Sukupuolen sosiologiset j sennykset

1. Kirsti Lempi�inen, Turun yliopisto 13.4.11 Sukupuolen sosiologiset j�sennykset K.3/K.9 Sukupuolen sosiologia

2. Kirsti Lempi�inen, Turun yliopisto 13.4.11 Luennon rakenne miten sukupuolta sosiologiassa j�sennet��n? analyysi oppikirjoista sukupuolentutkimuksen perusk�sitteist�� esimerkkej� empiirisest� sosiologisesta tutkimuksesta: tosi-tv, sukupuoli ja luokka

3. Kirsti Lempi�inen, Turun yliopisto 13.4.11 Sosiologian sukupuoli kurssikirjoissa (2003) sukupuolta ei ole (vai onko sittenkin)? sukupuoli on (viattomasti) l�sn� sukupuoli on kysymyksen kohteena -> [sosiobiologinen k�sitys sukupuolesta], rakennefunktionaaliset roolij�sennykset, materialistiset j�sennykset, kulttuurinen sukupuolen j�sent�minen, sosiaalinen sukupuolen j�sennys

4. Kirsti Lempi�inen, Turun yliopisto 13.4.11 1. Poissaolo Sosiologinen tieto koskee kaikkia, �meit� ? yleisyyden tavoittelu est�� sukupuolipuheen? ? sukupuolitiedosta tulee erityist� tietoa tai arki-, kokemustietoa: My�s sosiologiset tutkimustulokset� muistuttavat arkiajattelua. Mutta sosiologia my�s poikkeaa arkiajattelusta. Se on yhteiskuntaa tutkiva tiede. (Sulkunen 1992, 16, kurs. alkup.) Sosiologia ei sen sijaan pys�hdy luonnolliseen asenteeseen, vaan sen suhde arkiseen maailmaan on toinen, ep�ilev�. T�m� ei tarkoita, ett� sosiologia kiist�isi arkiymm�rryksen voiman. Pikemminkin on niin, ett� sosiologinen tutkimus hyv�ksyy sen l�ht�kohdan, ett� inhimillinen toiminta on yleens� ymm�rrett�v�� ja j�rjestynytt�. (Saaristo & Jokinen 2004, 21.) korkea abstraktiotaso � rakenteet, instituutiot, normit, j�rjestykset, henkil�t ? henkil�iden yhteiskunta

5. Kirsti Lempi�inen, Turun yliopisto 13.4.11 2. l�sn� Yhteiskunta toimii ik��n kuin taistelulaiva, joka taistelun aikana pyrkii saavuttamaan p��m��r�ns� (G). T�m�n j�lkeen se on kuitenkin vet�ydytt�v� sataman korjauksia (A), miehist�n vahvistamista (I) ja lepoa (L) varten. (Allardt & Littunen 1979/1958, 81.) luonnollistettu miesn�k�kulma (esim. �herruus� ~ androsentrisyys (seksismi), toiminta/koti (julkinen/yksityinen) ? naiseutta ei luonnollisteta (ei �naisistoa�) - sp usein taustatekij� (tilastomuuttuja), metaforissa, havainnollistuksissa, ns. el�v�itt�misess� (arjen el�m�n esimerkit)

6. Kirsti Lempi�inen, Turun yliopisto 13.4.11 3. Kysymyksen kohteena Muuttuja (miehet/naiset); nainen = sukupuoli; liittyy aina johonkin muuhun instituutioon (esim. perhe, suku, avioliitto); sosiobiologinen jako: miehet ja naiset erilaisia (vertaukset el�imiin) � luonnosta johdettavilla faktoilla luodaan sukupuolij�rjestys (vrt. 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun darwinismin nousu; 1990-luvun aivotutkimukset, geenitutkimukset jne.)

7. Kirsti Lempi�inen, Turun yliopisto 13.4.11 3.1 Rooliteoria vaikutusvaltaisin sosiologian sukupuolij�sennyksist�, edelleen esim. perhetutkimuksessa, my�s arkipuheessa ammennetaan biologiasta, behaviorismista ? puhutaan k�ytt�ytymisest�, rooliodotuksista, naisen ja miehen rooleista Talcott Parsonsin rakennefunktionalismi: sukupuolen mukaisiin roolimalleihin sosiaalistutaan perheess�, ja mallit siirtyv�t my�s perheen ulkopuolelle: toimitaan kuten on tapana toimia eli kuten on opittu toimimaan esim. Elina Haavio-Mannilan Suomalainen nainen ja mies (1968) roolit pys�ytt�v�t toimijat tiettyihin sukupuolipositioihin, ent� muutos? ruumiillisuuden merkitys sukupuolistuneelle toiminnalle?

8. Kirsti Lempi�inen, Turun yliopisto 13.4.11 3.2 Materialistinen sukupuolen purkaminen ihmisyys sukupuolta t�rke�mp�� Karl Marx: suurteollisuuden synty vaikuttaa sukupuolten v�lisiin suhteisiin ? kun yhteiskuntaj�rjestyst� muutetaan, p��st��n eroon sukupuolihierarkiasta (mies ylemp�n�, nainen alempana) tai sukupuolikriisist� ? naiset kodeista palkkaty�h�n, tosin �suojeltuina� sukupuoli tarkoittaa l�hinn� �naissukupuolta�, mies ~ yleistoimija (geneerinen sukupuoli)

9. Kirsti Lempi�inen, Turun yliopisto 13.4.11 3.3 Kulttuurinen sukupuoli symbolit, kuvat, kulttuuriset tekstit materiana (esim. tositv-ohjelma) ? naisellisuus ja miehekkyys nousevat tarkastelun keskipisteeseen kokoelma merkkej�, joita kantamalla naiseuteen tai mieheyteen osallistutaan ? mahdollisuus variointiin (vrt. esim. roolit) pinta tai laatu tulee t�rke�mm�ksi tai ainakin yht� t�rke�ksi kuin sis�lt� tai olemus, tyyli yht� olennaiseksi kuin toiminta (my�s maku, Pierre Bourdieu) maskuliinisuus ja mieheys saavat enemm�n tilaa keskustelua my�s kolmannesta sukupuolesta ruumiillisuus-keskustelut saavat enemm�n tilaa (�ruumiseen kaivertuvat sukupuolen merkit�)

10. Kirsti Lempi�inen, Turun yliopisto 13.4.11 3.4 Sosiaalinen sukupuoli taustalla materialistinen sukupuolik�sitys: naisten asemaa ja sp:ta tarkastellaan yhteiskunnallisissa suhteissa ? sukupuoli nivoutuu osaksi yhteiskuntarakenteiden ja toimijoiden suhdetta ? on tarkasteltava materiaalisia oloja (ty�t�, koulutusta, reproduktiota, hoivaa jne.) ja toimijoita tietyss� ajassa, paikassa ja tilassa (esim. tietyss� sosiaalisessa asemassa ~ luokkateoria) - yhteiskuntaa l�hestyt��n sukupuolen n�k�kulmasta ? sukupuolen sosiologiaa

11. Kirsti Lempi�inen, Turun yliopisto 13.4.11 Perusk�sitteist�� sukupuolij�rjestelm�, sukupuolisopimus ~ kiinnittyv�t naisten ja miesten v�liseen ty�njakoon, hyvinvointivaltioon ja keskusteluun yksityisest� ja julkisesta (tai esim. ty�n ja perheen / yksityisen ajan yhteensovittamisesta) Sukupuolij�rjestelm�: sex/gender system (Gayle Rubin 1975) (biologinen ja sosiaalinen sukupuoli), Yvonne Hirdman & Liisa Rantalaiho: hierarkia, jossa yll�pidet��n miesnormia + sukupuolidikotomia (sukupuolten v�linen �kaksinapainen� ero) ? j�rjestelm� korostuu toimijoiden sijasta Sukupuolisopimus (Raija Julkunen) Sukupuolij�rjestys ? 1,2,3?

12. Kirsti Lempi�inen, Turun yliopisto 13.4.11 ..Jatkuu.. sukupuolistunut toimijuus � toimijoiden ja toiminnan n�k�kulma monien erojen yht�aikaisuus (intersektionaalisuus); esim. tositv-ohjelman katselu: on hedelm�llist� tarkastella sosiaalista luokka-asemaa ja sukupuolta yhdess� (yhteenkietoutuvat erot) Hegemoninen, alisteinen & moninainen maskuliinisuus, R.W. Connell sukupuolen tekeminen (esim. ty�el�m�n tutkimus Merja Kinnunen & P�ivi Korvaj�rvi); my�s sukupuolistavat k�yt�nn�t Judith Butler: sosiaalista (gender) ja biologista (sex) sukupuolta ei ole j�rke� erottaa toisistaan: my�s sex on aina sosiaalisesti m��rittynyt ? queer-teorian pohjana ? sukupuolen performatiivisuus (suorittaminen/tekeminen) radikaali sukupuoliero ~ marginaalisessa asemassa sosiologian kent�ss�, erityisesti Suomessa

13. Kirsti Lempi�inen, Turun yliopisto 13.4.11 Esimerkki: Sukupuoli, tosi-tv ja luokka Beverley Skeggs & luokkatutkimus (muita esim. Stephanie Lawler) ~ materialistinen kulttuurintutkimus (my�s historialliset kerrostumat): todellisten naisten positioita tutkitaan yhdess� kulttuuristen konstruktioiden kanssa Skeggs: Formations of Class & Gender (Sage, 1997) Pierre Bourdieun & feministisen teorian yhdist�minen (p��oma, sosiaalinen tila): ty�v�enluokkaiset naiset �investoivat� huolenpitoon, he eiv�t ns. satsaa itseens� vaan muihin ? yk on eriarvoinen ja toimijat ovat l�ht�kohtaisesti erilaisessa asemassa (naisilla ei koulutuksellista p��omaa tai legitimiteetti� ns. parantaa asemaansa) kunniallisuus (respectability) keskeist� (esim. ett� ei seksuaalisesti ep�ilytt�v�, hoitaa kotinsa, lapsensa, ty�ns� jne.) ? ei itsen hallintaa, vaan hallintaa jotta olisi kunnioitettava (ei yksil�llisyytt�, vaan sopivuutta � �not individuality but fitting in�) luokan t�rkein ominaisuus ~ ulossulkeminen (vrt. Bourdieun makuteoria) (Class, Self, Culture; Routledge 2004)

14. Kirsti Lempi�inen, Turun yliopisto 13.4.11 Sukupuoli tekstiss� ? Mit� sukupuolesta voi tarkata, miten kulttuurituotteesta / tekstist� (kuten tosi-tvohjelma) sukupuolta lukea? Huomiota voi kiinnitt��: Miten sukupuolesta (miehist�/naisista) puhutaan? Millaisia teht�vi� ja paikkoja naisille/miehille annetaan? K�ytet��nk� maskuliinisuutta tai feminiinisyytt� kuvaamaan joitakin asioita ohjelmassa (sukupuoli/seksuaalisuus on l�sn� metaforissa, kielikuvissa, kuvituksessa yms. taustoituksessa, el�v�itt�misess�, havainnollistamisessa)? sukupuoli/seksuaalisuus saa useita muotoja ohjelmassa (problematisoidaanko ns. perinteisi� naisten/miesten rooleja/paikkoja? Queer? Sukupuolettomuus?) jos seksuaalisuutta k�sitell��n, miten se liittyy sukupuoleen? kun sukupuoli ilmenee tavalla tai toisella, miten se liittyy seksuaalisuuteen? mit� sukupuolelle/seksuaalisuudelle tehd��n? v�h�tell��nk�, alleviivataanko, korostetaanko sen merkityst�? mit� asioita s/s:n suhteen pidet��n ik��n kuin itsest��n selvin�?

15. Kirsti Lempi�inen, Turun yliopisto 13.4.11 Sukupuolen j�sennykset analyysissa millaisten asioiden yhteydess� s/s (sukupuoli/seksuaalisuus) n�kyy: talous/politiikka/kulttuuri/yhteiskunta/Suomi/ Eurooppa/maapallo/ei kiinnity mihink��n? mik� on taustan ja s/s:n suhde? onko s/s ruumiillista, materiaalista, sosiaalista, yksil�iden persoonaan, identiteettiin liittyv�� tai muuta? Kommentoidaanko esim. sukupuolten mukaista k�yt�st� ohjelmassa: mik� n�ytt�isi olevan sopivaa (so. odotusten mukaista, mik� normien vastaista), toivottavaa? � sukupuolij�rjestyksen (sopimuksen) rajat? Millainen �iti, millainen teinitytt�, millainen sinkkunainen jne. esitet��n ja miten (esim. huumorin k�ytt� � mille sukupuolessa nauretaan, esim. Little Britain)? mahdollisia muita eroja? (ik�, ihonv�ri, uskonto, etninen ryhm� jne.)

16. Kirsti Lempi�inen, Turun yliopisto 13.4.11 �Wife swap� � Vaimot vaihtoon http://www.youtube.com/watch?v=m8CsuHxSGZc&feature=related (�Vaimot vaihtoon�) vartalot, vaatteet, koti (osana itse�), N/M-ero, lapset (osana itse�), ylenpalttisuus/liiallisuus (liiallinen rusketus, liiallinen s��st�minen jne.) tunteet (suru, kateus, itku� ilo, l�heisyys/l�heisriippuvaisuus)... katsojalle tarjotut tunnetilat/reseptiotavat (kauhistus, ihmettely, ironia?)? Skeggs & co.: omanarvontunto (self-value) ~ henkil�n tuotannon teoriaa (itseen sijoittamista) ? kyky julkisesti demonstroida �omaa arvoaan� (~er��nlaista br�nd�yst�; vrt. Jaana Parviainen & liikunnanohjaajien ruumiillisuus) ? ruumiillisuuden esitykset t�rkeit� moraalitalous

17. Kirsti Lempi�inen, Turun yliopisto 13.4.11 �jatkuu tosi-tv:ssa opetetaan ty�v�enluokkaa t�ydellistym��n, sijoittamaan itseens�, tekem��n asioita oikein, muuttumaan (esim. Supernanny, You are what you eat); perhe + roolit edelleen populaarissa keskustelussa t�rkeit� (Wife Swap - vrt. valistuksesta, rooliodotuksista Suomessa esim. Martat, �naistenlehdet�) ty�v�enluokkaisuutta ja keskiluokkaa ei ainoastaan uusinneta sellaisenaan, vaan my�s uusia muotoja (esim. keskiluokkaisen reflektion lis�ksi kiinnittyminen tai l�heisyys sarjaan, vaikka erottautuminen kuvatusta �realitysta�) naiseudessa mik� tahansa liiallisuus on pahasta (yh� useammin my�s mieheydess�): keskiluokkaisuuden ideaali tai itsest��nselvyys (Skeggs: toisaalta ty�v�enluokkaisessa tositv:n naiseudessa jotakin, joka voi edelleen yll�tt��) luokka edelleen merkitt�v� k�site feministiselle sosiologialle

18. Kirsti Lempi�inen, Turun yliopisto 13.4.11 Kirjallisuus: Aro, Jari, Alastalo, Marja & Kirsti Lempi�inen: Sosiologia genren�. Julkaisematon k�sikirjoitus (2011). Lawler, Stephanie (2005a) Disgusted subjects: the making of middle-class identities. Sociological Review�53: 3, 429-446. Lawler, Stephanie (2005b) Introduction: Class, Culture and Identity. Sociology 39: 5, 797-806. Lempi�inen, Kirsti (2003) Sosiologian sukupuoli. Tutkimus Helsingin ja Tampereen yliopistojen sosiologian kurssikirjoista 1946-2000. Tampere: Vastapaino. Lempi�inen, Kirsti (2005) Sukupuoli sosiologian tietona. Teoksessa Husu, Liisa & Kristina Rolin (toim.) Tiede, tieto ja sukupuoli. Helsinki, Gaudeamus: 200-219. Parviainen, Jaana (2011): Women Developing and Branding Fitness Products on the Global Market. The Method Putkisto Case. Women and Exercise: the Body, Health and Consumerism.� Eileen Kennedy & Pirkko Markula (eds.) New York, London: Routledge, pp? Skeggs, Beverley (2009) The moral economy of person production: the class relations of self-performance on �reality� television. The Sociological review 57:4, 626-644. Skeggs, Beverley & Thumim, Nancy & Wood, Helen (2008) �Oh goodness, I am watching reality TV�: How methods make class in audience research. European Journal of Cultural Studies 11:5, 5-24.