Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tilannekatsaus

1. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tilannekatsaus Eero Vilhu, ohjelmakoordinaattori10.12.-10, IS SK, Helsinki

4. Sidonnat maakunnittain ja toimintalinjoittain 25.11.-10

5. Ohjelman ydinindikaattoreiden toteutuminen –vertailua… * Uusien yrityksien ja työpaikkatietojen luvut eivät ole vertailukelpoisia: Tuki2000 –järjestelmän tiedotovat loppuun maksettujen yrityshankkeiden tietoja ja Finnveran osalta myöntövaiheen arvioita

6. Työpaikka- ja yritystavoitteiden toteutuminen 30.6.-10

7. Työpaikka- ja yritysindikaattorit maakunnittain (30.6.2010) - Maakunnittaiset ja organisaatiokohtaiset erot suuria merkintätavoissa Käytössä olevat resurssit 24 % 13 % 25 % 37 % 100 %

8. Menoluokat ja Lissabonin strategian toteutuminen, 30.9.2010 *Lissabonin strategian toteut-taminen 30.9.2010 81,3 % - Matkailu mukaan  88,6 % (Tavoite 85,7 % vai 75 %?), EAKR-ohjelmista Itä-Suomessa korkein prosentti

9. Menoluokat Tilanne 30.9.-10, menoluokat • Yksittäisistä menoluokista suurimmat ovat • 01, Tutkimuskeskusten TTK-toimet, 14,9 % • 03, Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen (pk-yritykset, muut yritykset, korkeakoulut, muut keskiasteen jälkeistä koulutusta tarjoavat oppilaitokset, tutkimuskeskukset, tiede- ja teknologiakeskukset), 7,5 % • 57, Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi, 7,3 % • 05, Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille, 6,0 % • Kaatoluokka ”muu investointi yrityksiin” suuri, 14,6 %

10. Toimintalinja 1 Tukimuodoista yli 73 % rahoituksesta kohdistettu investointeihin, valtuuden osoitus Finnveralle noin 13 % Menoluokista noin 90 % sidonnoista tutkimukseen ja ja teknologiseen kehittämiseen sekä innovointiin ja yrittäjyyteen (menoluokat 01-09) – kaatoluokka muu investointi yrityksiin (08) liiankin suuri, yli 40 % koko toimintalinjasta Tukiryhmistä valtaosa yritysten kehittämisavustuksiin, josta lähes puolet uusien tuotteiden, palvelujen ja uusien tuot.menetelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon Ei merkittäviä eroja maakuntien välillä eri tukimuotojen käytössä

11. Hanke-esimerkki, TL 1 European Batteries Oy:n toiminnan aloittaminen • Ärm-rahoitusta on ohjautunut Keski-Savon Teollisuuskylä Oy:lle yhteensä 2,9 M€ akkutehtaan toimitiloja varten. Lisäksi TEM osoitti hiljattain Pohjois-Savon ELY-keskukselle 1,34 M€ lisää ärm-rahaa, joka on tarkoitus käyttää akkutehtaan toimitilojen laajentamiseen. ELY:n päätös laajennushankkeesta siirtyy kuitenkin ensi vuoden puolelle. Lisäksi itse European Batteries Oy on saanut kansallista rakennemuutosrahaa 1,3 M€. • European Batteries Oy on käynnistänyt Varkaudessa maailman uudenaikaisinta ympäristöystävällisiä litium-ioni -akkuja ja -akkujärjestelmiä valmistavaa tehdasta Euroopan aluekehitysrahaston tuella. Tehtaan kokonaisinvestointi rakennuksineen on 40 milj. euroa. Se on jo luonut noin 40 uutta työpaikkaa Varkauteen. • Suunnitteilla on tehtaan laajentaminen, mikä mahdollistaa yhtiön kasvun yhdeksi merkittävimmistä suurten litium-ioni -akkujen tuottajista Euroopassa vuonna 2012. Tällöin Varkauden tehtaan tuotantomäärät riittävät täyttämään mm. OEM- autonvalmistajien vaatiman sähköautojen akkujärjestelmien tuotantokapasiteetin. Laajennuksen kokonaisinvestointi on lähes 70 milj. euroa. Sen lasketaan tuottavan 100–150 uutta työpaikkaa Varkauteen. Monipuolinen kumppanuus- ja rahoitusverkosto • European Batteries Oy:n päärahoituslähteet muodostuvat oman ja vieraan pääoman ehtoisesta rahoituksesta sekä EU-ohjelman kehittämisavustuksista. Tärkeä yhteistyökumppani yhtiön tuotekehityksessä ja liiketoiminnan käynnistämisen rahoituksessa on ollut ELY-keskuksen ja Finnvera Oyj:n lisäksi Tekes. Se on antanut tukensa ja verkostonsa käyttöön tässä kansallisessa uuden ja puhtaan teknologian kehittämishankkeessa.

12. Hanke-esimerkki, TL 1 Kaivostoiminnan infra-investoinnit, Pampalo (A536364) • Toimintalinja: 1: Yritystoiminnan edistäminen • Projektityyppi: Investointiprojekti • Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 4.9.2007 ja päättyy 31.7.2010 • Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, yritystuet • Toteuttaja: ENDOMINES OY • Pampalon kultakaivos on Pampalossa Ilomantsin kunnassa toimintansa vuonna 2011 aloittava kultakaivos. Ruotsalaisen Endominesin kaivoksen rakennustyöt alkoivat syksyllä 2009, ja niiden on määrä valmistua vuoden 2010 loppupuolella. Paikalle rakennetaan rikastamo, murskaamo, rikastushiekka-alue sekä konttori- ja huoltotiloja. Valmistuttuaan kaivos työllistää 70 henkeä ja rakennusvaiheessa enimmillään sata. Rakentaminen tulee maksamaan 20 miljoonaa euroa. Projektin julkinen rahoitus, euroa • Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 2 520 000 • Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 688 595 • Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 520 000 • Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 688 595

13. Toimintalinja 2 Tekesin rahoitus n. 50 M€ (73,5 % julkisen tutkimuksen tukimuodossa Tuki2000-järjestelmän TL 2:n hankesidonnoista) TEKESin rahoituksessa korostuvat uuden teknologian käyttöönotto ja uusien tuotteiden, palvelujen ja uusien tuot.menetelmien kehittäminen ja käyttöönotto Erityisesti menoluokat 01 (tutkimuskeskusten TTK-toimet) ja 03 (teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen) ja 02 (TTK-infrastruktuuri ja teknologian eri aloihin erikoistuneet osaamiskeskukset) Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta käytetty melko vähän

14. Metallialan koulutustehdas sekä digitaalisen tuotannon tutkimusyksikkö Metallialan innotehdas ENC -pinnoitushanke ENC -pinnoitushanke, investoinnit Digitaalisen tuotannon tutkimusyksikkö(osana Metallialan koulutustehdas -hanketta) Teollisen pintakäsittelyn koulutustehdas Teollisen pintakäsittelyn innotehdas Esimerkkihanke TL 2 Metallialan koulutuksen kehittämisen kärkihankekokonaisuus, Pohjois-Savo • Savonia ammattikorkeakoulu, Savon ammatti- ja aikuisopisto • EAKR TL 2: 3,54 milj €, josta EU:n ja Valtion rahoitusta 3,02 milj € • ESR: 2,65 milj €, josta EU:n ja Valtion rahoitusta 2,20 € • Metallialan koulutuksen kehittämiseen liittyvän hankekokonaisuuden muodostavat kolme ESR-hanketta ja kolme EAKR-hanketta. Hankekokonaisuudessa selvitetään laajasti kuinka oppilaitokset ja yritykset voivat yhdessä aikaansaada osaavan, ammattitaitoisen ja innovatiivisen verkoston sekä kehittää henkilöstönsä osaamista ja tutkimus- sekä kehitystyötä. • EAKR -hankkeissa tuloksina ovat uudenlaiset oppimisympäristöt koneineen ja laitteineen sijoitettuna tuotantoympäristöön metallialan yrityksissä. ESR -hankkeissa yritysten henkilöstön käytön tehostamiseksi luodaan yritysten ja koulutuksen järjestäjien kesken uusia koulutusyhteistyömuotoja, jossa kehitetään uusia tuotantomenetelmiä ja kokeillaan uusia teknologioita. • Metallialan koulutustehdas sekä digitaalisen tuotannon tutkimusyksikkö (ESR) • Metallialan innotehdas (EAKR) • Teollisen pintakäsittelyn koulutustehdas (ESR) • Teollisen pintakäsittelyn innotehdas (EAKR) • ENC –pinnoitushanke (ESR) • ENC -pinnoitushanke, investoinnit (EAKR) • Digitaalisen tuotannon tutkimusyksikkö (osana Metallialan koulutustehdas -hanketta) Näiden maakunnan metalliteollisuuden kärkihankkeiden toiminnoilla on mahdollistettu mukanaolevien teollisuudenalojen sekä tutkimus- ja opetuslaitostenvälinen todellinen ja tiivis yhteistyötoiminta. Tämä yhteistyötoiminta palvelee alueen elinkeinoelämän tarpeita koulutuksen ja tutkimuksen kautta sekä edesauttaa opiskelijoiden työllistymistä alueen yrityksiin. Nämä hankkeet kokonaisuudessaan ovat nostamassa alueen vetovoimaisuutta ja näkyvyyttä uusilla toimintamalleillaan

15. Esimerkkihanke, TL 2 CreaVehicle -simulointitutkimuskeskus, kehittämishanke (A31140), Kainuu • Projektityyppi: Sekä investointi- että kehittämisprojekti • Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2010 ja päättyy 31.12.2011 • Toteuttajan nimi: Oulun yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos, Kajaanin yksikkö • Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 357 039 € Kohderyhmät • Simulointitutkimuskeskuksen toiminta hyödyttää välittömästi Kainuun ajoneuvojen tietojärjestelmiä tuottavia yrityksiä ja välillisesti huomattavan suurta joukkoa alueellisia toimijoita (Kainuun ATJ -hanke) luomalla uutta osaamista ja edistämällä syrjäisten alueiden työllisyyttä.TOL:n yhteistyökumppaneita ja aiempiin CreaTol- ja CreaUse-hankkeisiin osallistuneita yrityksiä ovat mm. KPO, Ebsolut Oy, Creabyte Oy, Datala Oy, Gisforest Oy, Sunit Oy, KH FIN Oy, Paalumedia, Mecano Group Oy sekä IT-Pooli yrityksiä yhdistävänä toimijana. Hankkeen aikana pyritään systemaattisesti tiivistämään ja laajentamaan yritysyhteistyötä alueen potentiaalisten ICT -yritysten kanssa. Tavoitteet ja toteuttaminen • Hankkeen tavoitteena on synnyttää pitkäjänteinen simuloinnin koulutus- ja tutkimusyhteistyö Kainuun ajoneuvojen tietojärjestelmien koulutus-, kehitys- ja tutkimusorganisaatioiden keskuuteen. Hankkeessa suunnitellaan, rakennetaan, käytetään ja tutkitaan ajoneuvojen simulointiympäristöä, jota voidaan hyödyntää Kainuun alueen ajoneuvojen tietojärjestelmiä tuottavien yritysten tuotekehityksessä. Esitetty hanke mahdollistaa Kajaanin alueen koulutusalojen yhteistoiminnan kehittymisen toivottuun suuntaan. Hanke mahdollistaa myös alueen koulutusorganisaatioiden laboratoriotilojen yhteiskäytön ja toiminnan alueen ajoneuvotietojärjestelmien simulointi- ja tuotantoympäristöjen puitteissa.Hankkeen erityisinä tavoitteina ovat: • - Tietomateriaalin tuottaminen yritysten osaamistason kohottamiseksi (mm. ajoneuvojen tietojärjestelmien suunnitteluohjeistot/muut käytännön oppaat)-Kehitetään yritysten kanssa soviteltuja geneerisiä simulointiympäristöjen ohjelmistotuotannollisia ja ajoneuvojärjestelmien (ohjelmistojen) käytettävyyteen liittyviä ratkaisuja-Kehitetään ajoneuvojen tietojärjestelmien käytettävyystutkimuksen ja -opetuksen metodiikkaa ja hyviä käytänteitä- Kansallisen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyöverkoston kehittäminen ja ylläpito- Asiantuntijavierailut, konferenssit ja workshopit- Yhteistyö muiden tutkimusyksiköiden kanssa-Luodaan valmiuksia kehittää pysyviä toimintamalleja (verkostoillat, mentorointi, klusterointi, match making) ja forumeita tukemaan ajoneuvojen tietojärjestelmien verkostoja

16. Toimintalinja 3 Suuria menoluokkia: rautatiet, tuki matkailupalvelujen kehittämiseen, tiehankkeet, ympäristönsuojelu ja riskien ehkäisy Kysyntä kasvanut suhteellisesti toimintalinjoista eniten MYAKeissa 2007-2011 sidottu jo yli 100 % kehyksestä, eroja maakunnittain Varausaste jo nyt melko korkea Hankkeita Omassa kokoluokassaan Karjalan- ja Savonratojen tasoristeysten poistot (ES, PK, PS) ÄRM: Savonlinnan syväsataman siirto Matkuksen-Kylmänmäen yritysalueen maa- ja vesirakennustyöt sekä kaukolämpö ja energiahuollon rakentaminen Pieniä esiselvityshankkeita Keskisuuria matkailun ja ympäristön kehittämishankkeita

17. Hanke-esimerkki, TL 3 Kestävä hevosympäristö (A30827), Pohjois-Savo • TL 3, toteutusaika: 1.2.2009 – 31.12.2011 • Hakija/päätoteuttaja: Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä • Rahoitus: EAKR/valtio 384 073 € / kuntarahoitus 247 505 € / yksityinen 8500 € / kokonaiskustannukset 640 078 € • Suonenjoen Käpylän ravirata, valmennusreitit sekä hevostallialueet jaloittelutarhoineen sijoittuvat tärkeälle, vedenhankintakäytössä olevalle Lintharjun pohjavesialueelle. Hevostoiminta alueella on käynnistynyt jo 1960- ja 1970 lukujen vaihteessa. Nykyisin alueella toimii kolme talliyrittäjää, joiden talleissa on karsinapaikkoja yhteensä 60 hevoselle. Lisäksi kymmenet tallit Kuopion eteläpuoliselta Pohjois-Savon alueelta käyttävät ravirata-aluetta harjoitteluratanaan. • Hankkeen tavoitteena on pienentää ympäristökuormitusta vähentämällä hevostarhoista johtuvien valumien joutumista vesistöihin ja pohjaveteen sekä • kehittää taloudellisia, turvallisia ja ympäristönsuojelullisesti kestäviä tarharatkaisuja, jotka soveltuvat Suomen olosuhteisiin (sekä rinnetarhojen, että pohjavesialueilla olevien tarhojen osalta) • tuottaa uutta tietoa ja käytännönläheistä opastusmateriaalia hevosten tarhausratkaisuista, tarhojen hoidosta ja hevostilan ympäristönsuojelusta • välittää tietoa hyvistä tarhauskäytänteistä talliyrittäjille, hevosharrastajille, alan oppilaitoksiin, neuvojille ja viranomaisille. • Hingunniemessä: • laaditaan tarhasuunnitelmat, joilla voidaan selvästi vähentää Hingunniemen hevoskeskittymän aiheuttamaa Kiuruveden sekä sen alapuoleisen vesistön ravinnekuormaa • toteutetaan tarhojen rakentaminen (3 ha) • haetaan Hingunniemen maisemaan sopiva ja kustannustehokas ratkaisumalli tarhojen rakentamiseksi, valumien estämiseksi ja ympäristöasioiden hallitsemiseksi erityisesti rinnetarhoissa. • Käpylässä: • tehdään suunnitelma Käpylän hevosurheilukeskuksen tarkoituksenmukaiselle ympäristörakentamiselle • suunnitellaan ja toteutetaan tarha-alueen rakentaminen hevosurheilualueella (3000 m2) • haetaan Käpylän tallialueella parhaat käytännöt sekä pohjavesialueen että maaperän suojaamiseksi sekä riskien hallitsemiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.

18. Esimerkkihanke, TL 3 Outokumpu -Aarrekaupunki (A31361) • Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 860 405 • Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 229 150 • Projektityyppi: Investointiprojekti • Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2010 ja päättyy 31.12.2011 • Toteuttaja: Outokummun kaupunki Kohderyhmät • Matkailijat profiloituna seuraavasti:lapsiperheet, harrastematkailijat, muut vapaa-ajanmatkailijat, koululaisryhmät, yritykset ja niiden sidosryhmät, julkisen ja kolmannen sektorin organisaatiot. Lisääntyvä matkailijamäärä kasvattaa kaupan ja palvelualan palveluiden kysyntää ja hankkeen kohderyhmänä ovat ko. palveluja tuottavat yritykset. • Matkailun kehittäminen Outokummussa tehdään matkailuliiketoiminnan tuotantoalustaa rakentamalla (infra-hanke) ja samanaikaisesti sisältötuotanto kehittämällä (sisältöhanke).Rakentamishankkeen toteuttaa Outokummun kaupunki ja mukana olevat yritykset sitoutuvat hankkeeseen sisältöhankkeen kautta. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta • Outokummun matkailun master plan suunnitelman mukaisten toimenpiteiden tavoitteena on Outokummun elinkeinotoiminnan ja yrittäjyyden kehittäminen matkailun avulla. Kokonaiskehittäminen rakentuu matkailuliiketoiminnan tuotantoalustan (infran rakentaminen) tekemisestä ja sisältötuotannon kehittämisestä.Tavoitteena on, että Outokummun Vanhalla Kaivoksella on v. 2015 maakunnallinen, valtakunnallinen ja kansainvälistyvä perhematkailukohde. Matkailijoita Outokumpuun tuovat lisäksi tuotteistetut kokous- ja juhlapalvelut, monipuoliset tapahtumat ja produktiot. Oheiskohteena ja harrastematkailijoiden kohteena toimii käsityöläiskylä.Outokummun kaupungin rooli kokonaiskehittämisessä on yritystoiminnan puitteiden kuntoon saattaminen, varsinaiset matkailupalvelut tuottavat yritykset. Tämän hankkeen tuloksena Vanhan Kaivoksen rakennuksia ja rakenteita sekä Kummunkatu on rakennettu matkailuliiketoiminnan tuotantoympäristöksi. Rakentamishanketta tukevat, erilliset, sisältöhankkeet ja on line asiakastutkimus.

19. Painopisteet – Etelä-Savo Loppuohjelmakauden painotukset linjattu Etelä-Savon maakuntaohjelmassa 2011-2014: Etelä-Savossa on ohjelmakauden alussa panostettu voimakkaasti maakunnan osaamisrakenteisiin ja erityisesti tutkimus-, kehitys- ja innovaatioympäristön saattamiseksi kilpailukykyiseksi ja maakunnan elinkeinoelämää hyödyntäväksi. Keväällä 2010 valmistuneessa Innovaatiostrategiassa luodaan vahva perusta ohjelmakauden viimeisten vuosien painopisteille. Näiden avaintuotanto-alojen rajapinnoista syntyvät ne innovaatiot, joiden tavoitteena on tuottaa uusia innovatiivisia asiakasratkaisija ja uutta liiketoimintaa: Teknologiapohjaiset innovaatiot: uusiutuva energia, kuituteknologia ja muu metsäbiomassan hyödyntäminen sekä materiaali ja ympäristöteknologia Palveluinnovaatiot ja palveluliiketoiminta liittyen esimerkiksi turvallisuuteen, digitointiin ja sähköiseen arkistointiin sekä matkailu- ja elämystuotantoon Ohjelman viimeisinä vuosina rahoitusta allokoidaan myös mm yritysten kehittämispalveluihin sekä keskeisten toimialojen kehittämiseen –puutuoteteollisuus, teknologiateollisuus, matkailu

20. Painopisteet - Kainuu Yritystoiminnan kehittäminen maakunnan kärkialojen t&K-toiminnan ja innovaatiotoiminnan kehittämisen kautta Verkostojen kehittäminen: Measurepolis / Cemis tutkimuskeskus – mittaustekniikka erityisesti metsäteollisuuden, ympäristöasioiden ja älykkäiden koneiden edellyttämään tietoliikenteeseen Woodpolis – puutuotealan osaaminen ja tuotekehitys Toimintalinjoista painottuvat loppukaudelle TL 1 (yritystoiminnan kehittäminen) ja TL 2 (innovaatiotoiminta verkostoituminen) TL 3 Kainuussa suhteessa muita maakuntia pienempi, vaikka sidonnat muita jäljessä niin moneen hankkeeseen ei kehys enää riitä

21. Painopisteet – Pohjois-Karjala POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa 2011-2014 kehittämisen painopisteiksi on valittu maakunnan luontaisiin vahvuuksiin sekä erityisosaamiseen pohjautuvat tuotannolliset alat; metsä- ja puu & bioenergia, muovi ja metalli/teknologiateollisuus, kivi ja mineraalit sekä elintarviketuotantoklusterit. Lisäksi on valikoitunut aloja, joilla nähdään olevan erityistä kehityspotentiaalia: ICT, kulttuuri- ja hyvinvointituotanto sekä matkailu. Jatkossa tullaan painottamaan erityisesti eri toimialojen välistä uusien tuotteiden kehittämistä ja hyödyntämään ns. toimialojen välisiä rajapintoja etsittäessä uusia, innovatiivisia aluekehityksen voimavaroja. Vaikka teknologiset ratkaisut ovat ensisijaisia uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä, tarvitaan niiden lisäksi uusia toimintatapoja ja ratkaisumalleja, jotta eri toimialojen rajapinnalla piilevät mahdollisuudet löydetään ja saadaan käyttöön. Lisäksi 30.9.2010 päättyvällä EU-tukihakukierroksella haettu myös hankkeita, jotka toteuttavat Pohjois-Karjalan teknologiateollisuuden kehittämisohjelmaa.

22. Painopisteet – Pohjois-Savo Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014 linjaa aluerahoituksen strategiset kohteet, joihin loppuohjelmakauden rakennerahastovaroja kohdennetaan. MYR päättää lokakuun kokouksessaan varojen tarkemman kohdentamisen. Teknologiateollisuuden tuotannolliset ja teknologiset menetelmät sekä yritysverkostot (tuottavuus ja sitä tukevat välineet ja toimintatavat) Metsäteollisuuden uudistuminen energia-alalle ja biojalostukseen: energiainsinöörikoulutuksen ja akkuteknologian kehitysresurssit, biojalostuksen soveltava tutkimus Mittaustekniikan ja laskennallisen osaamisen soveltaminen eri aloille, mm. ympäristö, farmasia, lääketeollisuus, elintarvike, koneet ja energia Maitotalouden osaamis- ja kehittämispuitteiden sekä jalostuksen kehittäminen Lääkeklusteri Hyvinvointipalvelujen valmistelu- ja päätöstyökalut ja tukevat tietojärjestelmät sekä käytäntöjä uudistavat kehityshankkeet

23. Viestintä • Viestinnän arviointi käynnissä • Kansallisen viestintästrategian tarkistus ensi vuonna (2011) – myös suuraluekohtaisia strategioita tarkastettaneen • Hyvien käytäntöjen systemaattinen keruu (hankkeet ja käytännöt hankkeiden sisällä) jatkuu • Itä-Suomen rakennerahastopäivät 30.9. - 1.10.-10 Kajaanissa (hankkeet ja viranomaiset) • Vipuvoimaa EU:lta –hanketietoiskut kaikissa maakunnissa • EU arjessa –tapahtuma Joensuussa, v. 2011 Kuopiossa • Portaalit viestinnän keskeisimpänä alustana • www.rakennerahastot.fi (valtakunnallinen) • www.ita-suomi.fi tai http://rakennerahastot.ita-suomi.fi (Itä-Suomi) • Rakennerahastotietopalvelu kaikkien hyödynnettävissä (www.eura2007.fi/rrtiepa)