1 / 13

Toiseen maahan, kolmanteen kulttuuriin Kulttuurien välinen vuorovaikutus työharjoittelun aikana

Toiseen maahan, kolmanteen kulttuuriin Kulttuurien välinen vuorovaikutus työharjoittelun aikana. CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus, Jaana Mutanen TraiNet-tapaamisissa kuljetaan ympäristöystävällisissä merkeissä. …UNIDAS POR LAS LENGUAS….

zanthe
Télécharger la présentation

Toiseen maahan, kolmanteen kulttuuriin Kulttuurien välinen vuorovaikutus työharjoittelun aikana

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Toiseen maahan, kolmanteen kulttuuriinKulttuurien välinen vuorovaikutus työharjoittelun aikana CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus, Jaana Mutanen TraiNet-tapaamisissa kuljetaan ympäristöystävällisissä merkeissä …UNIDAS POR LAS LENGUAS…

  2. Toiseen maahan, kolmanteen kulttuuriinKulttuurien välinen vuorovaikutus työharjoittelu aikana 9.30 alk. Lämmittelykahvit työkavereiden kanssa, Piramkin kahvio 10.30-11.00 JaanaMutanen: WelcomeWillkommenBienvenidosBienvenusDobroPozhalovat 11.00-12.00 Elisa,Mari,Saara,Heidi ja opiskelijat: Johdatus kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen 12.00-13.15 Omakustanteinen lounas työpajaryhmissä, Piramkin ruokalat 13.30-14.45 Työpajatyöskentelyä • Elisa Hassinen, Lamk: Oppimisen tavoitteet ja niiden mittaaminen • Mari Rytisalo, Piramk: Valmennus ennen lähtöä, virtuaaliorientaatio • Saara Rautanen, HY: Työharjoittelun aikainen valmennus, nettiportaali • HY:n kv-vuorovaikutuksen opiskelijat: Paluun jälkeinen valmennus (menetelmiä, harjoituksia) • Heidi Layne, HY: Välineitä ja menetelmiä kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen oppimiseen 15.00- Mitä aiotaan työstää eteenpäin? Audiovisuaalisesti iltaa kohden…

  3. Käyttäytyminen on kulttuurisidonnaista……suomalaisetko hiljaisuuden mestareita? ”Suomalaiset osaavat olla hiljaa monipuolisemmin kuin muut… …ongelmana on se, että ulkomaalaiset eivät ymmärrä vaikenemisen hienosyistä viestintää.”

  4. Ulkomaille: se kouluttaa ja kasvattaa • Mitä iloa, mitä hyötyä? • ammatillista kouluttautumista ja kielikouluttautumista • kulttuurista kouluttautumista • Euroopassa ja sen ulkopuolella • sosiaaliset valmiudet kehittyvät • kv. kokemus lisää varmuutta • kv. työskentely kasvattaa • Ulkomaanjakso on kokemusten palapeli, kerta kerran päälle • Ajoissa: huolellinen valmistau-tuminen (ja lupamuodollisuudet) • Käytännön kielitaito, ja rohkeus käyttää kieltä! • Onko merkitystä: pakollinen, vapaaehtoinen harjoittelu? • Harjoittelun pituus, harjoittelun ajankohta? • ”Henkinen ikä”? • Toistuvuus, ja kerrannaisvaikutukset? • Oppimistapahtumien muistiin merkitsiminen, arviointi

  5. Miksi kansainväliseen harjoitteluun? Uuteen kulttuuriin tutustuminen - Voi tutkailla omaa kulttuuria uudesta näkökulmasta, kulttuurinen sensitiivisyys, työkulttuurien moninaisuus: ”Aikakäsitys poikkeaa suomalaisesta. Sovituista ajoista ei aina pidetty kiinni, joten joustavuutta tarvitaan”.

  6. Miksi kansainväliseen harjoitteluun? • ”Työharjoitteluun kannattaa lähteä avoimin mielin. Joskus ulkomaalainen ajattelee, että toiset kulttuurin oudot tavat ovat jollakin tavalla huonompia tai vääriä omiin tapoihin nähden, mutta mielestäni näin ei kuitenkaan ole. Tavat ovat vain erilaisia.” • ”(Euroopan ulkopuolelle) ei kannata lähteä viemään minkäänlaista länsimaista ylemmyydentunnetta, sillä siten ei pitkälle pötkitä saati saada tärkeästä kulttuurielä-myksestä paljon irti. Niin business-kulttuurissa kuin jokapäiväisessä elämässäkin kärsivällisyys on monissa kulttuureissa valttia.” • ”Suomalainen nöyryys on hyödyksi joissakin maissa ja suomalaisia tuntevat arvostavat suomalaista mentaliteettia ja laatua. Käyttäytymällä asiallisesti, selviää kyllä monestakin pulmallisesta tilanteesta.”

  7. Miksi kansainväliseen harjoitteluun? • “Minulle uutta oli työkulttuuri. Se poikkesi aika paljon suomalaisesta. Ainakaan minun työpaikalla ei ollut mitään turhaa stressiä vaan asioiden annettiin sujua omalla painollaan, ja jos ei sujunut niin ei se haitannut.” • “Tapakulttuuri ei suuresti eronnut yleisistä pohjoisista tavoista. Pohjoismaalaiselle silmiinpistävä ero oli miesten ja naisten vanhoillisten roolien ihannointi, vaikka naisia oli paljon, ja myös johtavissa asemissa työelämässä.” • “Työkulttuuri oli melko hierarkkinen, asioiden hoitaminen byrokraattista ja ihmiset yleensä tarkkoja asemastaan ja sen tuomista oikeuksista. Ihmisten tunteminen, suhteiden hyväksikäyttäminen ja asioiden hoitaminen «takaoven kautta» olivat tapa selvitä yhteiskunnassa.”

  8. Miksi kansainväliseen harjoitteluun? • “Ehkä kaikkein olennaisimman asian tapakulttuurista kertoo se, kun puhuimme, että lähtöpaikan ja kohteen etäisyys on noin 700 km. Kyseistä matkaa taitetaan junassa noin 12 tunnin ajan. Ihmettelen kanssamatkustajalle sitä, että kuinka se voi kestää näin kauan. Johonka matkatoverin sitten kertoi lyhyesti, että ”Meillä ei ole kiire minnekään”.” • “Ja kyseinen lausahdus kiteyttää asian kaikissa tehtävissä, niin junalippujen ostamisessa, eri toimistoissa asioidessa tai työtehtävien suhteen. Aikataulut eri tehtävien suorit-tamiseen olivat aika rennot. Eikä sillä juurikaan ollut merkitystä, jos en varsinaiseen päivämäärään mennessä saanut kaikkia tehtäviä tehtyä.”

  9. Miksi kansainväliseen harjoitteluun? Kielitaidon moninaisuus, ammatillinen kielitaito: “Niin suullinen kuin kirjallinenkin espanjan kielen taito oli työtehtävien kannalta ehdottoman tärkeä, ja myös vahva englanti hyödyksi. Harjoittelu- kohteessani puhutussa espanjassa oli rutkasti modismeja. Joten vaikka kielen hallitsisi kuinka hyvin, saattoi alussa silti olla hiukan pihalla. Mut- puhetapaan tottui nopeasti.” “Olin ollut kaksi vuotta ennen Latinalaiseen Amerikkaan matkustamista Espanjassa opiskeluvaihdossa, joten osasin espanjaa kohtuullisesti jo etukäteen. En ollut kuitenkaan pitkään aikaan päässyt harjoittelemaan puhumista, joten ensimmäiset viikot olin todella väsynyt. Jouduin keskittämään paljon energiaa kielen omaksumiseen ja uusien asioiden oppimiseen. Siitä, että sekä asuin että työskentelin paikallisten kanssa, Oli kuitenkin paljon hyötyä kielen kannalta. Koen, että harjoittelun päättyessä pystyin kommunikoimaan jo todella sujuvasti espanjaksi. Harjoittelussa kieliongelmia tuottivat kuitenkin alan erikoissanasto ja välillä esimerkiksi asiakkaiden epäselvä ja murteellinen puhetapa.”

  10. Miksi kansainväliseen harjoitteluun? • “Lähtiessä Venäjälle suullinen kielitaitoni oli turhan jännittämisen vuoksi hyvinkin alkeellinen (lähes olematon), mutta kuullun ymmärtämiseni muutaman tason parempi. Kahden kuukauden aikana opin paljon uutta sanastoa ja sain paljon varmuutta puhumiseen, sillä oli yksinkertaisesti pakko puhua venäjää, jos halusi pärjätä arkielämässä. Harvat venäläiset nimittäin osaavat mitään muuta kieltä kuin venäjää.” • “Kielitaitoni parantumisesta esimerkkinä tullessani Venäjälle minun oli hankala edes asioida kaupassa jännittämättä. Työharjoitteluni loppuvaiheissa pystyin jo ylläpitämään tavallista keskustelua mukavasti, vaikka vielä paljon kielioppivirheitä teinkin.” • “Tämä kahden kuukauden pesti Pietarissa antoi ehdottomasti minulle hyvän sysäyksen kohti parempaa kielitaitoa. Mukavaa Venäjällä kielitaidon kannalta oli mielestäni se, että ihmiset olivat todella mielissään jos ulkomaalainen yritti puhua venäjää - ja monet olivat todella kannustavia, tuntemattomatkin. Vaikka alkeellisella venäjällä pärjää, hyvä venäjänkielentaito on kuitenkin eduksi jotta arkielämä ja ihmisiin tutustuminen onnistuu. Ilman minkäänlaista kielitaitoa maassa olisi vaikea elää.”

  11. Miksi kansainväliseen harjoitteluun? Voi kehittää sosiaalisia valmiuksia: ”Kohteliaisuus ennen kaikkea. Tuntemattomiakin tervehditään ja kollegoita teititellään, kunnes tehdään sinunkaupat”. “Latinalaisessa Amerikassa suudellaan oikealle poskelle terveh- dittäessä naisia. Miehet kättelevät keskenään. Tätä myös tehdään runsaasti. Tosin oikeat tervehtimiskoodit eivät koskaan täysin valjenneet minulle, sillä toisinaan tyydytään etäisempäänkin tervehtimiseen. Se riippuu kuulemma tilanteesta ja henkilöiden välisestä suhteesta ja keskinäisestä asemasta - ja ties mistä. Joka tapauksessa pussailin siellä enemmän kuin koskaan ennen elämässäni.” ”Toisin kuin Suomessa, työpäivän jälkeen oli aina aikaa käydä jutustelemassa lasillisella.”

  12. Miksi kansainväliseen harjoitteluun? Pelikenttänä maailma: Yhteiskunnallinen vastuu, ”oppia ja antaa” .

More Related