluonnontieteessänykyinentiedemäärittää, mikä on relevanttiamikä vain antikvaarista. • Filosofiansuhdehistoriaan • eikutentiede, vaankutentaide→ klassikot ajankohtaisia, ei antikvaarisia

5. Klassikko filosofiassa • Klassikko = teos • välillisestihenkilö • teoslähinnäajatuskulku, välillisestiteksti • ajatteluntyyli→ lisäperusteita henkilön kutsumiselle klassikoksi • Yliopistofilosofian ratkaisu klassikon ongelmaan: klasikkokurssi on teksti-/teoskurssi (teokset jäsentyy henkilöiden mukaan)

6. Filosofian kaanon UNESCO 1995 kartoitus (pääasiassa yliopistoissa, vastaukset satunnaisia, tulokset olivat samanlaisia 1953, Elo & Savolainen 1999 mukaan; 2007 ei vastaavaa kysymystä) • Platon (72), Aristoteles (71), Kant (68), Descartes (66), Hegel (64) • Hume (39), Spinoza (33), Leibniz (31), Marx (30), Locke & Tuomas Akvinolainen (29), • Augustinus & Wittgenstein (20), Rousseau (17), Sartre & Berkeley (14) Hobbes (11) Tämän jälkeen hajaääniä • Samatnimetlöytyvätyliopistojenklassikkokursseilta (tai filosofian historian kurssientekstiosista).

7. Kysymys kontekstista • Filosofiankysymykseteivät ole ikuisia, vaan ne ovatsyntyneettietyissätilanteissajamuuttuvatkokoajan • Filosofianhistoriajaklassikotmäärittävätmitäfilosofia on • Vastaavasti: se mitenfilosofiaymmärretäänmäärittää, mitäfilosofianhistoriaankuuluujakeitäklassikotovat • Mitentätäkehäistärakennettavoi (tai pitää) didaktisestilähestyä?

8. Lukion OPS-perusteet 2003 Opetuksen tavoitteet Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija • osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja → mitä filosofia on • osaa jäsentää puhetta ja tekstiä käsitteellisesti sekä tunnistaa väitteitä ja niiden perusteluja • ymmärtää erilaisten filosofisten käsitysten perusteluja sekä pystyy keskustelemaan niistä johdonmukaisesti ja järkevästi → mitä filosofia on • hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista ja osaa suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin → mitä filosofian historia on (mitä nykyfilosofia on)?

9. Mitä filosofian historia on? R. Rorty(The historiography of philosophy: fourgenres1984) • Yksittäiseenajattelijaan tai ajatuskulkuunkohdistuva • Historiallinenrekonstruktio • mitäsuurikuollutajattelijaolisivoinutsanoaaikalaisilleen • Rationaalinenrekonstruktio • mitäsuurikuollutajattelijauudelleenkoulutettunanykyfilosofiaanolisivoinutsanoa 'aavistelemastaan' nykyisinkiinnostavastakysymyksestä • Laajaanhistorialliseenseurantoonkeskittyvä • Geistesgeschichte • Doxografia

10. Geistesgeschichte • Filosofian historian tietoinenkirjoittaminennykyajanfilosofiankysymyksistäkäsin • Rortynesimerkkejä, paradigamaattinen = Hegel, muita Heidegger, Reichenbach, Foucault, MacIntyre • Myös: Aristoteles, Rorty, Taylor • YleinenajatustenhistoriajahistoriallisetrekonstruktiotklassikoistatoimivattulkinnanrajatasettavanaomanatuntonaGeistesgeschitelle • Ongelmanalukiossa: Geistesgeschiteuseintietoisestipuolueellinenfilosofianrajaus; opettajienkäsityksetfilosofiastatuskinvoivarioidanäinpaljon (yo-kirjoitukset= n. yhteinenyleissivistys & opettajienpuuttuvakompetenssi)

11. Doxografia • Yleiset filosofian historian oppikirjat • vanha kaanon, mutta uusitaan kysymyksenasettelu: • Samoista henkilöistä kirjoitetaan ensin, mitä X ajatteli hyvästä, sitten mitä X piti tietona ja vihdoin mikä oli X:n merkityksen (tai autenttisen olemisen) teoria. • Joukko, joka otetaan mukaan X:n paikalle, on alkupään osalta aina sama, vaikkei joukolla tosiasiassa olisi mitään yhteistä. • Doksografia on puolivillaista ja pitäisi kokonaan hylätä • Ongelmanalukiossa: Jos doxografiahylätään, miten määritetään "yleissivistävät perustiedot filosofiasta"

12. Opetuksen kannalta • Rortynajatusdoksografiantoimimattomuudestasaalisäätukeadidaktisistanäkökohdista • vaikkadoksografinenkokoelmalukiossatypistettäisiinedelläesitettyynviiteen 'huippuun', lukiolaiselletuleepakollisellakurssillaliikaamieleenpainettavaa, josklassikoitaesitetäänhenkilöinä, muutenkinkuintiettyjenajatusrakennelmienesittäjinä. koskalukiolaisillepitääselvittäänuoajatusrakennelmat (mahdollisestimuunpakollisenaineistonlisäksi; huom. ero 1994/2003 OPS-perusteet) • näinlaajanaineistonläpikäyntieimahdollistamielekkäitätyötapoja

13. Tulkinta • Edelläolevannojalla OPS-tavoitetta ("hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista") eivoiymmärtäämissäänkattavassamielessä→ tämän on tulkittava tarkoittavan: tietää jotain filosofian historiasta ja nykysuuntauksista → kehäistärakennetta (filosofiamäärittäämitäfilosofianhistoriaankuuluujapäinvastoin) eivoidalähestyäkokonaisuudesta (esim. klassikko-kaanonista) käsin

14. Seuraus • Lukio-opetuksen, erityisesti pakollisen kurssin, tarpeisiin on valittava tietyt rajatut tekstit tai ajatuskulut, jotka tuovat esiin klassikoiden ajankohtaisuuden ja konstitutiivisen roolin, mutta eivät muut doksografiaksi→ suomalaiselle lukio-opetukselle on syytä luoda oma Didaktiksgeschichte, johon valikoidaan (lyhyet!) tekstit tai ajatuskulut (ei henkilöitä!) OPS:n tavoitteiden pohjalta

15. OPS-tavoitteet • Tältäpohjaltaedelläolevatyleistavoitteet 2 (osaa jäsentää käsitteellisesti ja perustella) ja 4 (em. filosofinen yleissivistys)liudentuvattavoitteisiin 1 ja 3, joidenytimessä on kysymys, mitä filosofia on. • Filosofian luonnetta koskeva määritelmällinen kysymys sisältää tärkeimpänä elementtinä 1) tuntuman filosofointiin toimintana, 2) jonkinlaisen määritelmän alkeet ja 3) esimerkkejä ja motivoivia sovelluksia. • Uudemmissasuomalaisissafilosofianlukiokirjoissa on luovuttuaiemastatavastatodetafilosofiaensinmäärittelemättömäksimysteeriksijasittenvastaruvetakertomaanmitä se on. • Tilalle on tullut: miksiopiskellafilosofiaa.

16. OPS:n eri kurssit • Vastuu OPS-persteidenkokonaistavoitteistajakautuuerikursseille, jotkaovatKaikilleyhteinen: • Johdatus filosofiseen ajatteluunSyventävät: • Filosofinen etiikka • Tiedon ja todellisuuden filosofia • Yhteiskuntafilosofia • Ns. spiraaliperiaatteenmukaanyhteiselläkurssillakäsitelläänpääosinosajoukkosyventävienkurssiensisällöistä.

17. Pakollinen: Johdatus filosofiseen ajatteluun Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja, ymmärtää, miten filosofiassa käsitteellistetään todellisuutta, tietämistä, toimintaa ja arvoja • tunnistaa erilaisia filosofisia, tieteellisiä ja arkisia käsityksiä todellisuudesta, sen tietämisestä ja siinä toimimisesta • hahmottaa kuvailevien ja normatiivisten väitteiden eroja ja osaa perustella käsityksiä hyvästä ja oikeasta.

18. Keskeiset sisällöt • mitä filosofia on, filosofisten kysymysten luonne ja niiden suhde käytännöllisiin, tieteellisiin ja uskonnollisiin kysymyksiin, filosofian keskeiset osa-alueet • todellisuuden luonnetta koskevia filosofisia perusnäkemyksiä: hengen ja aineen suhde, vapaus ja välttämättömyys • tietoa ja tietämistä koskevia filosofisia perusnäkemyksiä... klassikkoteksti → kurssi 3 • yksilön ja yhteiskunnan suhde filosofisena kysymyksenä... klassikkoteksti → kurssi 4 • hyvän ja oikean käsitteet, toimintaa ohjaavien moraalisten arvojen luonne ja suhde tosiasioihin sekä muihin arvoihin kuten kauneuteen, hyvää elämää ja onnellisuutta koskevia filosofisia näkemyksiä; klassikkoteksti → kurssi 2

19. Pakollisen kurssin klassikko • Klassikkotekstijokokysymykseen • mitäfilosofia ontai erityiskysymyksiin • kuvailevien ja normatiivisten väitteiden ero • hengen ja aineen suhde • vapaus ja välttämättömyys • Painoarvoltaan 1 on tärkein (yleistavoitteet; kurssin sekä tavoitteissa että sisällöissä, muut joko – tai)

20. Mitä filosofia on -klassikkoja • Kyseei ole osa-alueidenmäärittelystä • Tässäehkäkiistanalaisinetiikanjayk-filsuhde: OPSissarinnakkaiset, Ariistoteleellaetiikkapolitiikanosa, APAlla (P=philosophical), social ja political phil on etiikanosa • Kyseei ole synteettisestämäärittelystä (Robinson 1969) siinämielessä, ettäerotellaanfilosofiaamuistaaloista (tähän on parempiakeinojakuinklassikot) • Ytimessäfilosofoinninluonne • Tavoitepuhutellalukiolaistajasamallanäyttäätekstienajankohtaisuudenkauttaesimerkinomaisestiklassikoidenfilosofiaakonstitutioivaluonne

21. Klassikkoteksti-ehdokkaita • (Platonin) Sokrates • Apologia (katkelma, sisältäenainakin 38a): • tutkimatonelämäei ole elämisenarvoistaja • tietoomastatietämättömyydestä • Kriton (katkelma 48a–54e) jaFaidon(katkelma89d–91 c), argumentinvoima: • argumentinseuraaminen • argumentinmukaaneläminen • Valtionluolavertaus (VII 514a–518b): • ajattelunvapauttavavoima

22. Klassikkoteksti-ehdokkaita • Descartes: Metodinesitys, osat 2 – 4 (TeoksetI, 126/131 – 141/145) • kyseenalaistaminen, epäilynmetodi, cogito • josluvutkokonaan, mukaanmyösjumala-argumentti • Russell: Filosofianongelmia, luku I (Todellisuusjanäennäisyys) • joskokolukukokonaan, tuleemukaan sense-datumit, toisaaltapäästäänkäsittelemäänmyösOPSnsisältökohtaaainejahenki

23. Klassiset ajatuskulut • Laajempia klassisia ajatuskulkuja ei voida yleensä lukiossa esittää alkuperäisteksteihin perustuen. • Opettaja esittää teorian esimerkiksi oppikirjaan perustuen. • Lähtökohtana on aina, että opettaja on hahmottanut jonkin myös lukiolaista (ainakin teoriassa) kiinnostavan kysymyksen, johon klassinen ajatuskulku on vastaus.

24. Tavoitteiden taso • Klassiselle ajatuskokonaisuudelle voidaan esittää joko minimi- tai maksimitavoite. • Minimitavoite: yhden johdonmukaisen ja hyvin perustellun argumentin oppiminen • Maksimitavoite: merkittävän filosofisen kokonaisuuden oppiminen. • Johdantokurssilla kannattaa tähädätä minimitavoitteisiin.

25. Minimitavoite = oivallus • Tavoitteena saada opiskelija ymmärtämään ongelma ja se, miksi filosofin kanta on oivaltava. Esimerkkejä: • Parmenides: tyhjästä ei synny mitään, vastaksena muutoksen ja pysyvyyden ongelmaan • Platon: idea-oppi esim. vastauksena muutoksen ja pysyvyyden ongelmaan • Aristoteles: oppi 4 syystä, vastauksena kysymykseen, miten voidaan selittää • Descartes: cogito-oivallus vastauksena varman tiedon ongelmaan • Kantin tieto-oppi ratkaisuna havainnon ja järjen rooliin tiedon perustana

26. Minimitavoite = oivallus • Huom: Näitä löytyy myös nykyfilosofiasta, esim: • Wittgensteinin Tractatuksen tosiseikka-ontologia atomistisen olio-ontologian ongelmien ratkaisuna. • Rawlsin tietämättömyyden verho ratkaisuna yhteiskunnan perustavan oikeudenmukaisuuden perustelemiseen. • Tähän kategoriaan voi ottaa myös olkiukko.paradokseja: • skeptikon paradoksi • relativistin paradoksi • Tällöin on kuitenkin tuotava esiin mahdollisuus puolustaa näitä kantoja perustellummin (vähättelemättä oivaltavaa argumenttia).

27. Maksimitavoite = miten asiat liittyvät yhteen • Platonin ideaopin eri ulottuvuuksien yhteys (muutos ja pysyvyys, tiedon ja merkityksellisen puheen mahdollisuus, etiikan ja politiikan järjellinen perustelu, ks. H. Cherniss The PhilosophicalEconomy of Theory of Ideas.) • Aristoteleen tieteenteorian kokonaisrakenne (syllogistiikasta ja kategoriaopista yksittäisiin tieteisiin) • Kantin puhtaan ja käytännöllisen järjen kritiikkien yhteys • Hegelín tiedon ja todellisuuden dialektinen historiallisuus. • Nämä ovat syventävilläkin kursseilla harvinaista herkkua ja edellyttävät, että opettaja tuntee aihepiirin riittävän hyvin, että pystyy jäsentämään sen selkeästi.