Keinoja t&k-rahoituksen ja kasvuyrittäjyyden lisäämiseksi

1. Keinoja t&k-rahoituksen ja kasvuyrittäjyyden lisäämiseksi Akavan tiedotustilaisuus 10.1.2012 elinkeinopoliittinen asiamies Vesa Vuorenkoski

2. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot 2004–2010 Mrd. euroa Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010, Tilastokeskus

3. Yritysten t&k-menojen rahoitus 2010 189,30 Me Tekes Oma rahoitus 4579,00 Me Ulkopuolinen 189,30 Me 32,20 Me Julkinen pl. Tekes 27,30 Me Muu 26,00 Me Ulkomaat Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010, Tilastokeskus

4. Yritysten t&k-panostukset erittäin epävarmalla pohjalla • 2009 t&k-menot laskivat ensimmäistä kertaa sinä aikana, kun tilastoja on Suomessa laadittu (v. 1971). Lasku johtui yritysten t&k-toiminnan huomattavasta vähenemisestä (n. 250 Me). • Vuonna 2010 elinkeinoelämän investoinnit pysyivät nimellisesti edellisen vuoden tasolla. Yritysten osuus kokonaismenojen rahoituksesta putosi 67:stä 65 prosenttiin. • Yritysten t&k-rahoituksen notkahduksesta toipuminen alkoi 2011, jolloin kasvua on arvion mukaan n. 100 Me. • Vuonna 2012 on yrityksissä odotettu t&k-investointien hienoista taantumista. Talouden näkymien heikentyessä yksityisen sektorin merkittävä osuus rahoituksesta uhkaa pienentyä entisestään.

5. Valtion tutkimus- ja kehitysrahoitus 2010 Lähde: TEM 2010

6. Valtion t&k-panostukset kutistuvat 2012 • Valtion t&k-rahoitus laskee v. 2012 alle kahden miljardin euron. • Yhteensä Tekesiltä ja Suomen Akatemialta leikataan 70 miljoonaa euroa ja vuoteen 2015 mennessä Tekesiltä vielä lisää. • Budjettikehyksen toteutuessa vuonna 2015 sekä Tekes että Suomen Akatemia ovat reaalisesti suurin piirtein samalla rahoitustasolla kuin mitä ne olivat vuonna 2008. • Kehyskaudella yliopistojen rahoitus vakiintuu vuoden 2012 tasolle ja tutkimuslaitosten rahoitus laskee.

7. Kokonaisuutena t&k-menot alle neljä prosenttia bkt:sta *) Arvio Lähde: Tilastokeskus; Oma arvio BKT-osuudesta 31.10.2011

8. T&k-rahoituksen bkt-osuus pienenee Kehyskaudella vuoteen 2015 mennessä osuus pienenee entisestään • Neljän prosentin tavoitteesta puuttuu 1,8 miljardia euroa. t&k-rahoitus voi laskea jopa 3,2 prosenttiin bkt:sta. • Arvio perustuu oletukselle että v. 2015 yrityssektori ylittää v. 2008 t&k-toiminnan huippukauden nimellisarvon (5,1 miljardia euroa). • Oletus että bkt kasvaa keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa. Lähde: Tutkimus- ja innovaationeuvosto 2011

9. Kasvun ja kansainvälistymisen tekijät • Laajapohjainen innovaatiotoiminta yrityksissä • Kannustava kasvuyrittäjyyskulttuuri • Panostukset korkeakoulutukseen ja tutkimukseen

10. Kasvu ja kansainvälistyminen: tosiasiat • Suomessa on vähemmän kasvuhakuista yritystoimintaa ja nopealle kasvu-uralle päätyviä yrityksiä kuin muissa korkean osaamistason ja samankaltaisen elinkeinorakenteen maassa. • Kasvuyritysten osuus työllisyyden lisäyksestä on suuri; vuosina 2006–2009 lähes 50 prosenttia. • Suomen innovaatiojärjestelmän kv-arviointi: bisnesenkeleiden verokannustimet tulisi toteuttaa alkuvaiheen pääomasijoitustoiminnan vauhdittamiseksi. • Yli 70 %:lla OECD:n jäsenmaista ja yli puolella EU:n jäsenmaista on TKI-toimintaan kannustavia elementtejä verojärjestelmässään.

11. Yrityksille suunnattu julkinen t&k-rahoitus ja verokannusteet ovat Suomessa alle OECD-keskitason

12. Yrityksille suunnattu julkinen t&k-rahoitus ja verokannusteet ovat Suomessa alle OECD-keskitason

13. Bisnesenkeliverkostot OECD:n vertailussa

14. Ehdotukset: verokannusteet ja sijoitukset Valtion on kannustettava yksi­tyistä sektoria lisäämään laajasti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia. • Bisnesenkeleiden pääomasijoitusten verovähennys esimerkiksi siten, että sijoitettu summa on osittain (50%) vähennyskelpoinen pääomatulosta ja luovutusvoitto verovapaa, jos saatu voitto sijoitetaan 12 kk:n aikana uudelleen. • Innovointia kannustava TKI-verovähennys. TKI-verovähennys (25 %) olisi muodoltaan veronhyvitys yhteisöverosta. • Pääomasijoitusohjelma kasvuyritystoiminnan kiihdyttämiseksi ja kansain­välistämiseksi luomalla suomalaisille ja kansainvälisille pääomasijoittajille pääomasijoitusohjelma, johon voisi sisältyä 3–5 sijoitusrahastoa.

15. Ehdotukset: korkeakoulut ja yrittäjyys Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on panostettava enemmän yrittäjyyteen. Niillä on suuri merkitys kasvualustana ”yrittäjyysekosysteemeille” ja yrittäjyyskulttuurin luomisessa. • Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on otettava yrittäjyys keskeiseksi osaksi niiden arvoja ja opinto-ohjelmia. • Yliopistojen hallintoa on valmennettava yrittäjyyden tukemiseen. • Tutkimuksesta liiketoimintaa -rahoitusmallia on laajennettava. • Yliopistojen kieltenopetusta on lisättävä ja otettava entistä enemmän vieraskielistä opetusta osaksi koulutusohjelmia. • Aalto Center for Entrepreneurship –yksikön konseptin laajentaminen kansalliseksi. • Lisätään merkittävästi opiskelijoiden kannustamista start-up toimintaan ja start-up harjoitteluun.

16. Innovaatiopolitiikalle uusi suunta Hallitus on myöntänyt että julkisen t&k-rahoituksen määrällisen kasvun pitkään jatkunut kausi on kääntynyt laskuun. • Tulevassa kehysriihessä kaivataan hallitukselta näkemystä siitä, miten yrityksiä ja yrittäjiä kannustetaan osaamispohjaiseen kasvuun ja kansainvälistymiseen. • Julkisen t&k-rahoituksen taso on saatettava takaisin tavoiteuralle. • Julkisen innovaatiopolitiikan rahoituksen, palveluiden, ohjauksen ja neuvonnan koordinaatiota ja tuottavuutta on parannettava. Kansallinen innovaatiostrategia on toteutettava.