Maatalouden ymp rist tukij rjestelm 2007 21.3.2007

1. Maatalouden ymp�rist�tukij�rjestelm� 200721.3.2007 Sini Wallenius, MMM

2. 2 Ymp�rist�tuen tavoiteaikataulu 1/4 Manner-Suomen maaseudun kehitt�misohjelma hyv�ksyttiin valtioneuvostossa 3.8.2006 Suomen ohjelman k�sittely EU:n komissiossa menossa tarkennettu ohjelmaluonnos komissioon 15.12.2006 Odotetaan virallista kirjett� komissiosta 10 p�iv�� aikaa vastata Komission kannat ohjelmaan tiedossa toivottavasti maaliskuussa 2007, p��t�s my�hemmin

3. 3 Ymp�rist�tuen tavoiteaikataulu 2/4 Laki luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ymp�rist�tuesta sek� er�ist� muista ymp�rist�n ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvist� tuista (1440/2006) hyv�ksytty joulukuussa 2006 ja tuli voimaan 1.1.2007 tuen my�nt�misen, maksamisen, alentamisen, takaisinperinn�n ja ep��misen yleiset ehdot ja edellytykset Valtioneuvoston asetus huhtikuussa ja maa- ja mets�talousministeri�n asetus huhtikuussa

4. 4 Ymp�rist�tuen tavoiteaikataulu 3/4 Tukihakukoulutukset pidetty tammi-helmikuussa P��tukihaun hakuoppaat ja �lomakkeet painossa ja internetiss� Viljelij�ill� ennen p��si�ist� Ymp�rist�tuen ja luonnonhaittakorvauksen sitoumusehdot ja -lomakkeet painoon 19.3.2007 viljelij�ill� 10.4.2007 Erityistukioppaat painossa ja internetiss� Lomakkeet ja sopimusehdot painoon ja internetiin 23.3.2007

5. 5 Ymp�rist�tuen tavoiteaikataulu 4/4 Tukihaku p��ttyy 30.4.2007 LFA, ymp�rist�tuki, erityistukisopimukset (ei s��t�salaojitus) my�s kaikkien suunnitelmiin perustuvien sopimusten suunnitelmat oltava mukana hakemuksessa viimeist��n 30.4.2007!!! Leader-toimintatapa ymp�rist�tukikohteissa Sitoumuksia noudatettava 1.5.2007 alkaen Sopimukset tulevat voimaan 1.5.2007 tai 1.10.2007 suunnitelmaa vaativat sopimukset 1.10.2007 muut sopimukset sek� suojavy�hykkeet yleissuunnittelualueilla my�s 1.5., samoin kaikkien 1.6.alkaneiden jatkosopimukset 1.5. El�inten hyvinvointituen haku ja ei-tuotannollisten investointien haku v. 2008

6. 6 Ymp�rist�tuen l�ht�kohtia 2007-2013 neuvoston asetus maaseudun kehitt�misest� (EY N:o 1698/2005), komission toimeenpanoasetus (EY N:o 1974/2006) Manner-Suomen maaseudun kehitt�misohjelma 2007 � 2013 sek� kansalliset s��d�kset maatalouden aiheuttaman vesist�kuormituksen v�hent�minen ja luonnon monimuotoisuuden edist�minen pyrit��n viljelij�iden laajaan osallistumiseen kokonaism��r�rahat ~ nykykaudella (330 milj. �/v) tukitasot m��r�ytyv�t vaadittavien toimenpiteiden kautta (korva-taan kustannukset, tulonmenetykset ja transaktiokustannus) t�ydent�v�t ehdot korvaavat tavanomaisen hyv�n maatalousk�yt�nn�n uusissa sitoumuksissa

7. 7 Rakenne t�ydent�v�t ehdot v�himm�isvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta sitoumukset (5 vuotta) perustoimenpiteet kaikille samat perustoimenpiteiden tukitaso eriytetty (kasviryhm�t) (kasvinviljelytila/kotiel�intila) A- ja B-alueilla valittava yksi lis�toimenpide (ei puutarhatiloilla) lis�toimenpiteet: viljelij� voi valita A- ja B-alueella 1-4, C-alueella 0-2 kpl n�ist� puutarhatilan lis�toimenpiteit� voi olla A- ja B-alueilla 0-2, C-alueella 0-1 kpl

8. 8 Ymp�rist�tuen kotiel�intila 1/3 Maatilalla on oltava tuotantoel�imi� v�hint��n 0,4 el�inyksikk�� tukikelpoista peltohehtaaria kohti tai v�hint��n 25 el�inyksikk�� viljelij� ilmoittaa sitoutuessaan t�ytt�v�ns� ehdon voi my�s ilmoittautua kasvinviljelytilaksi, vaikka olisi kotiel�imi� ehto on t�ytett�v� koko sitoumuksen kestoajan sitoumuslomake LNro 111, el�imet ilmoitetaan lomakkeella 111A (1.5.2007 tilanne)

9. 9 Ymp�rist�tuen kotiel�intila 2/3 el�inten oltava viljelij�n tai h�nen perheenj�sentens� hallinnassa el�inten kasvatukseen k�ytett�vien tuotantotilojen oltava viljelij�n hallinnassa tilap�inen el�inm��r�n v�heneminen mahdollista, jos johtuu tuotantosuunnan edellytt�m�st� tuotantotauosta, kotiel�inrakennuksen peruskorjauksesta tai laajentamisesta, tuotantosuunnan muuttamisesta, ylivoimaisesta esteest� kasvinviljelytila voi muuttua kotiel�intilaksi, jos el�inten pito aloitetaan tai sit� lis�t��n v�himm�ism��r��n asti

10. 10 Ymp�rist�tuen kotiel�intila 3/3 taulukko el�inten muuntamisesta el�inyksik�iksi muiden el�inlajien kohdalla voidaan k�ytt�� sit� kerrointa, joka l�hinn� vastaa niiden lannan vuotuista fosforituotantoa villisika = sika; biisoni = nauta; alpakka ja laama = lammas; strutsi ja emu = siipikarjan emolintu satelliittisikalassa el�inm��r� saadaan kertomalla emakkopaikat kertoimella 1,3 (normaalia intensiivisemm�n tuotantotavan vuoksi) emolintujen nuorikot = broilerin kerroin

11. 11 El�inten muuntaminen el�inyksik�iksi (ey) lypsylehm�, emolehm�, muu nauta (yli 2 v) nauta (6 kk - 2 v) nuorkarja (alle 6 kk) lammas, vuohi (yli 1 v) emakko (porsaineen tai joutilaana) muu sika (vieroituksen j�lkeen) muniva kana broileri kalkkuna, hanhi, ankka (tilalla teuraaksi kasv.) siipikarjan emolintu hevonen (yli 6 kk) poni (yli 6 kk) 1 0,6 0,15 0,15 0,4 0,11 0,011 0,002 0,005 0,01 1 0,4

12. 12 Lis�toimenpiteet eri tukialueilla Tilan kaikki pellot A-B -tukialueilla => 1-4 lis�toimenpidett� Tilan kaikki pellot C-tukialueella => 0-2 lis�toimenpidett� Tilan peltoja sek� A-B- ett� C-tukialueilla valittava 1 lis�toimenpide A- ja B-alueiden pelloille (ellei kyseess� ole puutarhatila) puutarhatila = tilalla on joka vuosi viljelyksess� v�hint��n 0,5 ha puutarhakasveja => voidaan valita enint��n 4 lis�toimenpidett� tuki maksetaan lohkon sijainnin perusteella A-B -tukialueiden lis�toimenpiteit� ei makseta C-alueen lohkoille tukiehdot m��r�t��n niin, ett� A-B �tukialueiden toimenpiteet on toteutettava A-B �tukialueilla olevilla peltolohkoilla

13. 13 Alustavat tukitasot, �/ha/v Perustoimenpiteet peltokasvit (kasvinviljelytila) peltokasvit (kotiel�intila) kasvipeitteinen kesanto puutarhakasvit (ryhm� 1) siemenmausteet puutarhakasvit (ryhm� 2) Koko maa 93 107 39 450 181 438

14. 14 Alustavat tukitasot (lis�toimenpiteet, �/ha/v) V�hennetty lannoitus Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla Talviaikainen kasvipeite ja kevennetty muokkaus Lannan levitys kasvukaudella Ravinnetaseet Peltojen kasvukunnon parantaminen Koko maa 10 23 11 27 18 19

15. 15 Alustavat tukitasot (lis�toimenpiteet, �/ha/v) Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys Viljelyn monipuolistaminen Laajaper�inen nurmituotanto Ker��j�kasvien viljely A- ja B-alue 30 45 24 55 13

16. 16 Alustavat tukitasot (puutarhatilan lis�toimenpiteet, �/ha/v) Typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla Katteen k�ytt� monivuotisilla puutarhakasveilla Tuhoel�inten tarkkailu-menetelmien k�ytt� Koko maa 90 256 144

17. 17 Lannoitteiden k�yt�n v�himm�isehdot ymp.tukeen sitoutuneiden viljelij�iden noudatettava ilman korvausta typpilannoitus nitraattiasetuksen mukaan fosforilannoitus peltoviljelykasveilla enint��n 80 kg/ha/v puutarhakasveilla enint��n 120 kg/ha/v saa soveltaa fosforintasausta

18. 18 Kasvinsuojeluaineiden k�yt�n v�himm�isvaatimukset ymp.tukeen sitoutuneiden noudatettava ilman korvausta k�ytt� torjunta-ainelain ja �asetuksen mukaan aineiden ja pakkausten h�vitys j�telain mukaan uuden kasvinsuojeluruiskun on t�ytett�v� standardi (SFS-EN 12761) ja oltava testattu k�yt�ss� oleva ruisku on testattava joka viides vuosi tilalla kasvinsuojeluaineita levitt�v�n on osallistuttava joka viides vuosi kasvinsuojeluaineiden koulutukseen (� p�iv��)

19. 19 Perustoimenpiteet Viljelyn ymp�rist�nsuojelun suunnittelu ja seuranta Kasvipeitteinen kesanto (uusi) Peltokasvien lannoitus Puutarhakasvien lannoitus (uusi) Pientareet ja suojakaistat Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman yll�pito

20. 20 Viljelyn ymp�rist�nsuojelun suunnittelu ja seuranta vuosittainen viljelysuunnitelma viljavuustutkimukset 5 vuoden v�lein n�yte/peruslohko, jos lohko yli 0,5 ha jos lohko yli 5 ha, n�yte jokaista alkavaa 5 ha kohti jos lohko enint��n 0,5 ha, n�yte jokaista alkavaa 2 ha kohti n�ytteet t�ll� tiheydell�, kun entiset tutkimukset vanhenevat lohkokohtaiset muistiinpanot vuosittain

21. 21 Kasvipeitteinen kesanto (uusi) 1/3 ymp�rist�tuki maksetaan vain tilatuen mukaiselle velvoitekesannolle mv. viherkesanto, riistakesanto tai maisemakesanto t�ytett�v� tilatuen ja ymp�rist�tuen ehdot ymp�rist�tukea ei makseta mv. viherkesannolle, joka sijaitsee 1- tai 2-luokan pohjavesialueella velvoitekesannot voivat olla my�s 1-vuotisia viherkesantoja, avokesantoja tai s�nkikesantoja, mutta niille ei makseta ymp�rist�tukea

22. 22 Kasvipeitteinen kesanto (uusi) 2/3 monivuotinen viherkesanto: s�ilytt�v� v�hint��n 2 kasvukautta samalla lohkolla monivuotinen nurmi- tai hein�/niittykasvusto perustettava viimeist��n 30.6. niitett�v� kerran kasvukaudessa, p��s��nt�isesti 1.8. j�lkeen, ellei niitto ole tarpeen rikkakasvien, kasvitautien, tuholaisten tms. takia kasvustoa ei saa k�ytt�� kaupallisesti hyv�ksi voidaan p��tt�� 2. kesantovuonna 31.8. j�lkeen tai 15.7. alkaen syysviljan kylv��n

23. 23 Kasvipeitteinen kesanto (uusi) 3/3 riistakesanto: paikka voi vaihtua vuosittain kasvusto riistan tai luonnonvaraisten el�inten ruokintaan satoa ei saa korjata tai kuljettaa lohkolta perustettava kahden kasvilajin seoksella 30.6. menness� saa p��tt�� vasta kesantovuotta seuraavana kev��n� (kemiallisesti tai mekaanisesti) maisemakesanto: maisemaa monipuolistavat kasvit (esim. hunajakukka, ruiskaunokki, silkkiunikko) saa p��tt�� vasta kesantovuotta seuraavana kev��n� (kemiallisesti tai mekaanisesti)

24. 24 Peltokasvien lannoitus 1/3 typpilannoitus: viljojen, �ljykasvien ja palkokasvien enimm�istyppim��r�t (taulukkoarvot) perustuvat viljelt�v��n kasviin, satotasoon, maalajiin ja viljelyvy�hykkeeseen satotaso = 4000 kg/ha viljoilla (3000 kg rukiilla), rypsill� 1750 kg/ha saavutettuun satotasoon liittyv� lis�typpi (oma taulukko) saavutettu satotaso m��ritell��n jakamalla koko tilalta saatu kyseisen viljelykasvin sato niille lohkoille, joilla kyseist� kasvia on viljelty, tai osoittamalla satotaso muulla tavalla nurmien ja muiden kasvien enimm�istyppim��r�t (taulukko)

25. 25 Peltokasvien lannoitus 2/3 fosforilannoitus: viljavuustutkimuksen tuloksen ja kasvilajin perusteella (taulukko) satotasokorjaus lohkolla saavutetun satotason perusteella saavutettu satotaso m��ritell��n samoin kuin typess� karjanlanta: ravinteet lasketaan taulukkoarvojen tai lanta-analyysin perusteella karjanlannan liukoisesta typest� otetaan huomioon 100 %, syksyll� levitetyn lannan ja perunan solunesteen liukoisesta typest� 75 % karjanlannan fosforista 85 % huomioon, turkisel�inlannan ja j�tevesilietteen fosforista 40 %, muut orgaaniset lannoitteet otetaan huomioon tuoteselosteen mukaisesti fosforintasaus 5 vuotta

26. 26 Peltokasvien lannoitus 3/3 karjanlantapoikkeus jos fosforilannoitteena on pelk�st��n karjanlanta taulukoista poiketen saa k�ytt�� 15 kg/ha/v (ei kuitenkaan arveluttavan korkeassa viljavuusluokassa) mv. nurmilla saa k�ytt�� 30 kg/ha/v huonossa, huononlaisessa, v�ltt�v�ss� ja tyydytt�v�ss� luokassa, 20 kg/ha/v hyv�ss� ja korkeassa luokassa poikkeusta ei saa k�ytt�� 25 metri� l�hemp�n� rantaa perunan solunestett� voi levitt�� 15 kg/ha/v hyv�ss� ja sit� heikommissa viljavuusluokissa avo- ja s�nkikesannon sek� 1-vuotisen viherkesannon lannoitus kielletty jos kesannolla sallittu satokasvi tai syysviljan kylv�, n�iden mukainen lannoitus sallittu

27. 27 Puutarhakasvien lannoitus koskee 1- ja 2�ryhm�n puutarhakasveja sek� siemenmausteita vuotuinen viljelysuunnitelma viljavuustutkimus v�hint��n 3 vuoden v�lein monivuotisilla kasveilla perustamisvaiheessa ei saa k�ytt�� yli 2 vuotta vanhaa viljavuustutkimusta n�ytetiheys sama kuin peltokasveilla (ks. kohta Viljelyn ymp�rist�nsuojelun suunnittelu ja seuranta) fosforin ja typen k�yt�lle enimm�ism��r�t (taulukot) karjanlannan k�ytt� sek� lantapoikkeus ja fosforintasaus kuten peltokasveilla

28. 28 Lannoituksen siirtym�s��nn�t Ymp�rist�tukisitoumus ollut voimassa 2006 2007 lannoitussuunnitelma 2006 ehtojen mukaisesti 2007 kev��n ja kes�n lannoitus 2006 ehtojen mukaisesti nurmien satovuosien lannoitus 2006 ehtojen mukaan koko kasvukauden 2007 syysviljojen kylv�ss� noudatettava 2007 lannoitusehtoja nurmien perustaminen ja puutarhakasvien lannoitus 1.8. alkaen uusien 2007 ehtojen mukaisesti voidaan toimia my�s kokonaan 2007 ehtojen mukaan

29. 29 Lannoituksen siirtym�s��nn�t Fosforintasaus jos fosforintasaus lohkolla kesken 2007, tase lasketaan ja tasauskausi vied��n loppuun sellaisenaan jos tasaus nelivuotinen, uuden viisivuotisen tasauksen saa aloittaa vasta nelivuotisen tasauksen loputtua

30. 30 Pientareet ja suojakaistat 1/5 valtaojan piennar valtaojien varsille, monivuotisen nurmen peitt�m� valtaoja = kaivettu avouoma, jonka tarkoituksena on ker�t� kuivatusalueen piiri-, sarka- ja salaojista sek� yl�puoliselta valuma-alueelta tulevat vedet ja johtaa ne pois kuivatusalueelta v�hint��n 1 metri� ja enint��n keskim��rin 3 metri� leve� ei tehd� erillist� kasvulohkoa ei tarvitse niitt�� (ellei uhkaa vesakoitua), sadon saa k�ytt�� niittoa ei saa aloittaa ennen 1.8., ellei tarpeen rikkakasvien, kasvitautien, tuholaisten tms. takia syy merkitt�v� lohkokohtaisiin muistiinpanoihin saa laiduntaa ja hoitaa yhdess� muun lohkon kanssa

31. 31 Pientareet ja suojakaistat 2/5 valtaojan piennar (jatkoa) ei saa k�ytt�� kasvinsuojeluaineita eik� lannoitteita rikkakasvien pes�kek�sittely, hukkakauran torjunta mahdollisia (ilmoitus kuntaan) luonnon monimuotoisuuspiennar enint��n 3 metri� leve� piennar voidaan vapaa-ehtoisesti j�tt�� my�s peruslohkon muille reunoille kylvett�v� nurmi-, hein� tai niittykasvien seoksella, ellei ennest��n t�llaista kasvipeitett� hoidettava kuten valtaojan piennarta

32. 32 Pientareet ja suojakaistat 3/5 suojakaista valtaojaa suurempien vesiuomien, lampien, j�rvien ja talousvesikaivojen ymp�rille sek� meren rannalla sijaitseville pelloille v�hint��n keskim��rin 3 metri� ja enint��n 10 metri� leve� yli 3 metri� leve�st� suojakaistasta teht�v� oma kasvulohko monivuotisen nurmi-, hein�- ja niittykasvillisuuden peitt�m�

33. 33 Pientareet ja suojakaistat 4/5 suojakaista suositeltavaa niitt�� ja korjata niittoj�te pois, sadon saa hy�dynt�� niitett�v�, jos uhkaa vesakoitua niittoa ei saa aloittaa ennen 1.8., ellei tarpeen rikkakasvien, kasvitautien, tuholaisten tms. takia syy merkitt�v� lohkokohtaisiin muistiinpanoihin saa laiduntaa ja hoitaa yhdess� muun lohkon kanssa pes�ke- ja hukkakaurantorjunta sallittua (ilmoitus kuntaan) ei muuten saa k�ytt�� kasvinsuojeluaineita eik� lannoitteita

34. 34 Pientareet ja suojakaistat 5/5 Pelto ei sijaitse rannalla, jos pellon ja uoman v�liss� mets��, tonttimaata, tie- tai muuta aluetta v�hint��n keskim��rin 10 metri� eik� tulva nouse pellolle v�hint��n keskim��rin 10 metri� pensaikkoa, jouto- tai kitumaata eik� tulva nouse pellolle Rantapelloksi ei katsota tulvapenkereen takana sijaitsevaa peltoa, josta vedet esim. pumpataan pois Jos pelto viett�� koko matkalla poisp�in uomasta, pellon ja uoman v�liin riitt�� yhden metrin piennar

35. 35 Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman yll�pito 1/3 Pellot on s�ilytett�v� avoimina ja viljelymaisema hoidettuna, asuin- ja tuotantorakennusten ymp�rist�t siistein� ja hoidettuina Maatalousymp�rist�n luonnon monimuotoisuuden kannalta t�rkeit� kohteita yll�pidett�v� pellon ja mets�n reunavy�hykkeet sek� yksitt�ispuut, puukujanteet, l�hteet, purot ja kosteikot ei saa vaarantaa kasvinsuojeluaineiden tai lannoitteiden k�yt�ll� tai paljaaksi hakkuulla Peltoteiden pientareita ei saa k�sitell� torjunta-aineilla

36. 36 Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman yll�pito 2/3 Maatilan luonnon monimuotoisuuskartoitus viljelij� tekee kartoituksen kartoitus toisen sitoumusvuoden loppuun menness� tehd��n kartoituslomakkeelle (Lnro 219) kohteet merkit��n my�s kartalle, esimerkiksi peruslohkokarttaan kartoitus s�ilytet��n tilalla toimenpiteen tueksi on laadittu opas opas ja lomake postitetaan tiloille hakumateriaalin mukana

37. 37 Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman yll�pito 3/3 Maatilan luonnon monimuotoisuuskartoitus- kohteet tuotantorakennusten l�hiymp�rist�ss� ja viljelij�n hallinnassa olevilla pelloilla ja niiden l�hiymp�rist�ss� olevat monimuotoisuus-kohteita: monilajiset niityt, pellonreunat ja �pientareet tienpientareet, peltosaarekkeet, pellon ja mets�n reunavy�hykkeet, peltoalueilla sijaitsevat purot, l�hteet ja kosteikot vanhat kiviaidat, kivikasat, ladot ja puukujanteet maisemakesannot, riistapellot ja �kesannot, monilajiset pysyv�t laitumet, hoidetut viljelem�tt�m�t pellot ja viljelyst� poistuneet pellot monimuotoisuutta edist�v�t erityistukisopimusalat

38. 38 Lis�toimenpiteet koko maassa V�hennetty lannoitus Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus Lannan levitys kasvukaudella Ravinnetaseet Peltojen kasvukunnon parantaminen Puutarhatilan lis�toimenpiteet: Typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla Katteen k�ytt� monivuotisilla puutarhakasveilla Tuhoel�inten tarkkailumenetelmien k�ytt�

39. 39 Lis�toimenpiteet vain A- ja B-alueilla Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys Viljelyn monipuolistaminen Laajaper�inen nurmituotanto Ker��j�kasvien viljely

40. 40 Lis�toimenpiteiden valintarajoitukset 1/4 v�hennetty lannoitus luomusopimustila ei voi valita ei makseta lohkolle, jolla on sopimus pohjavesialueen peltoviljelyst� tai viljell��n 1- tai 2-ryhm�n puutarhakasveja tai siemenmausteita typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla ei makseta lohkolle, jolla 1- tai 2-ryhm�n puutarhakasveja tai siemenmausteita talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus kotiel�intila, jolla nautoja, lampaita, vuohia tai hevosia yhteens� enemm�n kuin 2 el�inyksikk��, ei voi valita ei voi valita yht� aikaa muiden kasvipeitteisyystoimenpiteiden kanssa

41. 41 Lis�toimenpiteiden valintarajoitukset 2/4 lannan levitys kasvukaudella vain kotiel�intila voi valita tila saa luovuttaa lantaa pois enint��n 100 m3 ravinnetaseet ei makseta ryhmien 1 ja 2 puutarhakasvialoille sek� siemenmausteille typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla voidaan valita vain ryhm�n 1 puutarhakasveille (ei siemenmausteille) katteen k�ytt� mv. puutarhakasveilla voidaan valita vain ryhm�n 2 puutarhakasveille

42. 42 Lis�toimenpiteiden valintarajoitukset 3/4 tuhoel�inten seurantamenetelmien k�ytt� voidaan valita vain ryhmien 1 ja 2 puutarhakasvialoille sek� siemenmausteille puutarhakasvialasta vuosittain 50 % oltava sellaisia kasveja, joiden tuholaisseurantaan on k�ytett�viss� liimapyydyksi� tai feromoniansoja peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys (A- ja B-al.) kotiel�intila, jolla nautoja, lampaita, vuohia tai hevosia yhteens� enemm�n kuin 2 el�inyksikk��, ei voi valita ei voi valita samanaikaisesti muiden kasvipeitteisyys-lis�toimenpiteiden kanssa peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys (A- ja B) ei voi valita samanaikaisesti muiden kasvipeitteisyys-lis�toimenpiteiden kanssa ei voi valita tila, joka on valinnut laajaper�isen nurmituotannon

43. 43 Lis�toimenpiteiden valintarajoitukset 4/4 viljelyn monipuolistaminen (A- ja B-al.) voi valita vain tila, jonka tukikelpoisesta alasta 10 % on nurmea tai nurmipeitteist� alaa laajaper�inen nurmituotanto (A- ja B-al.) voi valita vain kotiel�intila, jolla on nautoja, lampaita, vuohia tai hevosia v�hint��n 0,4 ey/ha tai yhteens� v�hint��n 25 el�inyksikk�� ja pelloista 50 % nurmella ei voi valita tila, joka on valinnut v�hennetyn lannoituksen, typpilannoituksen tarkentamisen peltokasveilla tai tehostetun talviaikaisen kasvipeitteisyyden ei makseta ryhmien 1 ja 2 puutarhakasvialoille eik� siemenmausteille

44. 44 V�hennetty lannoitus typpe� saa k�ytt�� erillisen taulukon perusteella (enint��n noin 80 % peltokasvien lannoitus �perustoimenpiteen mukaisista m��rist�) fosforia saa k�ytt�� enint��n 15 kg/ha/v viljavuusluokissa huono, huononlainen ja v�ltt�v� (sokerijuurikkaalla 30, perunalla 35) luokassa tyydytt�v� enint��n 10 kg/ha/v (sokerijuurikas 15, peruna 20) luokissa hyv�, korkea ja arveluttavan korkea ei lainkaan fosforia ei saa k�ytt�� karjanlantapoikkeuksia, fosforintasausta kyll� tila, joka on tehnyt luomusopimuksen, ei voi valita ei makseta lohkoille, joilla sopimus pohjavesialueiden peltoviljelyst� tai 1- tai 2-ryhm�n puutarhakasveja tai siemenmausteita

45. 45 Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla 1/2 kev��ll� j�tett�v� lohkolle sallitusta enimm�istyppi-m��r�st� 20 kg/ha typpe� levitt�m�tt�, ellei analyysi-tulos ole k�ytett�viss� ennen lannoituksen toteuttamista mitattava liukoisen typen m��r� maassa ennen kev�tlannoitusta (n�yte/kasvulohko, v�hint��n 1 n�yte / 5 ha) m��ritett�v� my�s ammoniumtyppi, jos lohkolle levitetty orgaanista lannoitetta, muokattu runsas vihermassa, edellinen viljelykasvi voimakkaasti lannoitettu tai lohko on eritt�in runsasmultainen lohkojen t�rkeysj�rjestys: levitetty lantaa edellisen� syksyn� esikasvina nurmi, viherkesanto tai palkokasvi muut lohkot (edellisen vuoden sato niukka tai j��nyt kokonaan korjaamatta esim. m�rkyyden vuoksi tai viljelty erikoiskasvia)

46. 46 Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla 2/2 mitattava vuosittain v�hint��n 30 % tukikelpoisesta alasta m��ritys pikam��ritysmenetelm�ll� (typpisalkku) tai laboratorioanalyysill� jos mittaustulos on yli 20 kg, ylimenev� osa on v�hennett�v� kyseisen kasvukauden typpilannoitusm��r�st� (kev��ll� tai toisella levityskerralla) merkitt�v� lohkokohtaisiin muistiinpanoihin ei ryhmien 1 ja 2 puutarhakasvialoille tai siemenmausteille

47. 47 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus 1/2 ei voi valita kotiel�intila, jolla nautoja, lampaita, vuohia tai hevosia yhteens� enemm�n kuin 2 ey vaatimus: 30 % pelloista kasvien tai s�ngen peitt�m�n� tai hyv�ksytysti kevennetysti muokattuna kasvipeitteisyyden s�ilytt�v� lohkolla kev�tmuokkaukseen tai vastaavaan asti kevennetty s�nkimuokkaus vilja- ja �ljykasvilohkoilla t�ytt�� ehdon, jos muokkaus tehd��n kultivaattorilla, lautas-, joustopiikki- tai lapiorulla�keell� tai miniauralla yhteen kertaan ajaen

48. 48 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus 2/2 Ehdon t�ytt�v�t lohkot: monivuotiset viljellyt nurmet ja ruokohelpi pellolle perustetut suojavy�hykesopimusalat monivuotinen viherkesanto, maisema- ja riistakesanto monivuotiset puutarhakasvit ker��j�- ja aluskasvien viljely s�nkikesanto sek� viljan, �ljykasvien, siemenmausteiden ja kuitupellavan s�nki (ei s�nkeen syksyll� kylvetty syysruis, ruisvehn�, syysvehn�, spelttivehn�, syysrypsi tai -rapsi) kev��ll� korjattava pellava tai hamppu tilatukij�rjestelm�n mukainen hoidettu viljelem�t�n pelto, jos pelto nurmipeitteinen talven yli

49. 49 Lannan levitys kasvukaudella 1/2 lanta levitett�v� pellolle kasvukauden aikana kev��ll� ja kes�ll� kev��ll� levityksen voi aloittaa 15.4. (1.4., jos maa kuiva ja sula) kasvukauden aikana oraille ja nurmille lietelannan ja virtsan levitys teht�v� sijoittavilla laitteilla tai letku-levittimill� (hajuhaittojen v�hent�minen), kuivalannan levitys tarkkuuslevittimill� tarkkuuslevittimen on t�ytett�v� standardin SFS-EN 13080 (lannanlevittimien ymp�rist�vaatimukset ja testit) 3. kohta tai siin� on oltava v�hint��n kaksi murskaintelaa, joissa on hakkuriter�t, sek� levitinlautaset, joissa on v�hint��n kuusi s��dett�v�� siivekett�

50. 50 Lannan levitys kasvukaudella 2/2 viimeinen levitysp�iv� 15.8. 10.9., jos lohkolle kylvet��n syysvilja, syys�ljykasvi tai nurmi tai istutetaan mv. puutarhakasvi toimenpiteen voi valita vain ymp�rist�tuen mukainen kotiel�intila toimenpiteen valinneelta tilalta ei saa luovuttaa lantaa pois / tila ei voi toimia lannan luovuttajana lannan k�yt�n tehostamissopimuksessa v�h�inen m��r� on mahdollista luovuttaa pois enint��n 100 m3

51. 51 Ravinnetaseet viljelij�n laadittava kasvukautta koskeva lohkokohtainen peltotase ja koko vuotta koskeva tilakohtainen porttitase joka vuosi typest� ja fosforista lis�ksi viljelij� laatii �Ravinnetaseen tavoite-suunnitelman� toisen ja nelj�nnen sitoumusvuoden loppuun menness� (tavoite / sen arviointia) 2. vuonna laatii tavoitteellisen suunnitelman arvioi taseiden tuottamaa tulosta ja sen merkityst� tilan tulevalle toiminnalle asettaa taseelle tavoitteen 4. vuonna arvioi tavoitteen onnistumisen ja jatkotoimet laadinta: kunkin sitoumusvuoden loppuun (30.4.) menness�

52. 52 Peltojen kasvukunnon parantaminen 1/2 selvitet��n peltoviljelyn aiheuttama rasitus maan rakenteelle ojitustyyppi, ojituksen toimivuus maan mururakenne, lierojen m��r� poutivuus, peltojen kuivuminen muokkauskuntoon, muokkauksen sujuvuus peltojen kuivuminen rankkojen sateiden j�lkeen, veden l�p�isevyys pellolla liiallisesta m�rkyydest� ja kuivuudesta aiheutuvat kasvusto-oireet tiivistymisongelmat em. havainnot lohkokohtaisiin muistiinpanoihin vuosittain teht�v� maan laadun arviointi vuosittain testisarjan avulla (kyselytesti- ja kuoppatesti) (agronetiss�)

53. 53 Peltojen kasvukunnon parantaminen 2/2 kuoppatesti on teht�v� joka vuosi kahdelta peruslohkolta kahdesta havaintopisteest� peruslohkoa kohti, jos lohko enint��n 10 ha suuremmilta lohkoilta 2 havaintopistett�/alkava 10 ha viljelij� tai asiantuntija tekee kuoppatesti� voi t�ydent�� k�ytt�m�ll� penetrometri� tavoitesuunnitelma kuoppatestilohkojen rakenteesta ja sit� korjaa-vasta toimenpiteest� peruslohkoittain on teht�v� toisen sitoumus-vuoden loppuun menness� valittava yksi toimenpide, jos peruslohkon kasvukunto enint��n v�ltt�v� voi liitty� tuotantopanosten k�ytt��n (kalkitus, kasvilajivalinta, kasvinsuojeluaineiden k�ytt�) tai viljelytekniikkaan (muokkaustapa, konevalinta, ojituksen parantaminen, kesannointitapa) toimenpide on toteutettava 4. sitoumusvuoden loppuun menness�

54. 54 Typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla valittavissa vain ryhm�n 1 puutarhakasvialoille (ei siemenmausteille) mitattava liukoisen typen m��r� kev��ll� ennen kev�tlannoitusta ja kasvukaudella ennen lis�lannoitusta 1 analyysi / lohko m��r� otetaan huomioon typpilannoituksessa (20 kg/ha:n ylitt�v� osa on v�hennett�v� lohkon typpilannoitusm��r�st�) viljelij� tai neuvoja tekee mittauksen typpisalkun k�ytt� tai laboratorioanalyysi tulos merkit��n lohkomuistiinpanoihin

55. 55 Katteen k�ytt� monivuotisilla puutarhakasveilla vain ryhm�n 2 puutarhakasvialoilla maanpinta katettava rivien kohdilta: oljella, hakkeella tai muulla orgaanisella materiaalilla muovikalvolla tai �kankaalla tai katepaperilla tai riviv�liin perustettavalla, leikattavalla nurmikatteella muovikalvon oltava polyeteeni� katettujen lohkojen pinta-alan oltava 95 % muilla 2-ryhm�n puutarhakasveilla paitsi taimitarhakasveilla taimitarhakasveilla 50 % katevaatimuksen t�ytytt�v� 3. sitoumusvuonna maksetaan siit� sitoumusvuodesta l�htien, jolloin ehto t�yttyy viimeist��n 30.6.

56. 56 Tuhoel�inten seurantamenetelmien k�ytt� 1/3 1- ja 2-ryhm�n puutarhakasvialoilla ja siemenmausteilla n�iden alasta 50 %:lla viljelt�v� seuraavia kasveja: kaalit, lanttu, nauris, sinappi, sy�t�v�t sipulikasvit, porkkana, selleri, persilja, palsternakka ja muut sarjakukkaiset kasvit, kumina, herne, omena, luumu, makea pihlaja, herukat, mansikka, vadelma feromonipyydykset hankittava omenalle, makealle pihlajalle, luumulle, herneelle, sy�t�ville sipulikasveille ja herukoille muille kasveille liima-ansat

57. 57 Tuhoel�inten seurantamenetelmien k�ytt� 2/3 pyydyksi� ja ansoja oltava 2 kpl / alkava 2 ha:n suuruinen kasvulohko, jolla seurantaa tehd��n pyydyst� ei tarvita, jos lohko alle 0,5 ha havainnot ja vaihtaminen riitt�v�n usein, v�h. 1 kerta/viikko seuranta voidaan hankkia ostopalveluna pidett�v� havainto- ja toimenpidep�iv�kirjaa tuhohy�nteisist�, niiden vihollisista ja torjuntatoimista seurantaa teht�v� 1.5.-31.8. v�lisen� aikana silloin, kun tuholaisia esiintyy Hankittava jokin oppaista �Avomaanvihannesten taudit ja tuholaiset�, �Aktuella v�xtskyddsanvisningar� tai �Hedelm�- ja marjakasvien tuhoel�imet�

58. 58 Tuhoel�inten seurantamenetelmien k�ytt� 3/3 Tuholaisten seurantaa on teht�v� seuraavilla kasveilla ja niiden tuholaisilla: Kaalikasvit: pikkukaalik�rp�nen, isokaalik�rp�nen, kirpat, rapsikuoriainen Omena: omenak��ri�inen, pihlajanmarjakoi Luumu: luumuk��ri�inen Makea pihlaja: pihlajanmarjakoi Herukat: herukkakoi Vadelma: vattukuoriainen Mansikka: ripsi�iset, lehtikirvat, luteet Herne: hernek��ri�inen Porkkana: porkkanakemppi, porkkanak�rp�nen Sipulikasvit: sipulikoi Kumina: kuminakoi

59. 59 Lis�toimenpiteet A- ja B-alueilla Seuraavassa esitett�v�t lis�toimenpiteet voidaan valita vain A- ja B-tukialueilla sijaitseville pelloille

60. 60 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys(A- ja B-tukialueet) ei voi valita kotiel�intila, jolla nautoja, lampaita, vuohia tai hevosia yhteens� enemm�n kuin 2 ey vaatimus: 30 % pelloista kasvien tai s�ngen peitt�m�n� monivuotiset viljellyt nurmet ja ruokohelpi monivuotinen viherkesanto, riista- ja maisemakesanto pellolle perustettu suojavy�hykesopimusala monivuotiset puutarhakasvit s�nkikesanto sek� viljan, �ljykasvien, siemenmausteiden ja kuitupellavan s�nki (ei s�nkeen syksyll� kylvetty syysruis, ruisvehn�, syysvehn�, spelttivehn�, syysrypsi tai -rapsi) kev��ll� korjattava pellava ja hamppu tilatukij�rjestelm�n mukainen hoidettu viljelem�t�n pelto, jos pelto nurmipeitteinen talven yli

61. 61 Peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys (A- ja B-tukialueet) vaatimus: 50 % pelloista kasvien tai s�ngen peitt�m�n� monivuotiset viljellyt nurmet ja ruokohelpi monivuotinen viherkesanto, riista- ja maisemakesanto pellolle perustettu suojavy�hykesopimusala monivuotiset puutarhakasvit s�nkikesanto sek� viljan, �ljykasvien, siemenmausteiden ja kuitupellavan s�nki (ei s�nkeen syksyll� kylvetty syysruis, ruisvehn�, syysvehn�, spelttivehn�, syysrypsi ja -rapsi) kev��ll� korjattava pellava ja hamppu tilatukij�rjestelm�n mukainen hoidettu viljelem�t�n pelto, jos pelto nurmipeitteinen talven yli

62. 62 Viljelyn monipuolistaminen (A- ja B-tukialueet) 1/3 voi valita vain tila, jonka tukikelpoisesta alastaan v�hint��n 10 % on nurmea tai nurmipeitteist� alaa t�m� 10% voi sijaita samalla lohkolla koko sitoumuskauden viljellyt nurmet, viherkesannot, suojavy�hykkeet, suojakaistalohkot, hoidettu viljelem�t�n pelto joka vuosi on viljelt�v� v�hint��n kolmea eri kasvilajia, joista yhden on oltava muu kuin viljakasvi v�himm�isalana oleva nurmi = yksi kasvi yht� kasvilajia saa yhten� vuonna viljell� enint��n 40 %:lla tilan viljelyss� olevasta peltoalasta

63. 63 Viljelyn monipuolistaminen (A- ja B-tukialueet) 2/3 sama kasvilajia saa viljell� samalla lohkolla enint��n kaksi vuotta per�kk�in (kuitenkin nurmea ja kuminaa kolme vuotta) ko. kiertovaatimus ei koske 10 %:n v�himm�isnurmialaa suunniteltu kasvinvuorotus on esitett�v� viideksi vuodeksi laadittavassa viljelykiertosuunnitelmassa suunnitelma ohjeellinen, voidaan poiketa

64. 64 Viljelyn monipuolistaminen (A- ja B-tukialueet) 3/3 kasvilaji t�ss� toimenpiteess� mm.: syysvehn�, kev�tvehn�, spelttivehn�, ruisvehn�, kev�truis, syys-ruis, ohra, kaura, tattari, maissi, sokerimaissi, kev�trypsi, syys-rypsi, kev�trapsi, syysrapsi auringonkukka, soijapapu, �ljypellava, herne, h�rk�papu, makea lupiini, virna, ruokohelpi, peruna, sokerijuurikas, rehukaali, pella-va, hamppu, humala, tupakka, nokkonen, ruistankio, kumina, sinappi nurmi (kaikki yksi- ja monivuotiset nurmet sek� laitumet), velvoi-tekesannon eri lajit, viherlannoitusnurmi, hoidettu viljelem�t�n pelto Avomaan vihanneksista, marjakasveista, hedelm�kasveista, maustekasveista, koristekasveista ja l��kekasveista sek� leikkovihre�st� kukin kasvitieteellinen laji luetaan omaksi kasvilajiksi.

65. 65 Laajaper�inen nurmituotanto (A- ja B-tukialueet) voi valita vain kotiel�intila pelloista 50 % oltava nurmikasvien viljelyss� joka vuosi nurmia saa lannoittaa enint��n 75 %:lla perustoimenpiteen mukaisista typpim��rist� nurmi = monivuotiset nurmet, yksivuotinen raihein�, vihantavilja + raihein�, laidun, vihantavilja, kokovilja ja muut nurmikasvit = kasvit typpilannoitustaulukossa nro 3

66. 66 Ker��j�kasvien viljely (A- ja B-tukialueet) 1/2 25 %:lle tukikelpoisesta peltoalasta kylvett�v� joka vuosi ker��j�kasveja (= aluskasvi tai pyydyskasvi) aluskasvi kylvet��n varsinaisen viljelykasvin, yleens� viljan kylv�n yhteydess� raihein�, muut hein�- ja nurmikasvit, apilat ja n�iden seokset lohkon muokkaus tai kynt� voi tapahtua viljelykasvin vastaavan toimenpiteen yhteydess� aluskasvin avulla ei saa perustaa monivuotisia nurmia, viherkesantoja tai viherlannoitusnurmia aluskasvi voidaan tuhota kemiallisella k�sittelyll�

67. 67 Ker��j�kasvien viljely (A- ja B-tukialueet) 2/2 pyydyskasvi kylvet��n varsinaisen viljelykasvin, yleens� varhaisperunan tai �vihannesten sadonkorjuun j�lkeen ohra, kaura, raihein�, muut hein�- tai nurmikasvit, rehurapsi, rypsi, hunajakukka, apilat tai n�iden seokset kylvett�v� viljelykasvin sadon korjuun j�lkeen ja viimeist��n 15.8. s�ilytett�v� lohkolla kasvukauden loppuun (1.10.) sen j�lkeen lohkon voi muokata tai kynt�� pyydyskasvin avulla ei saa perustaa monivuotisia nurmia, viherkesantoja tai viherlannoitusnurmia