Ymp rist markkinoista Skandinavian maissa

1. Ymp�rist�markkinoista Skandinavian maissa Jorma von Hertzen Vice President Finpro, Region Europe 2.10.2007 Tampere

2. Yleist� cleantech-sektorista Cleantech-sektori k�sitt�� ymp�rist�teknologiat ja uudistuvat energial�hteet Tulevaisuudessa kasvupotentiaali on jo olemassa olevien teknologioiden myynti kehittyville maille (Brasilia, Ven�j�, Intia ja Kiina) Cleantech sektoria pidet��n yleisesti korkean kasvun sektorina teollistuneissa maissa It�- ja Keski-Euroopan maissa kasvua on vuosittain noin 6-8 % L�nsi-Euroopassa maltillisempaa 2-3 % vuosivauhtia Sektorin suurin haaste on se, ett� saasteilla ei viel� ole �hintalappua� tarkoittaen, ett� taloudelliset kannustimet toimia ymp�rist�yst�v�llisesti puuttuvat viel�. Sijoituksia ymp�rist�yst�v�lliseen teknologiaan ei tehd� jos se ei ole kustannustehokasta tai laki ei sit� edellyt�. Monissa maissa on alan lains��d�nt�� olemassa

3. Tanska - cleantech Cleantech-sektori on Tanskassa jaettu nelj��n osaan: Teollinen bioteknologia Ilmansaasteet Vesi J�tehuolto Tanskalaiset yritykset ovat saavuttaneet monta johtavaa asemaa cleantech-sektorilla Veden puhdistus J�tteet: vaarallisten j�tteiden puhdistus ja kierr�tys Ilma: hiukkassuodattimet Teollinen bioteknologia: johtava entsyymien tuottaja maailmassa

4. Tanska - cleantech Cleantech-sektorilla on huomattavasti vienti�, sill� markkinat ovat niin pienet Tanskassa, ett� sen on pit�nyt keskitty� kansainv�lisiin markkinoihin. Tanskalaisten cleantech-yritysten vienti vuonna 2005 oli yli �1Mrd Viennin ollessa kyseess�, on eroja konsulttiyritysten ja valmistajien v�lill� mill� sektoreilla he harjoittavat vienti� eniten Konsulttiyrityksi� l�ytyy eniten vesi- ja j�te-sektoreilta, kun taas ilmansaaste-sektorilla valmistajat ovat suurimpia vieji� Konsultit ovat p��asissa l�sn� korkean kasvun markkinoilla esim. Aasiassa kun taas valmistajat ovat keskittyneet l�hinn� Tanskan l�himarkkinoihin

5. Tanskan cleantech-sektorin jakautuminen 6,7 miljardia on noin 3 % Tanskan bruttokansantuotteesta (l�hde: EU)6,7 miljardia on noin 3 % Tanskan bruttokansantuotteesta (l�hde: EU)

6. Cleantech-sektorin vienti Tanskasta

7. J�tehuolto

8. J�tehuolto Tanskassa Tanskan j�tehuolto k�sittelee noin 13 miljoonaa tonnia j�tett� vuosittain ja liikevaihdoltaan se on noin �2 miljardia Tanskalainen j�tteiden huoltosysteemi on todettu olevan yksi maailman ymp�rist�yst�v�llisimmist� 65 % j�tteist� kierr�tet��n ja 27 % k�ytet��n energiana polttamalla

9. Tanskan j�tehuoltosektori - 3 keskeist� piirrett� Low-tech toimijoiden fuusioituminen Viime vuosina keskitytty skaalaetuihin ja t�m�n tuloksena fuusioitumista. Esim.Uniscrap, Stena Jern ja Metal AS. Muita keskeisi� toimijoita ovat: Marius Petersen, HCS, Renoflexgruppen, DSV Milj�, H.J. Hansen ja kuntien j�tteidenpolttokeskukset Useita high-tech yrityksi� Kommunekemi on maailman huippuluokkaa vaarallisten j�tteiden k�sittelyteknologiallaan Babcock & Wilcox V�lundia pidet��n laitteiden p��toimittajana ja innovaattorina alallaan Paljon pieni� yrityksi� ja start-up yrityksi�, jotka toimivat l�hinn� niche-aloilla Solum Gruppen on kehitt�nyt kompostointikonseptin, joka perustuu kaasun erottamiseen orgaanisesta j�tteest� Genan on toinen menestyj� keskittym�ll� renkaiden kierr�tykseen (autojen, rekkojen, jne.)

10. J�tteiden kierr�tys � Toimijat Tanskassa

11. J�tteiden kierr�tys - SWOT analyysi

12. Tuulienergia Tanskassa

13. Tuulienergia Sektori voidaan jakaa kahtia: tuulimyllyjen valmistajat ja toimittajat Valmistajat: Vestas on keskeinen toimija ja suurin maailmassa Ostamalla Bonus Energyn vuonna 2004, Siemens WInd Energy sai jalansijaa markkinoilla. Suzlon Energy on intialainen valmistaja, joka on viime vuosina siirtynyt kansainv�lisille markkinoille jahallitsee noin 6 %:a kansainv�lisist� markkinoista Toimittajat: LM Glasfiber on suurin tuulimyllyn siipien valmistaja. LV oli � 335 miljoonaa ABB:t� pidet��n maailman johtavana generaattoriteknologiassa, vaikka sen p��fokus ei olekaan tuulimyllyiss� Esimerkkin� start-upeista alalla, Refiber on kiinnostava esimerkki, ovat mm. kehitt�neet teknologiaa kierr�tysmateriaaleihin Konsulttiyrityksist� Force Technology, Ramb�ll ja Cowi ovat keskeisi� toimijoita

14. Tuulienergia - SWOT analyysi

15. Biomassa

16. Uudistuvat luonnonvarat � Energia biomassasta Sektorin energial�hteet ovat: Puu Olki muut j�tteet pienelt� osalta my�s biokaasu Sektori voidaan jakaa: Tutkimuslaitoksiin Jo paikkansa vakiinnuttaneihin yrityksiin Start-uppeihin

17. Biomassatoimijat alalla

18. Biomassa energia � SWOT analyysi

19. Uudistuvat energial�hteet � uudet vaihtoehtoiset l�hteet Tanskassa Uudet l�hteet Tanskassa ovat aalto- ja vuorovesiteknologia, polttokennot ja aurinkoenergia Aurinkoenergia on nauttinut suuresta kansainv�lisest� kiinnostuksesta ja siit� povataan kilpailukykyist� vaihtoehtoa tulevaisuudessa Aalto- ja vuorovesiteknologian odotetaan kest�v�n kauemmin, ennen kuin niist� tulee taloudellisesti kannattavia

20. Ruotsi

21. Ruotsi Ruotsin vahvuutena j�rjestelm�ratkaisut uudistuvaan energiaan, rakentamiseen ja j�tteiden kierr�tykseen Erityisesti veden puhdistus ja bioenergia Cleantech-alalla (ymp�rist�teknologia) Ruotsissa on noin 3 500-4 000 aktiivista yrityst� Noin 1 200:lla n�ist� on vienti� (yhteens� noin EUR 2,5 miljardia vuonna 2005, joka on noin 2 % Ruotsin kokonaisviennist�) Vuodesta 2003 ala on kasvanut noin 36 % Noin 80 % yrityksist� on pieni�, alle kymmenen ty�ntekij�n yrityksi� T�rkein instrumentti ymp�rist�ongelmiin t�ll� hetkell� Ruotsissa on verotus, joka suosii ymp�rist�yst�v�llisi� vaihtoehtoja Esimerkiksi liikenteess� puhtaampi bensiini on tehty halvemmaksi suosion lis��miseksi

22. Ruotsi - biopolttoaineet ja bioenergia Biopolttoaine alalla Ruotsissa on noin 100 yrityst� ja noin 300-500 toimittajaa Suurin osa n�ist� yrityksist� on valmistajia ja heid�n yhteenlaskettu liikevaihtonsa on EUR 1-2 miljardia, josta vain pieni osa tulee viennist� Yritysten koot vaihtelevat arvoketjun eri osissa: raaka-aine yritykset ovat usein pieni� yrityksi�, valmistajat keskisuuria ja k�ytt�j�t usein suuria yrityksi� Noin 25 % Ruotsissa k�ytett�v�st� energiasta tulee bioenergiasta Bioenergia alalla on noin 200-300 yrityst� ja 450-700 toimittajaa Kuten biopolttoaine alallakin, pienet ja keskisuuret yritykset ovat vallassa, lukuun ottamatta 20-30 suurta yrityst�, jotka toimivat l�hinn� valmistussektorilla

23. Norja

24. Norja Norjalaiset ovat kiinnostuneita aurinkoenergiasta My�s aaltoteknologiaan (deep sea offshore wind turbin technology) on tehty paljon investointeja Turbiinit voidaan sijoittaa syv�lle veden alle, joten melu- ja n�k�haitoilta v�ltyt��n T�m� yhdist�� norjalaisen-tietotaidon offshore- ja energia-aloista T�ll� hetkell� rakennettavana on tuulimyllyj� Keski-Ruotsiin Norjassa tuulimyllyt ovat kohdanneet paljon vastustusta Yleisesti ottaen Norjassa ymp�rist�tekniikka ei ole niin kehittynytt� kuin esimerkiksi Ruotsissa, koska Norjassa on viel� paljon omia luonnonvaroja Norjan p��energial�hteet ovat �ljy, kaasu ja vesivoima Energial�hteet ovat siis melko erilaiset kuin Suomessa Puuta uusiutuvana energial�hteen� ei viel� juuri k�ytet�, joten t�ll� alalla suomalaisella tieto-taidolla voisi olla kiinnostusta Ydinvoimaa Norjassa ei k�ytet� Norjassa on potentiaalia uusille yrityksille jos vain tuote tai palvelu ovat hyvi� Kalle sanoi mielell��n tutkivansa enemm�n Norjan ymp�rist�markkinoita, jos kiinnostuneita yrityksi� l�ytyy Suomesta.Kalle sanoi mielell��n tutkivansa enemm�n Norjan ymp�rist�markkinoita, jos kiinnostuneita yrityksi� l�ytyy Suomesta.

25. Energia-alan toimijoita Norjassa Norjan energiamarkkina on lukuisia pieni� yksityisi� yrityksi� sek� Enova edustaen julkista sektoria Ministry of Petroleum and Energy Enova SF (valvoo, rahoittaa ja toteuttaa kest�v�� energia politiikkaa Norjassa) Esimerkkej� yksityisist� toimijoista Norjan energiamarkkinoilla Eneas Energy, www.eneas.no Entro-Gruppen AS, www.entro.no Norsec, www.norsec.no Tempero Energitjenester, www.tempero.no AF Gruppen / AF Energi og Milj�teknikk, www.afgruppen.no

26. Ajankohtaisia energia alan projekteja Norjassa Energian k�ytt� taloissa � tavoitteena v�hent�� energian kulutusta uusissa rakentamisprojekteissa EU Intelligent Energy � Europe (EIE) 2003-2006 Enova auttaa rahoituksessa ja arvioinnissa projekteissa, jotka t�ht��v�t EU:n antamien tavoitteiden saavuttamisessa (20 %:n v�hennys energian kulutuksessa ja uusiutuvien energial�hteiden k�ytt�aste nykyisest� 6,5 %:sta 20 %:iin vuoteen 2020 menness�) Innovatiiviset energia ratkaisut Yhteisprojekti Norwegian Research Councilin ja Innovation Norwayn kesken, joka rahoittaa T&K projekteja uusiutuvien energial�hteiden alalla

27. Finpron palveluja