1 / 19

Julkinen vs. yksityinen terveydenhuolto

Julkinen vs. yksityinen terveydenhuolto. Panu Poutvaara Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitos. Johdanto. 1900-luku väestön kasvun ja eliniän pitenemisen vuosisata Suomen väkiluku oli 2,66 miljoonaa vuonna 1900, ja 5,24 miljoonaa 2004

imogene
Télécharger la présentation

Julkinen vs. yksityinen terveydenhuolto

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Julkinen vs. yksityinen terveydenhuolto Panu Poutvaara Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitos

  2. Johdanto • 1900-luku väestön kasvun ja eliniän pitenemisen vuosisata • Suomen väkiluku oli 2,66 miljoonaa vuonna 1900, ja 5,24 miljoonaa 2004 • Maailman väkiluku 1,6-1,7 miljardia 1900, 2,5 miljardia 1950, 6,5 miljardia 2005 • Sekä väestön kasvun että eliniän pitenemisen keskeinen selittäjä lääketieteen kehitys

  3. Eliniän kasvu ja väestön ikääntyminen • Keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä maailmassa 1900-luvun alkupuolella 50 vuotta, 1998 63 vuotta • Suomessa odotettavissa oleva elinikä kasvanut 1900-luvulla n. 30 vuotta • Nykyään 78 vuotta • Vanhusväestön osuus kasvaa

  4. Vastasyntyneen odotettavissa oleva elinikä 1871-2030

  5. 65-vuotiaan odotettavissa oleva elinikä 1901 - 97

  6. Seuraukset terveydenhuollolle • Väestön ikääntyminen vaatii lisäresursseja: terveydenhuollon menot suurimmillaan elämän loppuvaiheessa • Terveydenhuollon menot kasvaneet viime vuosikymmeninä nopeammin kuin BKT • Terveydenhuollon investoinnit vaikuttavat elinikään: resursseja tarvitaan enemmän mutta niillä myös saa enemmän

  7. Terveydenhuollon menot Suomessa • 1960: 3,8 % BKT:sta, julkisen rahoituksen osuus 54 % • 1970: 5,6 % BKT:sta, julk.rah. 74 % • 1980: 6,4 % BKT:sta, julk.rah. 79 % • 1990: 7,8 % BKT:sta, julk.rah. 81 % • 2000: 6,7 % BKT:sta, julk.rah. 75 % • 2003: 7,4 % BKT:sta, julk.rah. 77 %

  8. Määritelmistä • Erotettava rahoitus ja tuotanto • Julkisesti rahoitettu terveydenhoito voidaan silti tuottaa yksityisesti (ulkoistaminen) • Tässä esityksessä yksityinen = yksityisesti rahoitettu ja yksityisesti sovittu

  9. Terveydenhuollon erityispiirteitä • Kuluttajan vaikea havaita palvelun laatua • Tämä korostaa lääkärin valtaa ja vastuuta • Vastakkaissuuntaiset virhemahdollisuudet: hoitamatta jättäminen ja turhat operaatiot • Uusien hoitomenetelmien, lääkkeiden ja laitteiden tehokkuuden, turvallisuuden ja vaikuttavuuden arviointi hankalaa

  10. Niukkuuden jakaminen • Julkisessa terveydenhuollossa niukkoja resursseja jaetaan jonottamalla ja priorisoimalla hoitoja • Yksityisellä puolella hoidot myydään asiakkaalle; niukkuus jaetaan markkinamekanismin kautta maksuvalmiille

  11. Kallis yksityinen ja halpa julkinen? • Julkisessa terveydenhoidossa todennäköisempää säästää silloin kun ei pitäisi tai valita liian halpa vaihtoehto, yksityisessä taas operoida silloin kun ei pitäisi tai valita liian kallis vaihtoehto • Näin ollen julkinen terveydenhoito kustannustehokkaampaa, kun taas yksityinen pyrkii pelaamaan varman päälle

  12. Terveydenhuollon palkkataso • Julkisella sektorilla markkinavoimaa, voi painaa lääkärien ja sairaanhoitajien palkat alemmaksi kuin mitä kilpailullisilla markkinoilla • Äänestys jaloilla? • Paljonko koulutetaan?

  13. Terveydenhuollon menot 2003 Alle 8 % BKT:sta: Luxemburg,Irlanti, Suomi, Itävalta, Espanja, Iso-Britannia: julkisen osuus 70-85 % 8- 10 % BKT:sta: Italia, Tanska, Ruotsi, (Belgia), Portugal, Alankomaat: julkisen osuus 62 – 85 Ranska: 10 % BKT:sta, julkisen osuus 76 % Saksa 11 % BKT:sta: julkisen osuus 78 % Sveitsi 12 % BKT:sta, julkisen osuus 59 % Yhdysvallat 15 % BKT:sta, julkisen osuus 44 %

  14. Nopea yksityinen ja hidas julkinen? • Yksityisellä sektorilla voittomotiivi kannustaa omaksumaan nopeasti uudet (kalliit) hoitomenetelmät ja lääkkeet • Julkinen puoli hidas uusien innovaatioiden omaksumisessa; painopiste vaikuttavuuden arvioinnissa. Hitaus tarkoittaa menetettyjä mahdollisuuksia, voi joskus myös suojata virheiltä

  15. Innovatiivinen yksityinen? • Yksityisellä sektorilla voittomotiivi kannustaa kehittämään uusia (kalliita) hoitomenetelmiä ja kehittämään lääkkeitä • Markkinaehtoinen hoitojen kehittäminen • Ehdoton valtaosa innovaatioista yksityiseltä sektorilta • Maksuvalmius ja hoitojen kehitys

  16. Tasa-arvoinen julkinen? • Julkinen terveydenhuolto takaa hoidon maksukyvystä riippumatta; köyhällä oikeus (suunnilleen) yhtä hyvään terveydenhuoltoon kuin rikkaalla • Tasa-arvon toteutumisessa voi olla alueellisia eroja • Palvelujen tasa-arvoisuus ei vielä kerro niiden tasosta

  17. Plussat ja miinukset Julkinen Yksityinen + tasa-arvoinen - raha ratkaisee + kustannustehokas - kallis - hidas innovoija + nopea innovoija • jonot + nopea hoito

  18. Tilaa molemmille? • Väestön ikääntyminen tekee niukkuudesta entistä kipeämmän ongelman • Amerikkalainen malli kallis ja jättää silti suuren osan väestöstä turvatta, byrokratia • Yksityinen vakuutusjärjestelmä kärsii kielteisestä valikoitumisesta ja moraalikadosta, johtaa tehottomuuteen

  19. Tilaa molemmille? • Yksityinen puoli tuo lisäresursseja ja pienentää kustannuspainetta, innovaatiot • Haasteita: • miten lääkärit yhdistävät työnteon julkisella ja yksityisellä puolella? (ulkoistaminen, alihankinnat) • yksityinen terveydenhoito ja julkisen terveydenhoidon poliittinen tuki • haittaverojen ja verovähennysten käyttö • Perusturvallisuus verovaroin, lisäturvaa yksityisesti?

More Related