1 / 24

Miten globalisaatio muuttaa työn kysynnän näkymiä?

Miten globalisaatio muuttaa työn kysynnän näkymiä?. Vesa Vihriälä 24.1.2007. G-analyysi vuonna 2004. Kysymys: viekö globalisaatio työpaikat Kiinaan Suomesta ja muista kehittyneistä maista? Yleinen analyysi: Totta, kilpailu kiristyy hyödykemarkkinoilla; erityisesti teollisuustuotannossa

abrial
Télécharger la présentation

Miten globalisaatio muuttaa työn kysynnän näkymiä?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Miten globalisaatio muuttaa työn kysynnän näkymiä? Vesa Vihriälä 24.1.2007

  2. G-analyysi vuonna 2004 • Kysymys: viekö globalisaatio työpaikat Kiinaan Suomesta ja muista kehittyneistä maista? • Yleinen analyysi: • Totta, kilpailu kiristyy hyödykemarkkinoilla; erityisesti teollisuustuotannossa • Työmarkkinoilla paine lähinnä matalan tuottavuuden, suoritustason työpaikkojen siirtymiseen alhaisten palkkojen maihin kehittyneistä maista • Lisäksi yleensä työn kysynnän palkkajoustavuus lisääntyy • Suomen haittoina • Pieni koko, syrjäinen sijainti => ei suurta markkinapotentiaalia • ”Teollisena” maana Suomi haavoittuvampi kuin monet muut • Osa Aasiaa erikoistuu juuri Suomen vahvuusalueille • Suomen etuina • (Pääosin) hyvin toimiva innovaatiojärjestelmä (T&K, koulutus, verkottuminen) • Yhteiskunnan yleinen toimivuus ml. kunnollinen infrastruktuuri • Turvallisuus / korruption olemattomuus • Päätelmä: jos Suomi parantaa edelleen innovaatiojärjestelmäänsä, hyödyntää ulkomaisia mahdollisuuksia paremmin ja kykenee uudistuksiin hyödyke-, ja työ- ja rahoitusmarkkinoilla sekä julkisessa sektorissa, Suomen käy hyvin Vesa Vihriälä

  3. Miksi uusi selvitys? • ”Kotimaiset” perusteet päivitykselle • Uutta tutkimusta tehty 2004 jälkeen • Kokemusta Suomen sopeutumisesta globalisaatioon lisää • Paikallaan arvioida 2004-hankkeen suositusten toteutumista • ”Eurooppalainen” peruste • Suomi EU-puheenjohtajamaa: syytä kontribuoida EU:ssa käytävään keskusteluun • Innovaatiopolitiikka Suomen yksi painopiste • ”Globalisaatio” suuri mörkö monissa EU-maissa Vesa Vihriälä

  4. Uusi analyysi ei muuta perustulemia • Ns. kehittyvien maiden kasvu jatkuu vahvana ja niiden suhteellinen asema maailmantaloudessa (tuotannon sijaintipaikkana, investoinneissa, kulutuksessa) vahvistuu. • Kehittyneissä maissa matalan tuottavuuden työt eniten alttiita kilpailulle kehittyvistä maista • Vastaavasti kehittyneiden maiden suhteellinen etu perustuu edelleen korkeaan työn tuottavuuteen, jonka kasvu edellyttää erityisesti hyvin toimivaa innovaatiojärjestelmää • Globalisaatio on taloudellisesti myönteinen asia sekä kehittyville että kehittyneille maille. • Menestyminen edellyttää tehokkaan innovaatiojärjestelmän ohella taloudelta suurta sopeutumiskykyä Vesa Vihriälä

  5. Tärkeitä lisänäkökohtia • Tuotanto osittuu eri maihin aikaisempaa hienojakoisemmin toimintotasolla (unbundling, fragmentation, vertical specialisation, slicing up of the value chain) • Kun lisäksi kehittyvien maiden osaaminen kasvaa nopeasti => • KV-kilpailu kohdistuu kaikille koulutustasoille, ei vain vähän koulutusta vaativaan työhön • Skilled vs. non-skilled jaottelun sijasta tärkeä rutiininomaisuus vs. ei-rutiininomaisuus; • myös vaativa päättely voi olla rutiininomaista • myös vähän koulutusta vaativa työ voi olla interaktiivisena ei-rutiininomaista • Muutokset nopeita ja suuria, kun eri puolilla sijaitsevan tuotannon ”koordinaatiokustannukset” alenevat jonkin kynnyksen alle • Energian kysynnän kasvu, yhä tärkeämmäksi muodostuva ilmastopolitiikka => energian hinta nousee pysyvästi Vesa Vihriälä

  6. Suomi on pärjännyt hyvin viime vuosina • 2004 alkaen BKT ja työllisyys kasvaneet hyvin • Työpaikkojen siirto ja ulkoistaminen ulkomaille ollut vähäistä (1500-3500 työpaikkaa vuodessa) verrattuna työpaikkojen katoamiseen ja syntymiseen yhteensä • Myös lähitulevaisuutta koskevat ”siirtosuunnitelmat” maltillisia • Samanaikaisesti Suomi on jatkanut avautumistaan • Ulkomaankauppa • Työpaikkojen ”ristiinluonti” • Pääomavirrat ml. suorat sijoitukset • Maahanmuutto => Globalisaatiosta ilmeisestikin on myös käytännössä ollut enemmän hyötyä kuin haittaa Vesa Vihriälä

  7. Suomalaisten yritysten ulkomaisen henkilökunnan määrä ja ulkomaalaisomisteisten yritysten henkilökunta Suomessa, tuhatta henkeä Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus Vesa Vihriälä

  8. Hyvä menestys ei kuitenkaan tae kyvystä lisätä työllisyyttä ja tulotasoa hyvin jatkossa • Osin menestys suhdanneluonteista (kuinka paljon = ?) • Veronalennuksilla, alhaisilla koroilla tuettu kotimainen kysyntä • Vientimarkkinoiden kova veto • Tunnetut haasteet eivät ole kadonneet • Epäedullinen erikoistuminen laskevien hintojen tuotteisiin => vaihtosuhde heikkenee => tulot eivät kasva BKT:n suhteessa • Tuottavuus ensiluokkainen vain osassa teollisuutta; palvelualoilla keskinkertainen; kuitenkin palvelut suurin ja kasvava osa työllisyyttä • Suomi ei kovin hyvä asiakaslähtöisessä innovaatiotoiminnassa, jonka merkitys eri syistä kasvaa teknologiseen innovointiin nähden • Ja ikääntyminen Suomelle muita EU-maita nopeammin realisoituva ongelma Vesa Vihriälä

  9. Vaihtosuhteella korjattu BKT:n kasvu vuosina 2000–2004, % Lähde: KTM Vesa Vihriälä

  10. Mitkä asiat uuden analyysin valossa erityisen tärkeitä Suomelle? • Sijaintietujen muutosten nopeus ja suuruus => • Viime vuosien vähäinen offshoring ei tae jatkosta • Koulutusjärjestelmän reagointikyvylle entistäkin isompi haaste • Tuottavuuskilpailu => jatkuva tarve tuotannon uudistamiseen; toteutuu merkittävältä osin yritys- ja toimipaikkarakenteen uusiutumisen kautta • Teknologian eturintamassa kisa yhä kovempaa ja Suomen absoluuttiset resurssit pieniä => tarve erikoistua entisestään, mikä riskialtista • Suomi energiaintensiivinen talous => energian hinnan nousu iskee keskimääräistä kovemmin Vesa Vihriälä

  11. Haasteita työmarkkinoille • Ulkomaille siirtymisen / automatisoinnin uhka kohdistuu edelleen voittopuolisesti matalan tuottavuuden tehtäviin • Lisäksi muutkin rutiininomaiset tehtävät kasvavasti globaalin kilpailun piirissä • Palvelusektorilla 15-20 % työpaikoista kilpailun kohteeksi • Korkea koulutustaso sinänsä ei yhtä vahva kilpailutekijä kuin ennen; tärkeämpää koulutuksen laatu ja sen osuvuus työelämän kulloisiakin tarpeita vastaavasti • Kilpailu ei kuitenkaan merkitse mitenkään automaattisesti työpaikkojen katoamista Suomesta • Tuotannon jatkuvan uudistamisen tarve => suuri tarve työvoiman tehokkaalle uudelleen kohdentamiselle => ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden tärkeys • Palkat voivat aiempaa vähemmän poiketa yksilöiden tuottavuudesta => Suomen palkanmuodostusmalli ei istu tähän hyvin; voidaanko joustavoittaa ilman makrokoordinaation menetystä? Vesa Vihriälä

  12. Työpaikkojen siirrettävyys ja niiden koulutus-jakauma vuonna 2003 Vesa Vihriälä

  13. Työllisyyden kasvu vuosina 1995–2003 Vesa Vihriälä

  14. Lähtökohdat eivät huonot • Koulutustaso oppiastemielessä nuorilla hyvä • Työvoiman ammatillinen liikkuvuus lisääntynyt ja kv-keskitasoa tai enemmän • Myös alueellinen liikkuvuus lisääntynyt ja kv-keskitasoa tai enemmän ja toimii oikeansuuntaisesti • Työaikojen joustavuus huomattava • Irtisanomissuoja keskinkertainen; mutta mm. määräaikaisten suuri (3. eniten EU15 maiden joukossa) käyttö viittaa työnantajien haluun välttää pysyvien työsuhteiden riskejä Vesa Vihriälä

  15. Henkilöiden keskimääräinen työpaikkojen lukumäärä kyselyhetkeen mennessä EU-maissa vuonna 2005 Vesa Vihriälä

  16. Työllisten bruttoliikkuvuus toimialojen välillä suhteessa työvoimaan eräissä OECD-maissa vuonna 2003, % Vesa Vihriälä

  17. Kuntien, seutukuntien ja maakuntien välinen muutto vuosina 1987–2005 Vesa Vihriälä

  18. Pendelöivien osuus työllisistä vuosina 1960–2004 Vesa Vihriälä

  19. Bruttomuutto eräissä OECD-maissa vuonna 2003 Vesa Vihriälä

  20. Työttömyysaste ja työikäisten nettomuutto seutukuntien välillä vuonna 2003 Vesa Vihriälä

  21. Kohennusta tarvitaan silti monilla osa-alueilla • Ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden pullonkauloja edelleen syytä pienentää hyvästä lähtötasosta huolimatta • Koulutusjärjestelmä avainasemassa sekä yleensä että erityisesti aikuiskoulutusjärjestelmä ammatillisen liikkuvuuden mahdollistajana • Alueellisessa liikkuvuudessa pääkysymykset • Nopeasti kasvavien alueiden asuntomarkkinoiden heikko tarjonta • Työttömien verraten vaatimaton muuttoalttius • Kannustinloukkuihin yhä syytä kiinnittää huomiota, vaikka ongelman yleisyys selvästi pienentynyt veronkevennysten myötä • Palkkarakenteiden suurempi joustavuus eduksi työllisyydelle => paikallisen sopimisen osuuden lisääntyminen palkanmuodostuksessa toivottavaa Vesa Vihriälä

  22. Seutukuntien välinen 15–64-vuotiaiden bruttomuutto työmarkkinastatuksen* mukaan vuonna 2003 * Henkilön työmarkkinastatus vuoden alussa, ** prosenttia ao. väestöryhmän koosta Lähde: Tilastokeskus/Myrskylä. Vesa Vihriälä

  23. Asuntohinnat ja väestömuutos seutukunnissa Vesa Vihriälä

  24. Asuntohinnat ja nettotulot seutukunnissa Vesa Vihriälä

More Related