1 / 32

Metsän eri käyttömuotojen yhteispeli

Metsän eri käyttömuotojen yhteispeli. 1. Liisa Tyrväinen MMT, prof., Metla/Lapin yliopisto. Metsien käyttömuotojen merkitys muuttuu. Metsien käyttömuodot ja niiden taloudellinen merkitys vaihtelevat maakunnittain Suomessa .

rainer
Télécharger la présentation

Metsän eri käyttömuotojen yhteispeli

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Metsän eri käyttömuotojen yhteispeli 1 Liisa Tyrväinen MMT, prof., Metla/Lapin yliopisto

  2. Metsien käyttömuotojen merkitys muuttuu • Metsien käyttömuodot ja niiden taloudellinen merkitys vaihtelevat maakunnittain Suomessa. • Erot johtuvat puun määristä, puun kysynnästä, tuotantolaitosten ja kansallispuistojen sijainnista ja maakuntien talouksien rakenteista. • Maaseutualueiden elinvoimaisuutta voidaan tukea uusien luontoa hyödyntävien elinkeinojen kuten matkailun, luonnontuotealan ja muun luontoon perustuvan yrittämisen kautta. • Markkinattomat metsien käyttömuodot (esim. virkistys- ja ekosysteemipalvelut) ovat yhteiskunnassa yhä tärkeämpiä.

  3. Metsien eri käyttömuotoja (Hetemäki ym. 2006) Miten metsiä käytetään niin, että yhteiskunnan hyöty muodostuu mahdollisimman suureksi?

  4. Kilpailua vai synergiaa? • kaikkea ei voi saada lisää → joudutaan valitsemaan: • Mitä tuotetaan ja kuinka paljon (paperia, bioenergiaa, ekosysteemipalveluja, maisema- ja virkistysarvoja)? • Miten tuotetaan (esim. teknologia ja politiikkakeinot)? • Kenelle kustannukset ja hyödyt koituvat (teollisuus, metsänomistajat, suuri yleisö, luonnon monimuotoisuus)? • Koska tuotetaan (metsien käyttö yli ajan)? • Mikä on julkisen vallan politiikan rooli? • arvostukset riippuvat siitä miten yhteiskunta ja metsäsektorin toimintaympäristö kehittyvät

  5. Metsän tuotteiden arvoja vuonna 2004 (Metsätilastollinen vuosikirja 2005)

  6. Luontomatkailun talous- ja työllisyysvaikutusten arviointi • Luontomatkailun tilastointi on puutteellista. • VILMAT (YM 2002) • luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön työllisyysvaikutukset v. 2000 noin 32 000 htv, (kotimaisen kysyntä 23 000 htv ja ulkomainen 7500 htv). • Tulevaisuuden metsäfoorumin luontomatkailutyöryhmä (2005): • luontomatkailun työllisyysvaikutus v. 2002 20 000-30 000 htv • Luontomatkailu (2002) noin 1/5 metsätalouden arvonlisäyksestä

  7. Talous- ja työllisyysvaikutukset Lapissa • Alueellisesti selkeimmin luontomatkailu on kasvanut Lapissa, Kuusamossa ja Kainuussa. • Matkailutulo noin 400 milj. euroa vuodessa (2000-2004, Lapin liitto). • Matkailutulo vuonna 2002 oli 4/5 koko metsäsektorin arvonlisäyksestä Lapin metsäkeskuksen alueella. • Inarin kunnassa matkailun osuus työllisyydestä oli 20,0 %). (Metsäsektori 5,3 % ja porotalous 8,3 %, Vatanen ym. 2005)

  8. Luontoon perustuvien elinkeinojen paikallistaloudelliset vaikutukset Inarissa (Vatanen ym. 2006)

  9. Tulokset 1b. Luonnon käyttöön perustuvien toimialojen suhteelliset osuudet työllisistä.

  10. Matkailun kasvulukuja • WTO:n arvio: Kansainvälisen matkailun kasvu pitkällä aikavälillä 4% • suomalaisen aikuisväestön yöpymisen sisältävien matkojen määrä kotimaassa lisääntynyt keskimäärin 9,5%/v 2000-2003, luontomatkojen arviolta hieman enemmän • VILMAT-työryhmän arvio v.2002: esitetyin toimenpitein luontomatkailun kasvu 8%/v

  11. Millainen osuus kasvavasta matkailusta suuntautuu Suomeen?

  12. Matkailun kausivaihtelu Lapissa

  13. Lapin matkailun strateginen kehittäminen perustunut matkailukeskusten kehittämiseen ja investointien keskittämiseen pääkohteisiin (Lapin matkailustrategia 2003-2006). Etelä-Suomen luontomatkailun kehittämisalueet?

  14. Luontomatkailun kysyntä • Kotimaan luontomatkoilla on runsas kysyntä (Silvennoinen &Tyrväinen ym. 2001) • Valtakunnalliseen asiakaskyselyyn osallistui runsaat 900 suomalaista (15-75-vuotiaat). • 48 % arvioi lähtevänsä luontomatkalle vuoden sisällä • 26 % mahdollisesti lähivuosina • Luontokohteen tulisi löytyä keskimäärin 380 km:n etäisyydellä kotipaikkakunnalta • Luontomatkailu kiinnostaa erityisesti naisia ja seniorimatkailijoita • lähes puolet kiinnostuneista matkustaa lasten kanssa • Kotimaisen kysyntä voi lisääntyä suhteellisesti eniten Etelä-Suomessa • Hyvät mahdollisuudet lisätä kansainvälistä kysyntää

  15. Luontotyyppien sopivuus luontomatkailuun

  16. Luonto osana matkailupalvelua • Luontomatkailupalvelujen tuottamisessa korostuvat ympäristöarvot, paikallisuus ja elämyksellisyys. • Luontoympäristön laatua arvioidaan ensisijaisesti visuaalisesti. • matkailijoiden odotukset kahtalaiset • turvallisuus, puhdas luonto, rauha ja hiljaisuus, ’aito’ luonnonympäristö • liikunta- ja toimintamahdollisuuksia, jolloin ympäristön laatu vähemmän tärkeä

  17. Mitä virkistys- ja matkailukäytön lisääntyminen merkitsee tulevaisuudessa? • Etelä‑Suomi <-> Pohjois-Suomi • erilainen metsänomistus • Suojelutilanne • Metsätalouden intensiteetti • Matkailuelinkeinon ja virkistyskäytön kasvaessa • vaatimuksia metsäalueiden käsittelemisestä (käsittelemättä jättämisestä) matkailun ehdoilla. • toiveita laajentaa matkailun yritystoimintaa talousmetsissä ja yksityisten omistajien mailla

  18. Metsien käsittelyn vaikutukset maisema-arvoon(Silvennoinen ym. 2002)

  19. Matkailu ja yksityismetsät • Kysely eteläsuomalaisille luontomatkailuyrittäjille (Tyrväinen ym. 2002) • maiseman laatu, palveluvarustus ja liikkumisen helpottaminen tärkeintä • ulkopuolisten maa-alueiden käyttö tärkeää 80% yrittäjistä; sopimuksen tehnyt neljännes • puolet yrittäjistä arvioi käyttäneensä luonnon tarjoamat mahdollisuudet melko heikosti hyväkseen • uusia mahdollisuuksia erityisesti vesistöjen ja talousmetsien käytön lisäämisestä

  20. Yrittäjien näkemykset luontomatkailusta yritystoimintana

  21. Yrittäjien perustelut maksuhaluttomuuteen ulkopuolisten maiden käytöstä matkailun tukena.

  22. Maanomistajien suhtautuminen maa-alueidensa matkailukäyttöön korvausta vastaan Etelä-Suomessa (Tyrväinen ym. 2002)

  23. Metsänomistajan valmius ympäristön- ja maisemanhoitoon omalla tilallaan * *Yksittäinen, selvästi rajattu metsäalue

  24. Maanomistajien suhtautuminen heidän maidensa välittömään läheisyyteen perustettavaan maatila- tai luontomatkailuyritykseen?

  25. Miten reittien, rakenteiden yms. perustamisesta aiheutuvat vahingot ja haitat pitäisi korvata?

  26. Luonnonsuojelun ja –matkailun yhteiset intressit? -Laajat aluekokonaisuudet myös Etelä-Suomessa, jotta matkailupalvelujen kysyntä ja asiakavirrat saadaan riittävän suuriksi. -Uudet ja nykyiset luonnonsuojelualueet voivat toimia ydinalueina. Lähialueita voidaan hoitaa pienipiirteisesti maisema- ja virkistysarvot huomioon ottaen -Alueiden tulisi olla helposti saavutettavia ja palvelutarjonta tulisi olla riittävän suuri. -Vaihtoehtoisten nykyistä pehmeämpien metsänkäsittelytapojen käyttömahdollisuuksia tulisi edistää metsäneuvonnassa ja niiden kustannusvaikutukset tulisi selvittää.

  27. Kehittämistarpeita • Maisemanhoito • lähimaiseman lisäksi huomioon maisema-aluetaso • tietotaidon lisääminen ja koulutuksen kehittäminen metsäalalla • Maisema-arvokauppa ja virkistysarvokauppa? • vapaaehtoisuuteen perustuva sopimusmenettely • sopimusmalli ja korvausperiaatteet? • Jokamiehenoikeuden täsmentäminen

  28. Kehittämistarpeita * Eri alojen toimijoiden yhteistyö • Alueellisissa metsäohjelmissa ja metsäsuunnittelussa eri käyttömuodot paremmin huomioon • monitavoitteinen metsäsuunnittelu • uusia malleja ja työkaluja esim. hankerahoitusjärjestelmä (Kemera?) • Alueiden käytön suunnittelussa eri harraste-muotojen yhteensovittaminen (motorisoitu liikkuminen ja hiljaisuuteen perustuvat luontoelämykset) • Kestävyyden periaatteiden määrittely ja toteuttaminen käytännössä.

  29. Metlan tutkimustoiminta Aiempia tutkimusohjelmia: • Metsien monikäytön tutkimusohjelma (1990-1994) • Metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamisen tutkimusohjelma (1995-1999). Aihepiiriin liittyvät hankkeet: • Matkailu osana luonnon- ja kulttuuriympäristön kestävää käyttöä (2000-2006), • Virkistyskäytön kysyntä ja hyödyt 2000-2006, • Metsäluonnosta teolliseen tuotantoon – METTE (2005 – 2006), • Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö (2004-2007), • Matkailualueet maisemalaboratorioina – LIFE (2004-2007).

  30. Kiitokset! Kiitokset!

More Related