TERVEYDENHUOLTO EUROOPASSA Jussi Huttunen Yleislääketieteen päivät 29.11.2012

1. TERVEYDENHUOLTO EUROOPASSAJussi HuttunenYleislääketieteen päivät29.11.2012

3. ERILAISET TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄT Kansallinen terveydenhuolto (”Beveridgen malli”) Julkisiin sairaskassoihin perustuva järjestelmä (”Bismarckin malli”) Kansallinen sairausvakuutus Pakollinen yksityinen sairausvakuutus ”Maksat jos jaksat” -järjestelmä

4. KANSALLINEN TERVEYDENHUOLTO-JÄRJESTELMÄ(Beveridgen malli) Palvelut rahoitetaan veroillaja tuotetaan pääosin julkisensektorintoimesta Julkinen sektori (valtio, maakunnat, kunnat) omistaa valtaosan sairaaloista ja muista terveydenhuollon yksiköistä Pääosa lääkäreistä on julkisen sektorin palveluksessa, mutta osa lääkäreistä voi työskennellä ammatinharjoittajina ja saada korvauksen julkisista varoista Iso-Britannia, Pohjoismaat, Espanja, Kuuba

5. BISMARCKIN (SAIRASKASSA) MALLI Terveydenhuollon järjestäjinä toimivat julkiset sairaskassat, jotka eivät tavoittele voittoa Työnantajat ja työntekijät (ja valtio) rahoittavat yhdessä sairaskassat Sairaskassat ostavat palvelut julkisilta, yksityisiltä palvelutuottajilta ja ammatinharjoittajilta Valtion tiukasti säätelemä järjestelmä Saksa, Belgia, Sveitsi, Japani, useat latinalaisen Amerikan maat

6. KANSALLINEN SAIRAUSVAKUUTUS Piirteitä Beveridgen ja Bismarckin järjestelmistä Pakollinen valtiollinen sairasvakuutus, jonka rahoitukseen kaikki kansalaiset osallistuvat ja joka toimii palvelujen tilaajana Palvelutuottajina julkiset ja yksityiset tuottajat ja ammatinharjoittajat Kansallisella vakuutusorganisaatiolla mahdollisuus voimakkaasti vaikuttaa hintaan ja laatuun Kanada, Etelä-Korea, Taiwan

7. PAKOLLINEN YKSITYINEN SAIRAUSVAKUUTUS Pakollinen yksityinen sairasvakuutus, jonka rahoitukseen osallistuvat kansalaiset, työnantajat ja valtio Toteuttajana ja palvelujen tilaajana yksityiset vakuutusyhtiöt, jotka voivat tuottaa voittoa Palvelutuottajina ammatinharjoittajat, yksityiset tuottajat ja voittoa tuottamattomat järjestöt Hollanti, Obamacare

8. MAKSAT JOS JAKSAT Potilas maksaa kulut Rikkaat saavat hoitoa, köyhät kärsivät ja kuolevat Palveluntuottajina yksityislääkärit ja yksityiset sairaalat Valtion säätely minimaalista Kehitysmaat ja kehittyneiden maiden vakuuttamattomat kansalaiset

10. LIFE EXPECTANCY FOR NHS AND SSH COUNTRIES 1975-2005 NHS = National Health Services based health care systems SSH = Social Security based health care systems Van der Zee and Kroneman, 2007

11. INFANT MORTALITY RATES PER 1 000 FOR NHS AND SSH COUNTRIES 1975-2005 NHS = National Health Services based health care systems SSH = Social Security based health care systems Van der Zee and Kroneman, 2007

12. TOTAL HEALTH EXPENDITURE PER CAPITA (PPP US$) FOR NHS AND SSH COUNTRIES 1975-2005 NHS = National Health Services based health care systems SSH = Social Security based health care systems Van der Zee and Kroneman, 2007

13. HEALTH EXPENDITURE AS PERCENTAGE OF GDP IN NHS AND SSH COUNTRIES 1975-2005 NHS = National Health Services based health care systems SSH = Social Security based health care systems Van der Zee and Kroneman, 2007

14. SATISFACTION WITH HEALTH CARE SYSTEM (%) NHS = National Health Services based health care systems SSH = Social Security based health care systems Van der Zee and Kroneman, 2007

15. SUOMI 325 kuntaa järjestää ja pääosin itse tuottaa terveys- palvelut verovaroin (valtion ja kunnanverot) Kunnat tai kuntayhtymät tuottavat perusterveydenhuollon ja kuntayhtymät erikoissairaanhoidon palvelut Järjestelmää täydentävät yksityinen terveydenhuolto ja työterveyshuolto, joiden kustannukset katetaan osaksi kansallisesta sairaus- ja työtulovakuutuksesta (Kela) Kunnat tuottavat sosiaalipalvelut

16. RUOTSI 21 maakuntaa (landstinget, maakäräjät) rahoittaa ja järjestää terveyspalvelut verovaroin (maakuntavero, valtionvero) perusterveydenhuollon palvelut ostetaan maakunnallisilta tai yksityisiltä terveyskeskuksilta (valinnanvapaus, raha kulkee potilaan mukana) julkiset sairaalat tuottavat erikoissairaanhoidon palvelut ei Suomen kaltaista työterveyshuoltoa 290 kuntaa järjestää sosiaalipalvelut (julkinen tai yksityinen tuottaja)

17. NORJA Valtio ja 430 kuntaa rahoittavat ja järjestävät terveyden- huollon. Valtion osuus rahoituksesta noin 90 %. Kunnat järjestävät perusterveydenhuollon. Palvelu- tuotannosta vastaavat ammatinharjoittajalääkärit ja yksityiset palvelutuottajat. Kansalaiset voivat vapaasti listautua perusterveyden- huollon lääkäreille, jotka toimivat portinvartijoina erikoissairaanhoitoon. Valtion terveyspiirit (4) ostavat erikoissairaanhoidon omistamiltaan 40 terveydenhuoltoyhtiöltä. Ei erillistä työterveyshuoltoa. Kunnat vastaavat sosiaalihuollosta.

18. TANSKA Valtio vastaa (90 %) terveyspalvelujen rahoittamisesta ja järjestämisestä. Viisi terveydenhuoltoaluetta järjestää sekä erikois- sairaanhoidon että perusterveydenhuollon palvelut. Terveydenhuoltoalueet tuottavat itse erikoissairaan- hoidon palvelut ja ostavat perusterveydenhuollon palvelut ammatinharjoittajalääkäreiltä. Kunnat rahoittavat ja tuottavat sosiaalipalvelut. Ei erillistä työterveyshuoltoa.

19. SAKSA Pakollinen sosiaalivakuutus (työntekijät, työnantajat, valtio) kattaa 85 % kuluista. Maksut kerätään pääosin yhtenäistettyyn terveysrahastoon. Useita satoja vakuutusyhtiöitä/kassoja, jotka kilpailevat asiakkaista ja tilaavat palvelut. Ammatinharjoittajalääkärit tuottavat perusterveyden- huollon palvelut ja voittoa tuottamattomat sairaalat erikoissairaanhoidon palvelut (ei portinvartija- järjestelmää).

20. Hollanti Pakollinen terveysvakuutus kattaa kaikki kansalaiset. Vakuutusmaksu kattaa puolet kustannuksista, toinen puoli katetaan palkansaajan tulosta perityllä maksulla (6.5 %), johon työnantajat osallistuvat. Eläkeläisten tuloista peritään 4.4 %. Voittoa tavoittelevat terveysvakuutusyhtiöt (noin 30) kilpailevat asiakkaista ja maksavat palvelut. Yksityiset ammatinharjoittajalääkärit (sopimuslääkärit) tuottavat perusterveydenhuollon palvelut ja yksityiset voittoa tuottamattomat sairaalat erikoissairaanhoidon palvelut. Yleislääkäri toimii portinvartijana. Kunnat tuottavat sosiaalipalvelut ja terveyden edistämisen.

21. ISO-BRITANNIA Valtio rahoittaa ja järjestää verovaroin lähes kokonaan Iso-Britannian terveydenhuollon. National Health Services tuottaa palvelut. NHS omistaa käytännössä lähes kaikki sairaalat ja klinikat. PrimaryCareTrusts järjestävät perusterveydenhuollon palvelut. Yleislääkärit ovat pääosin ammatin- harjoittajia, joilla on sopimus ”trustien” kanssa. NHS Trusts tuottavat erikoissairaanhoidon palvelut PrimaryCare Trusteille. Perusterveydenhuollon lääkäri toimii portinvartijana. Kunnat tuottavat sosiaalipalvelut. PrimaryCareTrustsPrusterveydenhbuollon

22. USA BEFORE OBAMACARE Veterans – UK, Scandinavia WorkingAmericans – the Netherlands Citizensover the age of 65 (Medicare) – Canada Americanswithout health insurance – ruralIndia

23. ERITYISIÄ HUOMIOITA Ammatinharjoittajalääkäri yleinen perusterveydenhuollon malli Euroopassa Terveyskeskusmalli Suomessa ja Ruotsissa, ei muualla Erillinen työterveyshuolto vain Suomessa Terveydenhuolto ja sosiaalihuolto yleensä eri organisaatioissa Monikanavainen rahoitusjärjestelmä Suomen erityispiirre Potilaan valinnanvapaus keskeinen piirre uudistuksissa