Parisuhteen haavoittuvuus pikkulapsiperhevaiheessa ja Eroavuxi-työmuodon esittely

1. Parisuhteen haavoittuvuus pikkulapsiperhevaiheessa ja Eroavuxi-työmuodon esittely Suvi Laru, PsM, laillistettu psykologi Helsinki 13.5.2013

2. Parisuhteen haavoittuvuus pikkulapsiperhevaiheessa– mikä rikkoo parisuhteen?

3. Me kaksi … Aikuisrakkaus: Antaa huolenpitoa Saada huolenpitoa Jakaminen Seksuaalisuus

4. Kolmenkeskeinen vuorovaikutus

5. Siirtymävaihe vanhemmuuteen • Siirtyminen vanhemmuuteen on jokaiselle ainutlaatuinen ja yksilöllinen kokemus. • Vanhemmuus on tärkeää, ja niin sen pitääkin olla, MUTTA  Miten käy parisuhteen?

6. Mitä parisuhteelle tapahtuu? Uhkakuva: parisuhde häviää vanhemmuuden alle! Tutkimusten mukaan parisuhdetyytyväisyys useimmiten heikkenee lapsen syntymän jälkeen. Lämmin ja läheinen parisuhde edistää lapsen kehitystä ja hyvinvointia. Parisuhteen tyytyväisyys ennen vauvan tuloa antaa parhaan ennusteen, miten tyytyväisiä ollaan parisuhteeseen vauvan tulon jälkeen.

7. Aikuisrakkauden kolme osa-aluetta • Rakastuminen • Kiintymys Saaminen Antaminen Jakaminen 3. Seksuaalisuus  Mitä näille osa-alueille tapahtuu vanhemmuuden myötä?

8. Tilastotietoja eroista • kunnollista suomalaista tilastotietoa pienten lapsiperheiden eroista vain vähän saatavilla • V.2011 avioliittoja solmittiin 28 408(1 544 vähemmän kuin edellisenä vuonna). • Vanhempien ero koskettaa Suomessa n. 30 000 lasta/vuosi. • V.2011 avioeroja myönnettiin 13 469 (Tilastokeskus 2011)  Luku ei sisällä avoeroja, ne eivät tilastoidu mitenkään. • Eronjälkeisiä huoltajuussopimuksia solmitaan vuoden aikana noin 45 000. • Jos suomalaisparit eroavat tulevaisuudessakin nykytilanteen mukaan, noin puolet avioliitoista päättyisi eroon. • Avioliittojen kesto on keskimäärin lyhentynyt, eli eroalttius kasvanut.

9. Parisuhteen vaiheet • rakastuminen • itsenäistyminen, silmien avautuminen • rakkaus, kumppanuus • ”tyhjän pesän” vaihe • Jokainen kulkee vaiheita omaan tahtiinsa. • Suhteeseen vaikuttavat myös yksilöiden omat kehityskriisit ja muut elämän tapahtumat.

10. Parisuhteen haasteita • Erilaisuuden hyväksyminen • temperamenttierot • tavat ja tottumukset • kotityöt • rahan käyttö • päihteiden käyttö • eritahtisuus

11. Toimiva parisuhde • Avoin keskusteluyhteys • Riidat saatetaan päätökseen • Puolisot tukevat toistensa unelmia • Yhteiset unelmat • Läheisyys ja hellyys, seksi • Sanallinen ihailu ja rakkaus • Myönteisyys • Sitoutuneisuus, elämäkaaren perspektiivi

12. Parisuhteeseen tullaan erilaisista lähtöperheistä Pikku-Pekan lähtöperhe Siisteys Rahankäyttö Läheisyys Koulutus Työ Uskonto Päihteet Vapaa-aika Perhe Pikku-Marjatanlähtöperhe ”Pysytään yhdessä” Otava 2006

13. Pikkulasten vanhempien haasteet parisuhteessa • väsymys • uudet roolit • kokemus epäoikeudenmukaisuudesta • ajankäyttö • oma aika • työ- tai opiskeluaika • parisuhdeaika • perheaika • yhteisen ajan järjestäminen molempienvastuulla

14. Vanhemmuuden kokemukset • miehellä ja naisella erilainen kokemus • Mielikuvat ja pohdinnat omasta samaa sukupuolta olevasta vanhemmasta aktivoituvat. • Minkälaista huolenpitoa itse olen saanut, kun olen ollut vauva? • Äitiys näkyy ja tuntuu naisessa jo raskauden aikana. • Mies saattaa tuntea isyyden vasta lapsen synnyttyä. • Molemmilla oikeus ja velvollisuus olla läsnä lapsen elämässä ja arjessa. • Yhden vanhemman perheissä tukiverkoston merkitys korostuu.

15. OY PERHE AB • Perhe 1 • äiti kotona vanhempain- tai hoitovapaalla • isä työssä • esikoinen 3v. • vauva 6kk • Perhe 2 • äiti työssä, työaika 8-16 • isä työssä, työaika 9-18 • esikoinen 6v • kuopus 3v

16. Pikkulapsiperheen elämä • mahdollisuus uudenlaiseen iloon ja onneen • samalla aikuiselle identiteetin, roolien, arvojen ja elämän tavoitteiden muutos • Palataan usein perinteisiin roolimalleihin. • Toiminnallinen seksi ja keskustelut saattavat vähentyä. • lapsen tunnehaasteiden vastaanottaminen • kiukku, aggressio, vetäytyminen • univajaus  ”iäkkäämmät” vanhemmat • mielialan vaihtelut, masennus • Epävarmuus, stressi ja ristiriitojen määrä lisääntyyvät. (lapsen tarpeet ja ajankäyttö) Tuetaanko kumppania?

17. Onko yhteiskuntamme liian yksilökeskeinen? • Osataanko vanhempina konkreettisesti ymmärtää muutos, jonka pikkulapsiperhe-elämä automaattisesti tuo elämään?  Ovatko odotukset liian korkealla? • Vanhemmat usein kuvaavat, että heillä ei ole kokemusta ja tietoa pienistä lapsista ja vauvoista. Lapsen tarvitsevuuteen ei osata varautua.  erojen taustalla usein vuosien tyytymättömyys ja vaikeus kohdata, puhua vaikeista asioista • Vietetäänkö perheenä aikaa, ollaanko lasten kanssa ulkona, nautitaanko arjesta?

18. Mitä on konkreettinen arki nykypäivän Suomessa? • Kohdataanko me toista ihmistä, puolisoa, lasta? • Katsotaanko puolisoa tai lasta silmiin, kun keskustellaan? • Ruokaillaanko ja keskustellaanko yhdessä, vai onko välikappaleena aina joku kolmas, tietotekninen väline? • Ipad • tietokone • puhelin • SOME: Facebook, Twitter  Jos emme kohtaa toisiamme arjessa, ei synny suhdetta, perhettä !

19. ”Voidaanx taas puhua niistä Putous- hahmoista?” • Puhuvatko perheiden jäsenet keskenään? • Miten perheet ja pariskunnat osaisivat puhua parisuhteesta, läheisyydestä ja yhteydestä, jos ei konkreettisesti keskustella välttämättä mistään? • kivaa puhetta, ei tarvitse yrittää niin syvällistä puhetta koko ajan • Usein pojat erityisesti saattavat elää vain konemaailmassa perheen tai ystävienkin parissa, tytöt vielä pitävät hieman enemmän yhteyttä myös kasvokkain.

20. Onko meillä yhteyttä toisiimme puolisoina? • Tarvitsemme yhteyden toiseen fyysisesti ja psyykkisesti. • Jos ei ole yhteyttä, ei voi syntyä suhdetta. • Jos suhdetta ei ole tai sitä ei huolleta, alamme hakea yhteyttä muualta: • virtuaalisesti • työpaikalta • tuttavapiiristä = pois omasta tärkeimmästä, eli rakkaastamme

21. Erolapset ydinperheessä? • Joidenkin ydin- tai uusioperheiden lapset ovat kuten avioero-lapsia, vaikka asutaan saman katon alla: vientivuorot, vahtivuorot • Kummallakin vanhemmalla oma siivunsa, jonka hoitavat, mutta kohtaamista vanhemmuuden tai yksilöiden tasolla ei tapahdu. • Tunnetason asioiden jakaminen saattaa tapahtua jonkun kolmannen kanssa esim. työmaailmassa tai sosiaalisessa mediassa.

22. Elätkö sitkuelämää?

23. Pikkulapsiaika: välivaihe johonkin? • Elävätkö perheet tässä ja nyt arkea myös pikkulapsiaikana, vai odotetaanko joitain parempaa, jonka pitäisi olla tulossa? • Vetääkö pariskunnasta toinen puoliso ”Perheen kivirekeä” perässään ja toinen on vain matkustajana? • Käyttävätkö puolisot toisistaan nimiä keskustellessaan toisilleen, vai olemmeko aina ”äiti ja isi”?

24. Seksuaalisuus • Seksuaalisuus on kokonaisvaltainen elämänalue, jossa on tärkeää arvostaa omaa itseään ja kehoaan. • Parisuhteessa läheisyys, arvostus, toisen huomioon ottaminen ja tasa-arvo ovat pohjana eroottisuudelle ja hyvälle seksuaalisuudelle. • Molemmilla on vastuu parisuhteen toimivuudesta, molemmilla vastuu myös seksuaalisuudesta.

25. Raskaus- ja pikkulapsiajan läheisyys • Vauvan tulo muuttaa kumppanien välistä läheisyyttä. • Tunnetason läheisyyden heikkeneminen voi vähentää fyysistä läheisyyttä ja fyysisen läheisyyden heikkeneminen voi vähentää tunnetason läheisyyttä.  uhkana negatiivinen kierre

26. Parisuhteissa läheisyys ja seksuaalisuus saatetaan laittaa ”hyllylle” raskausaikana ja pikkulapsiaikana: ”Ei sille ole nyt tilaa” • ei keskustella seksuaalisuudesta: • tarpeista, toiveista • toiminnallisista vaikeuksista • erogeenisistä alueista • synnytyskokemuksista, kivuista • orgasmi- ja yhdyntäkeskeisyys

27. Läheisyys ja seksuaalisuus • Läheisyys, hellyys ja rakastelu lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta. • Läheisyyteen liittyy pelko. • väärinymmärrykset, puhumattomuus • synnytyksen jälkeiset kivut, kuivuudet • pelko, loukkaantuminen, häpeä, riittämättömyys, arvottomuuden tunne = en ole hyvä tällaisenaan • Haluttomuus on henkilön itsensä määrittelemä tila. • usein kyseessä parin halujen erilaisuus, määrällisesti tai laadullisesti

28. Vai onko SOME tullut myös sänkykamariimme? ”Ei ole hyvä idea hiplailla kännykkää, kun ollaan menossa nukkumaan. Silloin pitäisi hiplailla jotain aivan muuta” Anna 11/2013, Sanna Puhto, Minusta tuli hipluleski

29. Puhumalla ja pussaamalla ” Joka on pidellyt aaltojen silittämää kiveä kädessään, tietää, että jatkuvilla hyväilyillä on ihmeitä tekevä voima.” Tommy Tabermann

30. Väsytätkö itsesi kulissielämällä? Suoritatko ammattia, vanhemmuutta, kumppanuutta, kotia?

31. Parisuhde ja lapsi ovat projekteja Voiko kaikkea hallita ja kontrolloida?

32. Olemmeko täydellisen elämän vankeja? Kotona: • täydelliset äidit, isät, lapset • superäidin, superisän roolit = tehdään kaikki lasten ehdoilla • luomuruoan vaatimus • varhaisen vuorovaikutuksen väärinymmärrys = ollaan kokopäivätoimisesti läsnä lapselle  Onko siellä tilaa virheille, epäonnistumisille, epävarmuudelle, riittävälle olemiselle, ”eineksille”? • Täydellinen omistautuneisuus vie voimat. • Elämmekö kertakäyttöperheissä? Eli vaihdetaanko epätäydellinen uuteen, kuin uuteen puhelimeen?

33. Työmaailmassa: • Tuotetaan mahdollisimman paljon, mahdollisimman halvalla. • Pitkät työpäivät ja jatketaan töitä illalla kotona. • Tulos tai ulos -periaate • pelko työpaikan säilymisestä • Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2013 helmikuussa 231 000, mikä oli 27 000 enemmän kuin vuosi sitten. • Mikäli pelko toimeentulosta, heijastus heti parisuhteeseen ja perheen hyvinvointiin. • www.vaestoliitto.fi/perhe-ja-tyo/

34. Ristiriidat parisuhteessa ja perheessä • Jokaiseen ihmissuhteeseen liittyy ristiriitoja. • Tunnistamalla ja kertomalla omia tarpeita toisilleen kumppanit pitävät yllä läheistä vuorovaikutusta. • Riidan pelko voi estää omien mielipiteiden ilmaisun ja johtaa etääntymiseen. • Väkivalta ei kuulu riitelemiseen! • Tutkimusten mukaan väkivallan mahdollisuus parisuhteessa lisääntyy odotusaikana ja pikkulapsiperheissä.

35. Elämänhallinnan tasapaino • Neljän pöydänjalan malli • Minä itse • Yhteisöllisyys • Kumppanuus • Vanhemmuus • Ovatko eri elämänalueet tasapainossa vai saako joku kohtuuttoman paljon painoarvoa toisten kustannuksella?

36. Minä itse • Kuka minä olen • Saanko toteuttaa itseäni • Mistä pidän, miten voin • Yhteisöllisyys • Mihin kuulun • Tulenko kuulluksi ympäröivässä maailmassa • Saanko tukea

37. Kumppanuus • Tulenko kuulluksi tässä suhteessa, hyväksytäänkö minut, arvostetaanko minua • Onko suhteessa tilaa minun unelmilleni • Saanko suhteesta voimaa vai viekö se energiaa

38. Vanhemmuus • Onko minulla voimia kasvaa vanhemmaksi • Nautinko vanhemmuudesta

39. Toimiva läheisyys • Luottamus, turvallisuus • Sitoutuminen, arvostus • Erilaisten halujen yhteensovittaminen • Avoin puhe • Molemmat puolisot antavat ja saavat huolenpitoa • Halu, intohimo, avoimuus seksuaaliselle virittäytymiselle

40. Toimivan parisuhde- ja perhe-elämän teesit • yhteinen aika, tekeminen PARISKUNTANA sekä PERHEENÄ • läheisyys ja seksuaalisuus parisuhteen osaksi • verkostojen hyödyntäminen • aikuisen oma aika

41. Eroavuxi -palvelu Miten löytää lapsen etu vanhempien erotessa? • Parisuhdekriisissä vanhemmat eivät usein pysty huomioimaan lapsiaan. Tutkimuksen mukaan parisuhdeongelmat vaikuttavat rankasti lasten oireisiin. • Kokemuksen ja tutkimustiedon mukaan mitä enemmän vanhemmat työskentelevät yhdessä mahdollisimman hyvän eronjälkeisen vanhemmuuden eteen, sitä paremmin lapset selviävät vanhempien erosta.

42. Ottaako lapsi jonkun roolin vanhempien erotyöskentelyn aikana, mikä vaikuttaa kypsältä ja hyvältä toiminnalta vanhempien mielestä? Lapsi voi vanhempien parisuhdeongelmien vuoksi ottaa itselleen rooleja, jotka vaikuttavat hänen toimintaansa vielä aikuisenakin. Lapsi voi ryhtyä huolenkantajaksi, kuuntelijaksi, miellyttäjäksi, mennä vanhempien väliin riitojen aikana tai valita puolensa.

43. Eroavuxi-palvelu Taustaa: • Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistossa on tutkittu avioerojen hyviä käytäntöjä. • Erosovittelija, perhesosiologi Diana Evers kumppaneineen kehitti tutkimuksen ja aikaisempien aineistojen pohjalta vanhemmille erokoulun. • Erokoulu on 8 kerran sarja yleisöluentoja vanhemmille. Tämän jälkeen parit menevät vielä yksityiseen erosovitteluun, missä lapsille omat tapaamiset. • Väestöliiton tarjoama Eroavuxi-palvelu on kehitetty Belgiassa toteutetun Erokoulu-mallin pohjalta.

44. Eroavuxi-työ Väestöliitossa • Käynnit ovat täysin vapaaehtoisia ja maksuttomia. • Eroavuxi-palvelu on suunnattu perheille, joissa on ainakin yksi lapsi (pilotointivaiheessa v.2012 alle kouluikäinen lapsi). • Asiakkaaksi voi hakeutua ajanvarauksen kautta tai ottamalla suoraan yhteyttä työtekijään. • Palvelussa tarjotaan vanhempia varten yksi työntekijä, lapsia varten toinen työntekijä: • aikuisten työntekijät: Perheverkon koordinaattori, pari- ja seksuaaliterapeutti Minna Oulasmaa ja pari- ja seksuaaliterapeutti Anja Saloheimo • lasten työntekijä: psykologi Suvi Laru • Lapsiperheiden eroauttamistyö on oma, erillinen osa Perheverkon nykyistä vastaanottotyötä.

45. käynnit vanhempien, perhe- ja lapsitapaamisia, ei ryhmätilanteita Eroavuxi-työn tarkoituksena on antaa vanhemmille lisää voimavaroja haastavaan erotilanteeseen. Tarkoituksena on auttaa vanhempia kuulemaan paremmin lapsen tarpeita ja tukea vanhempia mahdollisimman hyvään vuorovaikutukseen erotilanteessa, ajatellen etenkin lapsen etua. Työntekijä ei asettaudu kummankaan vanhemman puolelle. Käyntien perusteella ei kirjoiteta lausuntoja lapsista eikä aikuisista eikä tehdä juridisia päätöksiä. Palvelumuoto ei tarjoa viranomaispalveluja. Palvelu ei ole pari- eikä lapsen terapiaa.

46. Vanhempien tapaamiset kontakti sähköpostitse ja puhelimitse aluksi yhteisneuvottelu aikuisten työntekijän ja lapsen työntekijän ja molempien vanhempien kanssa. yhteis- tai erilliset tapaamiset pääsääntöisesti yhtä aikaa lapsen tapaamisten kanssa mahdollinen molempien vanhempien oma verkostotapaaminen työskentelyn fokus vanhemmuudessa, ei parisuhteessa aikaa varattu aina 1,5 tuntia

47. Lasten tapaamiset 15 tapaamiskertaa Psykologi tapaa perheen kaikki lapsia omilla tapaamisilla. Lapsi, joka kykenee verbaaliseen vuorovaikutukseen. Käynnin aluksi yhteiskeskustelu vanhempien, lapsen, lapsen työntekijän ja aikuisten työntekijän kanssa. oma tapaaminen lapsen kanssa, noin 45 minuuttia, leikkiä ja keskustelua fläppitaulun kirjoitus vanhemmille nähtäväksi ei terapiaa tai lapsen tutkimusta, vaan lapsen kuulemista

48. Yhteiskeskustelu • Loppukeskustelussa käydään läpi jokaisen lapsen fläppitaulut, asiat, joita ovat halunneet vanhemmilleen viestiä. • Työntekijät kuvaavat ja kertovat myös tavallisia ja normaaleja eri ikäisten lasten reagointitapoja erotilanteissa. • kirjallisuusvinkkejä • tietoa erilaisista ryhmistä, eron liittyvistä palveluista (Eroseminaarit, lasten ryhmät, Neuvokeskuksen palvelut) • kirje vanhemmalle (muistilista tärkeistä asioista) • ohjaus tarvittaessa pari- tai yksilötapaamisiin

49. Parisuhde ohi, vanhemmuus jää • Huomio lapseen ja vanhemmuuteen! • Suositus terapiaan ja asioiden työstämiseen, mikäli sellainen tunne jää työntekijälle.  Mikäli parisuhde jää emotionaalisesti purkamatta, riita voi kyteä pariskunnan välillä pitkään.

50. Eron voi tehdä viisaasti 1. Kerro puolisollesi, että haluat eron. 2. Kerro puolisollesi, miksi haluat eron 3. Ota vastaan puolison tunnereaktiot. 4. Neuvotelkaa erosta.  Neuvotteluvaihe voi kestää puolesta vuodesta esim. vuoteen. Tarvitaan aikaa ja rauhaa.  Mikäli tunteet jäävät käsittelemättä, lapsi kantaa niitä vanhempien välissä. Lopputuloksen tulisi olla: ”Hyväksyn, että eroamme.”