1 / 16

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi. Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011. Finanssikriisistä velkakriisiin. Maailmantalous elpyy nousevien talouksien johdolla. Raaka-aineiden hinnat kiihdyttäneet inflaatiota. Euroalueen velkakriisi jatkuu.

tierney-gaughan
Télécharger la présentation

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011

  2. Finanssikriisistä velkakriisiin

  3. Maailmantalous elpyy nousevien talouksien johdolla

  4. Raaka-aineiden hinnat kiihdyttäneet inflaatiota

  5. Euroalueen velkakriisi jatkuu Korkoero Saksaan, 10 vuoden valtionlainat, prosenttiyksikköä PTMO

  6. Euroopan velkaongelmien hallinta: julkisen talouden perusylijäämä välttämätön • Julkisen talouden sopeuttaminen ongelmamaissa on väistämätöntä, perusylijäämä on välttämätön • Tämän vaikean prosessin tukeminen on ensiarvoisen tärkeää • Tukirahoitus tiukasti ehdollista ohjelman toteuttamiselle • Koko Euroopalla (ja maailmantaloudella) ja kaikilla euroalueen mailla on paljon hävittävänä, jos euroalueen maiden yhteistyö velkaongelmien hallitsemisessa kariutuu • Kriisin opetus: Vakaa kehitys edellyttää • Julkisen velan hallintaa • Kokonaistaloudellisen kehityksen tasapainoa • Hankkeet makrotaloudellisen koordinaation kehittämisestä

  7. Rahoitusjärjestelmän tila • Suomessa tila on vakaa ja uhat pääosin ulkomaisia • Euroopassa tila on kahtiajakautunut ja yhä hauras • Johtopäätös kriisistä: Eurooppalaisten stressitestien pohjalta tehtävä nopeat toimenpiteet • Heikkojen mutta elinkelpoisten pankkien pääomia vahvistettava ensisijaisesti yksityisen sektorin ratkaisuin • Pankkituen on oltava läpinäkyvää ja vastikkeellista • Jos pääomituksiin on turvauduttava julkisin varoin, niin vastineeksi omistusta valtiolle

  8. Makrovakausvalvonnan järjestäminen Suomessa • Johtopäätös kriisistä: Keskityttävä myös järjestelmäriskeihin • Tyypillinen järjestelmäriski: luotonannon liiallinen kasvu ja kriteereiden höltyminen noususuhdanteessa, seurauksena ylivelkaantuminen • Makrovakauden valvonnasta EU-tasolla vastaa EKP:n yhteyteen perustettu Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB) • Myös Suomessa tarvitaan viranomaisille toimintavaltuudet nk. makrovakausvälineiden käyttöön • Esimerkkejä: ylimääräiset pääomavaatimukset, katto asuntoluoton määrälle suhteessa asunnon arvoon

  9. Kaksi vaihtoehtoa A) Nykyisten toimivien viranomaisten pohjalle • Toimintavaltuuksia täsmentämällä ja lisäämällä • SP:llä on tehtävä antaa suosituksia makrovakausvälineiden käyttöön, VM:lle myös vastaava oikeus • Fiva on toimeenpanija ja sen johtokunta päätöksentekijä • Nopeasti toteutettavissa B) Kokonaan uusi institutionaalinen järjestelmä • Kansainvälisen kehityksen huomiointi • Aikaa vaativa prosessi

  10. Suomen BKT saavuttaa taantumaa edeltäneen tason vasta 2012 24870

  11. Haasteita kasvunäkymille • Ikääntyminen • Nousevien talouksien kasvu kiristää kilpailua ja siirtää kysynnän painopistettä yhä kauemmas Suomesta • Talouden toimintaympäristön muutoksiin kyettävä sopeutumaan kaikilla tasoilla

  12. Teollinen tuotanto uhkaa valua maasta

  13. Finanssikriisin pitkä jälki ja ikääntyminen => Julkisen talouden kestävyyden turvaamisella kiire 24451

  14. Kustannuskilpailukyky heikkeni ennen kriisiä

  15. Palkanmuodostuksessa muutospaineita • Suomi tarvitsee sellaisen sopimisen mallin, jolla on kykyä sopeutua tilanteen tarpeisiin • Makrotason koordinaatiota tarvitaan • Ankkuri tai kehys eri alojen ratkaisuille • Voidaan muodostaa vaihtoehtoisilla tavoilla • Yritys- ja työpaikkatason sopimisella tärkeä rooli • Täällä tehdään päätökset henkilöstöstä, ja täällä on oleellinen alaa koskeva tieto • Paikallisen sopimisen järjestelmissä kehittämistä

  16. Kiitos

More Related