Laatu osaamisen tunnistamisessa

1. Laatu osaamisen tunnistamisessa 18.9.2012Anni Karttunen Eurooppalaisen koulutuspolitiikan asiantuntija

2. Työnhaussa IKEAssa

3. Yleistä laadusta • Laatu on hyvin laaja käsite ja sitä on hankala määritellä => Mieluummin: laadunhallinta-mekanismit validointiprosessissa • Validointia tapahtuu erilaisissa konteksteissa; laadunhallintamekanismien tulee vastata tarkoitustaan eri konteksteissa (vrt. formaali koulutus, työelämä, vapaa sivistystyö jne.)

4. Yleistä jatkuu… • Suomessa laadunhallinnasta validoinnin yhteydessä puhutaan hyvin vähän, esim. • Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksessa ei mainita osaamisen tunnistamista ja tunnustamista • Laeissa / säädöksissä ei mainita laatua tai laadunvarmennusta • Osaamisen tunnistamiseen liittyvässä virallisessa ohjeistuksessa ei puhuta laadusta tai laadunvarmennuksesta • Ammatillisten oppilaitosten laadunhallintastrategioissa tai pedagogisissa strategioissa ei validointiprosessia tai siihen liittyvää laatua käsitellä (Nyt Salpaus poikkeus, uusi peda strategia)

5. Yleistä jatkuu… • Laadunhallintaa pidetään joskus uhkana validoinnin joustavuudelle TAI nähdään riittävänä, että koulutusjärjestelmään liittyy laatujärjestelmä. • Laadunhallinnan perimmäisenä tarkoituksena on kuitenkin OHJATA järjestelmää, ja taata YKSILÖLLE tasapuolinen, läpinäkyvä ja luotettava menettely. • Yksilö on kaikkein tärkein toimija validoinnissa! • Kovat osaajat saadaan esiin laadukkaalla validointiprosessilla…

6. Laadun perusta 1. Luotettavuus • Järjestelmä on läpinäkyvä ja selkeä => onko?  • Arviointi, arvioinnin tulokset ja arviointimetodit ovat asianmukaisia ja luotettavia  • Arviointiprosessia kehitetään jatkuvasti  • Arviointi on yksilölle läpinäkyvä => onko? 

7. Laadun perusta 2. Validointijärjestelmän pysyvyys • Lait, asetukset ja muu virallinen ohjaus  • Rahoitusjärjestelmä  • Muut resurssit (koulutettu henkilöstö, aika ...)  • Toimijoiden luottamus järjestelmään 

8. Laadun perusta 3. Standardit • Standardit, mihin osaamista verrataan ja mihin arviointi perustuu   => edellytys järjestelmän läpinäkyvyydelle • Tutkinnon perusteet kuvattu, joskus arvioinnin perusteet tulkinnanvaraisia • Usein arvioitu osaamiskokonaisuus ”heitetään” valinnaisten romukoppaan, eikä tutkinnon perusteiden osaamiskokonaisuuteen => ei palvele tarkoitustaan

9. Laadun perusta 4. Yksilön oikeudet • Valitusoikeus   =>Näyttötutkintojärjestelmässä toimiva =>Nuorisokoulutuksessa, mikäli validointia ei tehdä, ei ole valitusoikeutta, sillä valitusoikeus perustuu arvioinnin tulokseen • Oikeus ohjaukseen   =>Henkilökohtaistamismääräys painottaa ohjausta kaikissa vaiheissa. =>Ei ole määritelty kuka on ohjaaja, mitkä ovat ohjaajan kompetenssit, rooli ja tehtävät tunnistamisprosessissa

10. Laadun perusta 5. Toimijoiden vastuut ja velvollisuudet • Validointiprosessissa toimivien tulee olla motivoituneita ja positiivisesti asennoituneita osaamisen tunnistamista ja tunnustamista kohtaan  • Toimijoiden tulee tuntea järjestelmä hyvin   • Toimijoilla pitäisi olla tarvittava koulutus validointiin (ohjaajat, arvioijat, työssäoppimisen ohjaajat ja arvioijat jne.)   • Toimijoiden tulisi tehdä saumatonta yhteistyötä 

11. Laadun perusta 6. Validointijärjestelmän systemaattinen valvonta • Sisäiset ja ulkoiset auditoinnit  • Tilastot  • Hyvien käytänteiden jakaminen ja benchmarking 

12. Vahvuuksia • Kolmikantajärjestelmä ja työelämäarvioijat • Yksityiskohtainen lainsäädäntö ja ohjeistus ammatillisessa aikuiskoulutuksessa => osaamisen tunnistaminen on yksilön OIKEUS • Kansalliset osaamisperustaiset tutkinnon perusteet • Korkea markkina-arvo ja luottamus työelämän puolelta

13. Vahvuuksia • Riippumaton tunnustamisen elin: näyttötutkintotoimikunnat (amm. aik.) • Arvioijakoulutus (näyttötutkintomestari, amm. aik) • Etabloitunut prosessi (amm.aik)

14. Heikkouksia • Lait ja ohjeet eivät aina toteudu lain hengen mukaisesti käytännössä (vrt. maahanmuuttajat) • Osaamista tunnistetaan ja tunnustetaan tällä hetkellä ainoastaan formaalin, tutkintoon johtavan koulutuksen sisällä • Ohjauksen ja ohjaajien rooli ja ohjaajien kompetenssit määrittelemättä laissa (lasi voikin olla puoliksi tyhjä jos opettaja lähtee alkukartoitusta tekemään…)

15. Heikkouksia • Opettajankoulutus osittain jälkijunassa kehityksessä: osaamisen tunnistamista, sen merkitystä yksilölle, sen filosofiaa, osaamisen arviointia ja arviointimetodeita ei opeteta • Näyttötutkintomestarin koulutus ei tarkastele validointia elinikäisen oppimisen näkökulmasta sen eri konteksteissa, vaan näkemys on melko mekanistinen • Rahoitusjärjestelmissä ei ole korvamerkittyä rahaa osaamisen validoinnille => opiskelija ohjataan helposti koulun penkille

16. Toivomuslista • Toimijoiden kompetensseja kehitettävä • Avointa keskustelua validoinnin laadusta aloitettava • Suomeen saatava ”Validointikeskus”, joka toimisi riippumattomana asiantuntijaorganisaationa ja ohjaisi validoinnin kehittämistä koko elinikäisen oppimisen kontekstissa • Nopeita, joustavia, työelämälähtöisiä validoinnin polkuja kehitettävä (50+ ja mamu) • Tutkimustietoa saatava validoinnin vaikutuksista!

17. Toivomuslista • Kuka lähtis mun kaa tekemään tätä juttuu? Toivoo, Anni