1 / 39

TYÖTAPATURMAT JA LIIKENNE – FAKTAA EU-15 vuonna 2002

TYÖTAPATURMAT JA LIIKENNE – FAKTAA EU-15 vuonna 2002. lähes 4 miljoonaa yli 3 päivän työtapaturmaa Päätoimialoilla 104 miljoonaa työntekijää Hiukan yli 4000 kuolemantapausta, niistä yli 1200 rakennusalalla Liikenteessä 1,3 miljoonaa onnettomuutta per vuosi Yli 40000 kuollutta

alima
Télécharger la présentation

TYÖTAPATURMAT JA LIIKENNE – FAKTAA EU-15 vuonna 2002

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. TYÖTAPATURMAT JA LIIKENNE – FAKTAA EU-15 vuonna 2002 • lähes 4 miljoonaa yli 3 päivän työtapaturmaa • Päätoimialoilla 104 miljoonaa työntekijää • Hiukan yli 4000 kuolemantapausta, niistä yli 1200 rakennusalalla • Liikenteessä 1,3 miljoonaa onnettomuutta per vuosi • Yli 40000 kuollutta • 17 miljoonaa loukkaantumista • Kustannukset 160 miljardia euroa • 2 % bruttokansantuotteesta • EU;n ohjelma onnettomuuksien puolittamiseksi vuoteen 2010 mennessä Euro stat, New Cronos database. http://europa.eu.int/newcronos/

  2. Fatal accidents at work, EU15 Incidence rate by economic activity per 100 000 workers

  3. TYÖTAPATURMAT Suomessa– FAKTAA • Työtapaturmien välittömät kustannukset kansantaloudelle n. 420 milj. € • Välittömät kustannukset yritys/organisaatiotasolla n. 20 – 50 % kokonaiskustannuksista • Yhden päivän poissaolon kustannus työnantajalle 300 – 700 € • Sujuvan tuotannon ja työn häiriöt Lähde:Valtakunnallinen työtapaturmaohjelma 2001-2005 ”Työturvallisuus kohti maailman kärkeä”

  4. Korvatut työtapaturmat ja ammattitaudit 1993-2003 Lähde: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto.

  5. Palkansaajien työpaikkatapaturmataajuus 1980-2003(vähintään 3 päivän työkyvyttömyys) *2003 arvio Lähde: Virallinen työtapaturmatilasto 1980-1991, Tilastokeskus 1992-2002

  6. Työperäisten sairauksien ja tapaturmien aiheuttamat kustannukset v.2000 Kustannukset kustannuslajeittain

  7. Valmistajat, maahan- tuojat ym. (tuotteet) koneet sähkölaitteet kemikaalit melu ja tärinä suojaimet räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettävät laitteet Käyttäjät (olosuhteet) työoloja koskeva perusdirektiivi 89/391/ETY ns. tytärdirektiivit (16 kpl) työvälineiden käyttö kaivannaistoiminta melu tärinä turvamerkit, yms Direktiivit EU-tasolla

  8. EU LEGISLATION • DIRECTIVE 89/391/EEC Mineral-extracting industries • COUNCIL DIRECTIVE 92/104 of 3 November 1992 concerning the minimum requirements for improving the safety and health protection of workers in the mineral-extracting industries through drilling (eleventh individual Directive within the meaning of Article 16 (1) of Directive 89/391/EEC • COUNCIL DIRECTIVE 92/91 of 3 December 1992 on the minimum requirements for improving the safety and health protection of workers in surface and underground mineral-extracting industries (twelfth individual Directive within the meaning of Article 16 (1) of Directive 89/391/EEC

  9. 1) vaarat eliminoidaan; 2) vaaraa valvotaan sen syntypaikalla; 3) vaara minimoidaan; ja 4) jos vaara on edelleen olemassa, käytettäväksi annetaan henkilönsuojaimia. Toimenpiteet toteutetaan ottaen huomioon tekniikan kehitys kohtuullisuus käytännöllisyys toteutettavuus. ILO-sopimuksen ja EU direktiivien mukaisesti on terveyshaittojen ennalta ehkäisemiseksi ja riskien hallitsemiseksi työnantajan arvioitava vaara ja käsiteltävä sitä seuraavassa järjestyksessä:

  10. Kaivosturvallisuusasetus (ehdotus) Kaivostoimintaan liittyvän työn turvallisuus: työolosuhteet; työjärjestelyt; työtilat; koneet ja laitteet; sekä työ- ja suojavälineet. Kaivoksen ja ympäristön turvallisuus: kaivostilat; kaivoksen rakenteet; Kaivoksen ja ympäristön turvallisuus: maanpinnan vakavuusja muoto; kulkuväylät; varastoalueet; padot ja altaat; rakennukset ja rakennelmat; työn, liikenteen ja räjäytysten järjestelyt; sekä kaivoksen lopettamiseen liittyvät toimenpiteet. Kaivosturvallisuusasetus-ehdotus Perusta EU direktiivit; ILO-sopimus 176, joka koskee terveyttä ja turvallisuutta kaivoksissa

  11. TT-asiakirjan sisältö perustuu seuraaviin direktiivin 92/104/ETY kohtiin: 1) ohjeet laitteiden ja koneiden tarkastamisesta, huollosta ja tarvittaessa testauksesta; Liite A 3.1, Liite 3.2 2) ohjeet henkilöiden nostamiseen ja kuljettamiseen tarkoitettujen laitteiden käytöstä; Liite C 5.2 ja 3 artikla 2. kohta, Liite A3.2 3) ohjeet toimenpiteistä hätätilanteissa ja hätälaitteiden käytöstä sekä tarvittavat ensiapuohjeet; Liite A 1.6 4) ohjeet menettelytavoista toteuttaa työlupajärjestelmä suoritettaessa vaarallisia tehtäviä tai muita tehtäviä, jotka saattavat aiheuttaa vakavia vaaroja muiden tehtävien yhteydessä; 3 artikla c, Liite A1.8 5) ohjeet ilmanvaihdon toteutuksesta; 3 artikla, Liite C 7 6) pelastussuunnitelma; Liite A 4.4.4. 7) tarvittavat liikenneohjeet ja –säännöt; Liite A 6.6 8) ohjeet viestintäjärjestelmän käytöstä; 6 artikla Lisäksi TT-asiakirjassa tulee käsitellä muita mahdollisia terveyteen ja turvallisuuteen oleellisesti vaikuttavia tekijöitä. Turvallisuus- ja terveysasiakirja

  12. Riskien arviointi työssä - EU-opas Tämä asiakirja on käännös EU:ssa tehdystä riskien arvioinnin oppaasta. Se sisältää neuvoja työnantajalle, työntekijöille ja muille kiinnostuneille, jotka pohtivat miten toteuttaa käytännössä neuvoston ns. puitedirektiiviin 89/391/ETY (erityisesti sen 6.3 (a) ja 9. 1 (a) artiklaan) sisältyvät riskien arviointivaatimukset. Tavoitteena on edistää työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä. Tämä opas on käännös EU:ssa tehdystä riskien arvioinnin oppaasta. Sen tietosisältö ei välttämättä vastaa Euroopan komission näkemyksiä.

  13. REIKÄJUUSTOTEORIA Virheet päätöksenteossa - piilovirheet VAARA Linjajohdon toiminnan puutteet Vaarallisen toiminnan edellytykset Vaarallinen toiminta - aktiiviset virheet Pysyvistä olosuhteista johtuvat aukot Riittämättömät suojaukset S u o j a u k s e t Tapaturma Vahinko Virheistä johtuvat aukot Lähde: James Reason

  14. TURVALLISUUSJOHTAMINEN Turvallisuusjohtaminen on määrätietoista ja järjestelmällistä turvallisuustoiminnan suunnittelua ja käytännön toteutusta normaalien johtamiskeinojen avulla. Se tähtää työympäristön riskien hallintaan sekä henkilöstön turvallisuuden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen sekä kehittämiseen.

  15. MITÄ RISKIENHALLINTA ON? Tietoista • Suunnitelmallista • Järjestelmällistä • Dokumentoitua • Ennakoivaa Yhteistyötä yrityksen toiminnan jatkuvuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin eteen Lähde: www.pk-rh.com

  16. RISKIEN HALLINTA Havainnointi • Tarkistuslistat • Haastattelut • Videointi • Mittaukset • Raportointi Mene- telmä • Normien tunnistaminen • Subjektiivinen arvio • Arvioijien moni- • osaaminen • Ennalta sovittu • järjestelmä Arviointi Mene- telmä Pienen- täminen • Korvaaminen • Työmenetelmämuutos • Eristäminen • Suojaaminen • Opastus • jne Mene- telmä

  17. työturvallisuuslaki (738/2002) Riskien arviointi työturvallisuuslaissa, 10§ Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tällöin on otettava huomioon muun ohella: 1) tapaturman ja muu terveyden menettämisen vaara kiinnittäen huomiota erityisesti kyseisessä työssä tai työpaikassa esiintyviin 5 luvussa tarkoitettuihin vaaroihin ja haittoihin; 2) esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä vaaratilanteet; 3) työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut hänen henkilökohtaiset edellytyksensä; 4) työn kuormitustekijät; ja 5) mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara.

  18. Vaara- ja haittatekijöiden selvittäminenja arviointi 10 § selvitettävä riittävän järjestelmällisesti ensisijaisesti vaarat poistettava arvioitava jos vaaraa ei voida poistaa käytettävä tarvittaessa asiantuntijoita arviointi työnantajan hallussa ajan tasalla pito voi olla osa muuta työnantajan selvitystä muista: työpaikkaselvityksen tuloksena syntyvän asiakirjan oltava nähtävänä työpaikalla työturvallisuuslaki (738/2002)

  19. Yhteiset työpaikat (49§-54§) • Yleinen huolehtimisvelvoite • Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan velvollisuudet • vaaroista tiedottaminen • toimintojen yhteensovitus • työpaikan liikenne • järjestys ja siisteys • yleissuunnittelusta • yleisestä terveellisyydestä ja turvallisuudesta • yhteistoiminnan organisoinnista

  20. Itsenäisen työnsuorittajan velvollisuudet yhteisellä työpaikalla • työntekijän pätevyys, tarvittavat luvat ja vähimmäisikä • työssä käytettävät koneet ja laitteet sekä niiden käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset • vaarallisten aineiden käsittely • työpaikan turvallisuusohjeet • vaaroista tiedottaminen

  21. Työntekijän velvollisuudet • Velvollisuus noudattaa ohjeita • Huolehtia järjestyksestä ja siisteydestä • Huolehtia omasta ja työtoverien turvallisuudesta • Vältettävä muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja epäasiallista kohtelua • Vikojen ja puutteellisuuksien poistaminen ja niistä ilmoittaminen (oikeus saada palautetta) • Käyttää ja hoitaa annettuja suojaimia ja varusteita • Käyttää sopivaa vaatetusta • Koneiden, laitteiden ja vaarallisten aineiden ohjeiden mukainen käyttö • Turva- ja suojalaitteiden käyttö • Oikeus työstä pidättäytymiseen

  22. EU-OSHA Network - http://fi.osha.eu.int/ Koneen elinkaari - hyvät käytännöt Lue lisää yleisiä asioita sivustosta... Sivuston sisältö on koostettu sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden ja oppaiden perusteella sekä hyödyntämällä asiaan liittyviä standardeja sekä asiantuntijalähteitä.

  23. EU 15 Focal Points NMS and CCs Focal Points EFTA Focal Points

  24. Räjähteet • Laki räjähdysvaarallisista aineista (lain uudistaminen meneillään) • Räjähdeasetus (473/1993) • Asetus räjähteiden vaatimustenmukaisuuden toteamisesta (1384/1994) • Panostajalaki (219/2000) • Valtioneuvoston asetus panostajan pätevyyskirjoista (122/2002) • Asetus puolustusvoimien räjähteistä (648/1996) • Asetus rajavartiolaitoksen ja poliisin räjähdysvaarallisista aineista (731/1983)Päätökset • Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös räjähdystarvikkeista (130/1980) • Valtioneuvoston päätös räjäytys- ja louhintatyössä noudatettavista järjestysohjeista (410/1986) • Sosiaali-ja terveysministeriön asetus räjähdysaineen työmaavalmistuksen turvallisuudesta (125/2002) • Sosiaali- ja terveysministeriön asetus panostajien pätevyyskirjan myöntävästä viranomaisesta ja pätevyyskirjan saamiseksi vaadittavasta koulutuksesta (124/2002) • Työministeriön päätös räjäytys- ja louhintatyötä koskeviksi turvallisuusmääräyksiksi (495/1993) • Puolustusministeriön räjähdepäätös (K Dnro 16/4200/96/KI) • Valtioneuvoston päätös viranomaisten yhteistoiminnasta räjähdysainetarkastusten • suorittamisessa (280/1978)

  25. Räjähdysonnettomuuksissa kuolleet eri vuosikymmenillä 1930-2000 65 67 57 51 17 11 6 4

  26. U.S. Department of LaborMine Safety and Health Administration

  27. U.S. Department of LaborMine Safety and Health Administration r

  28. Kaivoksien lukumäärä, -louhinta,kaivostyön tapaturmatiheys miljoonaa työtuntia kohti vuosina 1949, 1975, 2000 (yli yhden työvuoron menetyksen aiheuttaneet tapaturmat *) Lähde: Kaivosturvallisuussäädösten muutostarpeita selvittävän työryhmän raportti /2003

  29. Mikä on LTI-Luku? • LTI*-luvulla seurataan tapaturmataajuuden kehitystä • luku ilmaistaan poissaoloon johtaneina työtapaturmina miljoonaa työtuntia kohti • eli noin 600 hengen työyhteisössä yksi tapaturma vuodessa vastaa LTI-lukua 1 • vastaavasti noin 60 hengen työyhteisössä lukua 10 • parhaiden eurooppalaisten kemian alan yhtiöiden LTI-luku on selvästi alle yhden • kemian toimialan keskiarvo Suomessa vuonna 2001 oli 13.6 • Suomessa vain harvat yritykset pääsevät toistuvasti alle viiden • LTI-lukua seurataan, koska sen • tiedetään korreloivan vakavampien onnettomuuksien kanssa • seuranta on yleistä ja vertailutietoa on helposti saatavilla *) LTI: Lost Time Injuries Frequency Rate

  30. TURVALLISUUDEN OSA-ALUEET JA MITTARIT • riskinarvioinnit • siisteys ja järjestys • häiriötiedot • kunnossapitotiedot • luotettavuustiedot • käytettävyys Tekniset järjestelmät • tapaturmien vakavuus • tapaturmataajuus • vaaratilanteet • tapaturmien syyt • sopimuskumppaneiden • tapaturmat • sairaspoissaolot • ammattitaudit • poissaolokustannukset • vastaanottokäynnit • ongelmajätteet • satunnaispäästöt • johdon kierrokset • auditoinnit • henkilösuojainten • käyttö • viranomaispalaute • paloturvallisuus ja • hätätilannevalmius • lakien ja asetusten • noudattaminen • työilmapiiri + Turvallisuus- kulttuuri Ei-toivotut tapahtumat + - + Johtamisjärjestelmät ja menettelytavat • turvallisuustoimenpiteet • koulutus • turvallisuuskierrokset • auditoinnit • pienryhmätoiminta • aloitteet • työkyky- ja kuntotestit • ergonomia • turvallisuuskustannukset lähde: TUKES

  31. MARKKINALÄHTÖISET/ MUUT MALLIT • Laatustandardit ISO 9000 • Ympäristöjohtamisstandardit ISO 14000 • Turvallisuusjohtamisstandardit BS 8800, DNV (OHSM), OSHAS 18001, OSHAS 18002 • Työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmiä koskevia ohjeita, ILO- OHS 2001 • Responsible Care - Vastuu huomisesta

  32. Yhteenveto • Sekä ILO-sopimuksesta että direktiivistä johtuvat muutosehdotukset lähinnä tarkennuksia olemassa olevaan lainsäädäntöön. • Suomen kaivannaisteollisuutta koskeva lainsäädäntö täytti jo melko hyvin direktiivin vaatimukset ennen Suomen EU-jäsenyyttä • kalusto pääosin modernia • turvallisuustilastot melko hyvät • tekninen ja muu osaaminen korkeatasoista • ympäristönormit otetaan huomioon

  33. Turvallisuus syntyy vain tekemällä!!kiitos

More Related