IT -KARJALAN MIEHITYS 1941-44

1. IT�-KARJALAN MIEHITYS 1941-44 KESKEISI� TEEMOJA LUENNOLLA: Taustaa Kev�t-kes�-syksy 1941: Suomen It�-Karjalaa koskevien tavoitteiden muotoutuminen V�est�n tiukka jaottelu kansallisiin ja ep�kansallisiin Vieraan aineksen kohtelu: 3 eri jaksoa Kansainv�linen oikeus ja vieraan alueen miehitys Leiripolitiikka Vet�ytyminen kes�ll� 1944 ja j�lkipyykki

3. Historiallista taustaa Stolbovan rauhasta 1617 l�htien It�-Karjala oli kuulunut Ven�j��n Erilaista kehityst� eri puolilla rajaa. Suomen 100 vuotta osana Ven�j��: l�hentyminen It�-Karjalaan, heimoaate. Suomi itsen�istyi: ep�selvyytt� rajoista; Suomi halusi It�-Karjalan; Mannerheimin 1. miekkatuppijulistus. Aseelliset retket It�-Karjalaan 1918-19 ep�onnistuivat. Tarton rauha 1920: It�-Karjala pysyi osana Ven�j��; Suomi sai sen sijaan Petsamon. It�-Karjalan kansannousu: 1921 Karjalan armeija suomalais-johdossa menestyi ja sitten ep�onnistui. Suomi yritti saada It�-Karjalan kysymyksen Kansainliiton ja Pysyv�n kv. tuomioistuimen k�sittelyyn mutta ep�onnistui.

4. SUOMEN KATKERUUS JATKUI Tarton rauhanneuvottelujen p��tteeksi Ven�j� ilmoitti my�nt�v�ns� It�-Karjalalle autonomian It�-Karjalan Kommuuni autonomian ilment�j�n�: Suomen n�kemyksen mukaan bolsevistinen kummajainen It�-Karjalan talous kehittyi tuntuvasti, uutta teollisuutta; Karjalan autonominen neuvosto-tasavalta 30-luvun loppupuolen suuret puhdistukset ulottuivat It�-Karjalaan

5. SUOMEN TAVOITTEET JA USKOMUKSET v. 1941 Vahva usko natsi-Saksan ylivoimaan; bolsevismi ja Neuvostoliitto murskataan Usko nopeaan valloitussotaan It�-Karjala ja ehk� muitakin alueita liitet��n Suomeen � siis Suur-Suomi Turvallinen kolmen kannaksen raja It�-Karjalasta rodullisesti puhdas karjalais-suomalainen maakunta Vieras aines erotetaan kansallisesta v�est�st� ja siirret��n Saksan valtaamille alueille Ven�j�ll� Tilalle suomensukuista v�est�� Ven�j�lt� It�-Karjalan taloudellinen hy�dynt�minen (mets�varat)

6. KANSAINV�LISOIKEUDELLINEN PERUSTELU Kv oikeuden professori Rafael Erich: - N-liitto siirt�� jatkuvasti vierasta v�est�� It�-Karjalaan Suomalaisten ja karjalaisten heimoyhteys - Karjalaisten ainoa pelastusmahdollisuus on liitt�minen Suomeen, tosin Karjalan omintakeisuuden s�ilytt�en It�-Karjalan saaminen on hyvitys, johon Suomella oli oikeus yleisten kansainv�lis-oikeudellisten periaatteiden nojalla

7. MANNERHEIMIN KOLME P�IV�K�SKY� 8-10.7. 1941 Suomalaissotilaille: En pane miekkaani tuppeen, ennekuin Karjala � heimomme veren ja k�rsimysten kyll�st�m� pyh� maa - on vapaa (mukana v. 1940 menetetty Karjala) Saksalaisjoukoille: rinta rinnan taistelutovereina ..... ikiajoiksi murskaamaan bolsevismin vaaran ja takaamaan onnellisen tulevaisuuden Ennen Suomen hy�kk�yst� rajan yli 9.7.: It�-Karjalan ven�l�inen v�est� on vangittava ja toimitettava keskitysleireihin.

8. IT�-KARJALAN VALTAUS L�hdetty��n hy�kk�ykseen 10.7. Suomen joukot valloittivat parissa viikossa v. 40 menetetyt alueet ja jatkoivat etenemist��n (�riemusota�) Petroskoi/��nislinna valloitettiin lokakuun alussa ja It�-Karjalan miehitys oli suoritettu joulukuuhun menness� Suomi ei kuitenkaan valloittanut aivan koko It�-Karjalaa pohjoisessa � t�rke� syy oli Britannian painostus

9. MIEHITYSHALLINTO - It�-Karjala v�liaikaiseen sotilashallintoon Ylip��llik�n �K�sky It�-Karjalan sota-ajan hallinnosta� 15.7. It�-Karjalan sotilashallintokomentaja oli suoraan ylip��llik�n alainen P��maja oli Mikkeliss�, joten suuri vastuu oli It�-Karjalan sotilashallintokomentajalla. Silti ylip��llikk� m��r�si suuremmista asioista. AKS oli keskeisess� asemassa sotilashallinnon suunnittelussa ja toiminnassa. Miksi? Mit� merkityst� sill� oli?

10. J�IK� MAAN HALLITUS SYRJ��N? Hallitusvallassa oli suppea �sotakabinetti� joka p��tti suvereenisti suurista asioista Presidentti Ryti kannatti It�-Karjalan miehityst� ja teet�tti tiedemiehill� selvityksi� Suomen oikeudesta It�-Karjalaan. Puhe 26.6.41: �taisteluun kansamme elintilan, isiemme uskon puolesta ..... ikuisen uhkan h�vitt�miseksi�. Prof. Jalmari Jaakkolan hurjanpuoleinen muistio Suomen oikeudesta laajoihin alueisiin julkaistiin kirjana usealla kielell� Sotakabinetin ja ylip��llik�n tavoitteet olivat yhtenev�iset

11. IT�-KARJALA SUOMALAISTEN SAAPUESSA Karjalan autonomisen tasavallan v�est� 1939: 469.000, josta ven�l�isi� 63 %, karjalaisia 23 %, muita suomensukuisia 4 % Valtaosa v�est�st� oli paennut It�-Karjalasta �It�-Karjalan sotilashallintoalueella� oli vain 80-85.000 asukasta � noin 40 % kansallisia ja 60 % ep�kansallisia J�ljell� oli naisia (monet �itej�), vanhuksia ja alle 15-v. lapsia � siis paljon huollettavia Monia teollisuuslaitoksia oli siirretty pois, paljon rakennuksia ym. oli tuhottu

12. V�EST�N TIUKKA JAOTTELU Miehitt�j�n m��r�tietoinen pyrkimys luoda etnisesti �puhdas� suomenheimoinen maakunta Tarkkaan pyrittiin selvitt�m��n, kuka oli suomenheimoinen ja kuka vierasta ainesta Kaikille suomalaiset oleskeluluvat � kansallisille vihre�t, vierasheimoisille punaiset Suomenheimoiset ja vierasheimoiset asumaan erilleen

13. MONIA HYVI� AIKOMUKSIA Tarkoitus oli luoda hyvinvoiva suomenmielinen maakunta, josta tulisi �helmi Suomen maakuntien joukossa� Siksi luontaisesti karjalaisia ja muita suomenheimoisia haluttiin kohdella hyvin ja kasvattaa suomalaisuuteen Vierasheimoisiin ei tarvetta kiinnitt�� suurempaa huomiota, sill� heid�t siirrett�isiin pian pois ...... Suomen Punainen Risti teki arvokasta ty�t�, mutta sill� ei ollut roolia keskitysleireill�.

14. EI SE NIIN HELPPOA OLLUT Suomi kutsui it�-karjalaisia opettajia uudelleenkoulutuskursseille Suomeen. Suomalaistamisen tiell� oli karikoita kuten seuraava tapaus osoittaa: Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kurssilaiset pukeutuivat parhaisiinsa Leninin kuolinp�iv�n�

15. VIERASHEIMOISTEN KOHTELU On syyt� tehd� jako kolmeen ajanjaksoon: - 1941, jolloin nopeahko voitto n�ytti varmalta ja �ryssien� mielivaltainen kohtelu oli helppoa - 1942: voitto saavutettaisiin hitaammin; vierasheimoisten poissiirto lykk��ntyi; kova elintarvikepula; - 1943-44: voittoa ei saataisi; vierasheimoisia syyt� kohdella paremmin

16. SYRJINT�J�RJESTELM� L�ht�kohtaisesti vierasheimoiset saivat pienemm�t elintarvikeannokset, heille maksettiin pienemp�� palkkaa ja heid�n l��kint�huoltonsa oli huonompi T�m� oli karjalaisille ym. osoitus, ett� heit� arvostettiin Syrjint�j�rjestelm�� jouduttiin aikaa my�ten lievent�m��n ja v. 43 se poistettiin

17. KESKITYSLEIRIT Ne eiv�t olleet tuhoamisleirej�, vaan niihin koottiin vierasheimoisia pois sodank�yntialueelta � olisivat saattaneet muodostaa turvallisuusuhan Vain osa vierasheimoisesta v�est�st� leireihin � enimmill��n vajaa puolet, v. 43 alusta l�htien v�h�n alle 40 %. Leireiss� enimm�kseen naisia, lapsia ja vanhuksia, l�hes puolet alle 15-vuotiaita lapsia. 1943 alusta l�htien nimeksi �siirtoleirit�. Vierasheimoisia ei saatu kuljetetuksi pois I-K:sta.

18. KOVAT OLOT LEIREILL� 1941-42 Aluksi huono kohtelu poissiirrett�ville �ryssille� � osasyyn� sekavat olot Sodan pitkittyess� leiripolitiikkaa oli suunniteltava pitemm�ll� t�ht�imell� Pyrkimys k�ytt�� leiril�isty�voimaa maksimaalisesti hyv�ksi � jopa alle 15-vuotiaiden Leiril�isten ty�panos oli v�h�inen, sill� olivat huonokuntoisia

19. LAPSIVANKIEN KERTOMUKSIA Leirien lapsivangit ovat kertoneet kovasta kohtelusta: Alussa suomlaiset pitiv�t meit� t�ysin ep�inhimillisiss� oloissa � melussa, kylm�ss� ja ahtaudessa. Jos helvetti on olemassa, se on t�llainen: n�l�n heikent�mi� ihmisi�, jotkut melkein luurankoja, pelkoa, ahdistusta, sikin sokin raajoja, n�lkiintyneit� kasvoja. Ihmisi� hakattiin ja joku sellaiseen menehtyikin, mutta suurin kuolinsyy oli n�lk�. Kun ei annettu ruokaa, ihmiset kuolivat joukoittain. Ruoka oli huonoa ja vaatteet kelvottomat.

20. Everstituutnantti Helge Sepp�l�n kokemus 1942 Kes�ll� 42 sotamies Sepp�l�n teht�v� oli aamuisin noutaa leirin portilta ty�osasto: �Sen n�keminen oli aluksi masentavaa. Siin� seisoi kolmijonossa ryysyisi� lapsia, naisia ja vanhuksia. Ty�osaston takana oli joka aamu ja varsinkin maanantaisin nelipy�r�isi� vankkureita, joihin oli lastattu uudesta puusta juuri valmistettuja ruumisarkkuja. Portin kohdalla leijui karmea kuoleman tuoksu, oltiinhan n�lk�kes�ss� 1942.�

21. KUOLLEISUUS LEIREILL� Kaikkiaan ainakin 19 % - jopa yli 30 % - leirien asukkaista kuoli, valtaosa n�l�n (ja raskaan mets�ty�n) heikent�min� kulku-tauteihin. (Suomen sotavankileirien kuolleisuus 30 %). Lapsia ja vanhuksia kuoli paljon. Pahin vuosi oli 1942, jolloin suomalais-miehitt�j�tkin k�rsiv�t ravinnon puutetta. Jos leirien asukkaat olisivat saaneet ne ruoka-annokset, jotka miehitysvalta heille m��r�si, monet olisivat p�rj�nneet joten kuten. Mutta annokset j�iv�t pienemmiksi. Paljon suomalaista vihamielisyytt� ja v�linpit�m�tt�myytt� vv. 41-42 Keskitysleirien p��llikk� evl. Lev�lahti 08/1942: Vaikeuksien takia leirit tulisi lakkauttaa. Ei toteutunut.

22. LEIRIL�ISI� KOSKEVIEN TIETOJEN KIRJAAMINEN Kun vertaa sit�, miten miehitysvalta syyn�si henkil�n etnist� �puhtautta� ja miten se kirjasi leirikuolemat, ero on kouriintuntuva. Leirien kuolleisuusluettelot 1942-43 laadittu ��rimm�isen huolimattomasti. Suomi ei tied�, paljonko ihmisi� kuoli sen leireill�. Samoin leireill� syntyneiden kirjaukset olivat ylimalkaisia.

23. LEIRIL�ISTEN KOHTELU KV OIKEUDEN VALOSSA Haagin maasotaohjes��nn�ss� s��nn�st� vieraan alueen miehityshallinnosta (1907) Suomi oli ratifioinut, N-liitto ei. Siksi ei muodollisesti velvoittanut Suomea It�-Karjalassa Mutta kansainv�linen tapaoikeus kielsi kohtelemasta v�est�� ep�inhimillisesti Ylip��llikk� nimitti korkean tason juristiekspertin, �jotta emme tekisi tyhmyyksi� It�-Karjalassa�. Valitettavasti h�n toimi Helsingist� k�sin. Syrjik� miehitt�j� vierasheimoisia? T�yttik� kohtelu leireill� vainon tunnusmerkit? Orjuutettiinko leirivankeja?

24. TAPPION H��M�TT�ESS� Suomessa uusarviointi heti v. 1943 alussa Stalingradin taistelun ratkettua. Strategisesti edullinen 3 kannaksen raja unohdettiin. Suomi k�vi puolustussotaa kansallisen olemassaolon ja demokratian suojelemiseksi. Vierasheimoisten kohtelu parani tuntuvasti, mutta leireill� 15.000. Kv oikeuden asiantuntija Erik Castrenin muistio ulkoministeri�ss� 03/1943: ven�l�isv�est�n poissiirto olisi vastoin kv oikeutta. Kv lehtimiesvierailu It�-Karjalan leireille 01/1944: �t��ll�h�n on kaikki hyvin�. H�vitettiink� kiusallisia asiakirjoja? V. 1944 sen korkean juristiekspertin, prof. Veli Merikosken kirjanen �Suomalainen sotilashallinto It�-Karjalassa 1941-44� antoi hyv�n kuvan sotilashallinnosta � Se n�et kuvasi v. 1943-44 oloja.

25. VET�YTYMINEN KES�KUUSSA 1944 Vet�ytyminen tapahtui nopeasti. Karjalaisten evakuointisuunnitelmasta luovuttiin. It�-Karjalan v�est�st� Suomeen siirtyi 2.800 ihmist� � siis varsin v�h�n. �Suomalaisten l�ht� oli kuin varkaan l�ht�.� Monet j�iv�t, sill� perheen j�seni� odotettiin palaavaksi N-liitosta.

26. SYYTTEET, RANGAISTUKSET YM. Liittoutuneiden valvontakomissio luovutti hallitukselle 61 It�-Karjalan hallinnossa toimineen henkil�n listan syytteeseen asetettavista. Monet keskeiset henkil�t olivat paeneet Ruotsiin 14 tuomittiin vankeusrangaistuksiin Suomeen my�hemmin palanneet kaksi miehityshallinnon sotilashallintokomentajaa s��styiv�t syytteilt� Monet It�-Karjalassa keskeisiss� teht�viss� palvelleet nousivat huomattaviin asemiin sodanj�lkeisess� Suomessa � ministereit�, professoreita

27. PALAUTUKSET V�lirauhansopimuksen mukaan Suomi joutui palauttamaan kaikki ne N-liiton kansalaiset, jotka oli �internoitu tai tuotu v�kisin Suomeen�. N-liiton tulkinta: Kaikki N-liiton kansalaiset. Suomi palautti 1.800 it�-karjalaista. Loput �katosivat� � p��osin Ruotsiin. Suomi joutui palauttamaan paljon It�-Karjalasta Suomeen kuljetettua omaisuutta � vetureita, rautatievaunuja, koneita, kotiel�imi�, puutavaraa

28. KENELLE J�I VASTUU? Suomalaisen n�kemyksen mukaan: - Hallitus oli syrj�ss� It�-Karjalan asioista. - Mannerheim oli liian kaukana Mikkeliss�, joten ei voinut tiet�� hyvin, mit� It�-Karjalassa todella tapahtui. - Oikeastaan miehityshallinto oli AKS:n ideoima ja operoima � haihattelua. - Parempi, ett� It�-Karjalan miehitys pyrit��n unohtamaan. Turha �vatvoa� sit�.

29. IT�-KARJALAN MIEHITYS MANNERHEIMIN MUISTELMISSA Vet�ytyess��n N-liitto oli l�hes tuhonnut It�-Karjalan teollisuuden; v�ki oli j�tetty n�l�nh�d�n partaalle. Miehitt�j� joutui huolehtimaan heist� Ei karjalaisen eik� slaavilaisen v�est�nosan kanssa syntynyt mit��n hankauksia. T�ydell� syyll� voitaneen sanoa, ett� Suomen miehitt�mill� alueilla ei v�est�lle my�nnetty ainoastaan niit� oikeuksia, mitk� sille kv sopimusten mukaisesti kuuluivat, vaan se my�s sai osakseen huolenpitoa, joka j�i toisen maailmansodan aikakirjoihin ainoaksi laatuaan. SIIS: Ei ryppy�, ei tahraa.

30. JATKOSODAN PIKKUJ�TTIL�INEN, 2005 1200-sivuinen kirja sai tietokirjojen Finlandia-palkinnon Kirjan sadasta luvusta yhden otsikko mainitsee It�-Karjalan: �It�-Karjalan sotilashallintoalueen postia� (10 s) Muutamassa luvussa k�sitell��n lyhyesti It�-Karjalan valtausta ja miehityshallintoa Lukija ei saa kirjasta mink��nlaista kokonaiskuvaa It�-Karjalan miehityshallinnosta.