1 / 42

xDSL-tekniikat

xDSL-tekniikat. Aleksi Mustonen. xDSL-tekniikat. x Digital Subscriber Line Tekniikoiden esiaste on ISDN Hyödyntävät olemassaolevaa kaapelointia omine laitteineen Yleisin DSL on ADSL xDSL-tekniikoita on monia muitakin Ei ainoa laajakaistatekniikka. Puhelinverkko. Piirikytkentäinen

cree
Télécharger la présentation

xDSL-tekniikat

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. xDSL-tekniikat Aleksi Mustonen

  2. xDSL-tekniikat • x Digital Subscriber Line • Tekniikoiden esiaste on ISDN • Hyödyntävät olemassaolevaa kaapelointia omine laitteineen • Yleisin DSL on ADSL • xDSL-tekniikoita on monia muitakin • Ei ainoa laajakaistatekniikka

  3. Puhelinverkko • Piirikytkentäinen • Käytetään lyhenteitä POTS ja PSTN • Perustuu kuparisiin parikaapeleihin • Ajatuksena ymmärrettävän puheen siirto • Käyttää 0-4 kilohertsin taajuuskaistaa • Äänitaajuusmodeemit toimivat PSTN:ssä • Digitalisointi 1970-1996 • Nykyisin enää tilaajajohto analoginen • Digitalisoinnin myötä ISDN

  4. Tilaajajohto • Yhdistää tilaajan puhelinverkkoon • Alkuperäisen käyttötarkoituksen vuoksi pituudet voivat olla suuria • PSTN-taajuuksien yläpuolelle mentäessä siirtokyky huononee • Tilaajajohdoissa haaroituksia (bridged taps) • Haaroitukset aiheuttavat ylikuulumista

  5. Ylikuuluminen • Near-end crosstalk, NEXT • Far-end crosstalk, FEXT • Vaimennus vaikuttaa myös ylikuulumiseen

  6. ISDN • Digitalisoi tilaajajohdon • Käyttää 2B1Q-modulointia • Kaksi eri tyyppiä: BRI ja PRI • Yhteyden hallinta omalla 16kbps kanavalla • Datan siirtoon käytetään 64kbps kanavia • Datakanavaa voi käyttää myös puheluihin • BRI-liittymän nopeus on 144kbps (2B+1D) • PRI-liittymässä useita tilaajajohtoja, yhdistetty nopeus. Esim. 24B+1D ~ T1 (1544kbps) • PRI-liittymät kalliita ja hankalia toteuttaa

  7. xDSL-tekniikat • Symmetrisiä ja epäsymmetrisiä tekniikoita • Symmetriset yhtä nopeita molempiin suuntiin, hyviä tasapuoliseen liikenteeseen • Epäsymmetriset nopeita yhteen suuntaan • Nopeus perustuu uusien taajuuksien käyttämiseen tilaajajohdossa • Esiasteena toimi ISDN, 0-80 kHz • Vaativat toimiakseen muutoksia verkkoon

  8. DSL-verkon rakenne

  9. Asiakkaan laitteet • DSL-modeemi paketoi tietokoneen dataa ja moduloi sen tilaajalinjalle sopivaksi • Asiakkaalla voi olla myös lankapuhelin. • Liikenteen suodattaminen jakosuotimella (splitter) PSTN- ja DSL-osiin • Suodin voi olla tarpeeton, jos ei puhelinta • Suotimen pois jättäminen aiheuttaa usein ongelmia sekä PSTN:ssa että DSL:ssa

  10. DSL-verkon rakenne

  11. Main Distribution Frame (MDF) • MDF on ristikytkentäteline • Tilaajajohdon kiinnityspiste teleoperaattorin päässä • Operaattorin sisäverkon puolelta MDF:een kiinnitetty sadoista kaapeleista koostuva kaapelikimppu • MDF suodattaa puhelinliikenteen omaan haaraansa ja DSL-liikenteen toiseen

  12. DSL-verkon rakenne

  13. DSLAM • DSL Access Multiplexer • Sisältää sovitinkortteja, jotka vastaanottavat DSL-muotoista liikennettä • Yksi tilaaja per yksi sovitinkortti (yleensä) • Sovitinkortilta liikenne siirtyy multipleksattuna DSLAM-laitteen taustaväylälle (backplane) ja siitä operaattorin yhteysverkkoon • Tässä vaiheessa liikenne ei enää ole DSL-muotoista

  14. DSL-verkon rakenne

  15. Yhdistäjä (aggregator) • Yhteysverkossa useita DSLAM-laitteita • DSLAM:ien liikenne kerätään yhdistäjälle • Yhdistäjä reitittää liikennettä sopivaan suuntaan tarjoamiensa palvelujen mukaan • VoIP-yhdyskäytävän kautta puhekytkimelle • Tarvittaessa ydinverkkoon (ISP-gateway) • DSLAM:eille • WWW-välimuisti, VoD, ...

  16. DSL-verkon rakenne

  17. Digital Loop Carrier (DLC) • Uudemmissa televerkon osissa käytetään DLC-tekniikkaa • Ideana johdotuksen yksinkertaistaminen • Perinteisiä puhelinkeskuksia pienempi kapasitetti, lähempänä tilaajaa • Ei sisällä MDF-laitetta vaan multiplekserin • Multipleksattu liikenne yhtä johtoa pitkin yhdistäjälle • Tavallinen DSLAM ei toimi • Aiheuttaa ongelmia DSL-toteutuksiin • Yleisin Amerikan Yhdysvalloissa

  18. DSL-verkon rakenne

  19. ADSL • ITU-T G.992.1, 1997 (G.dmt) • Asymmetric Digital Subscriber Line • Standardinmukainen ADSL käyttää DMT-modulointia, vanhemmissa CAP (ANSI) • Kehitetty VoD-tarpeisiin  asymmetrinen • Tiedonsiirtonopeus 6144/640 kbps • Yhteensopiva PSTN:n kanssa, mutta vaatii jakosuotimen

  20. ADSL • Ei spektriyhteensopiva ISDN:n kanssa • Käyttää 4-100kHz aluetta tiedonsiirtoon tilaajalta operaattorille päin (ylös) • 100-1000kHz operaattorilta tilaajalle (alas)

  21. Splitterless ADSL • ITU-T G.lite • Tavallista ADSL-yhteyttä hitaampi • 1500/500 kbps • Ei vaadi jakosuodinta • Vaatii omantyyppisensä ADSL-modeemin • Puhelimet aiheuttavat usein häiriötä PSTN-taajuuksien yläpuolelle  alipäästösuotimet puhelinten edessä suotavia

  22. ADSL2 • ITU-T G.992.3, G.992.4, 2002 • Päivitetty versio ADSL-tekniikasta • Parannettu diagnostiikkaa • Virransäästötila • Kantaa pidemmälle kuin ADSL • Nopeampi: 12 / 1 Mbps – syynä mm. yhteyden laatuun mukautuva modulointi ja ohjelmoitava overhead (32kbps  4kbps)

  23. ADSL2 • Modulointitapa TC-QAM • Taajuudet 4-140 kHz ja 140-1100 kHz

  24. ADSL2 CVoDSL

  25. ADSL2+ • ITU-T G.992.5, 2002 • Paluukanavan kaista 2x ADSL2 • Ero ADSL2:een olematon kun tilaajajohdon pituus yli 2.5 km

  26. HDSL ja SDSL • High speed DSL, Symmetric DSL • Suuremmaksi skaalattu versio ISDN:sta • Sama modulointi kuin ISDN:ssa; 2B1Q • 80-240 kHz taajuudet • Spektriyhteensopiva PSTN&ISDN kanssa

  27. HDSL ja SDSL • HDSL-tekniikka on symmetrinen • Mahdollisuus yhdistää 3 kpl parikaapeleita yhdeksi tilaajalinjaksi • Yhden linjan nopeus 1024 kbps • Yksilinjainen versio HDSL:sta on nimeltään SDSL • HDSL:n tilaajajohdon maksimipituus 3600 metriä

  28. IDSL • Integrated DSL, ISDN-DSL • Symmetrinen 144 kbps, kuten ISDN • Toimii samalla modeemilla kuin ISDN • Aina päällä, toisin kuin ISDN • Käytännön nopeus 16 kbps suurempi kuin ISDN:ssa, koska ei D-kanavaa • Toimii DLC-järjestelmien yli

  29. SHDSL • Super High speed DSL • Päivitetty versio HDSL-tekniikasta • Yksi- tai kaksiparinen • Nopeudet vastaavasti 2,3 tai 4,6 Mbps • HDSL:n 2B1Q:n sijaan TC-PAM • Symmetrinen  pienet yritykset, VLAN-verkot ym.

  30. Nopeuden ja etäisyyden suhde

  31. VDSL • Very high speed DSL • Nopein tämänhetkisistä DSL-tekniikoista • Vaikein toteuttaa • Voi olla symmetrinen tai asymmetrinen • 26 Mbps / 26 Mbps symmetrinen • 55,2 Mbps / 2,3 Mbps epäsymmetrinen • Tyypin valinta modeemin asetuksissa

  32. VDSL • Toimii nopeasti vain lyhyillä yhteyksillä, 300 metrin jälkeen nopeus laskee jyrkästi • Huomattavasti leveämpi taajuusalue kuin muissa DSL-tekniikoissa (30 megahertsiä)

  33. Kokoava taulukko

  34. Vaihtoehtotekniikoita • Ominaisuuksiltaan xDSL:n kaltaisia tekniikoita on paljon • Tunnetuimpia tekniikoita kaapelimodeemi • Langaton laajakaista myös mahdollinen • Satelliittiyhteydet et cetera

  35. Kaapelimodeemi • Toimii kaapelitelevisioverkossa • Kohtuullisen nopea 35 Mbps / 1,5 Mbps • VDSL 55,2 Mbps / 2,3 Mbps • Mediakonvergenssi ratkaissee kisan (Englannin malli) • Broadcast-teknologia – tilaajalinjan liikenne ei aina salattua  tietoturvakysymykset

  36. Langaton vaihtoehto: LMDS • Local Multipoint Distribution Service • 28 GHz (Eurooppa) tai korkeampi taajuus • 38 Mbps, (epä)symmetrinen, portaaton • Korkea taajuus  LOS-tekniikka • Voidaan toteuttaa kahdella tavalla: Yksi- tai kaksikerrostekniikka • Solun säde suurimmillaan 3 kilometriä • VDSL 1,5 kilometriä

  37. Langaton vaihtoehto: LMDS • Kaksikerrostekniikassa korkeataajuuslinkin lisäksi matalam-malla taajuudella toimivia tukiasemia (esim. 5,8 GHz)  Ei LOS

  38. Yhteenveto • DSL-tekniikoista tullut osa arkipäiväistä tietotekniikkaa (ADSL) • Peruskäytössä riittävä tiedonsiirtonopeus • Lähivuosina odotettavissa ADSL2, ADSL2+ ja VDSL-yhteydet (myöh. VDSL2) • Asymmetriset tekniikat yksityisille • Symmetriset tekniikat yrityskäyttöön • Langattomat tekniikat hyvä vaihtoehto

  39. End of slide show, click to exit.

  40. ISDN & ADSL yhteensopivuus • Vaatimus joissakin maissa, muttei kaikkialla • Perustuu ADSL:n neljästä kilohertsistä alkavan taajuusalueen siirtämiseen ylöspäin 80 kilohertsin yläpuolelle (ISDN 0-80 kHz) • Monimutkaista

  41. Ylemmät kerrokset • xDSL tarjoaa vain fyysisen kerroksen

  42. ATM: AAL5, AAL2 • ATM-tekniikkaa • OSI-mallissa siirtoyhteyskerroksella • AAL2 sopii hitaille yhteyksille ja VBR-lähteille. Optimoitu puheyhteyksille • AAL5 sopii parhaiten datayhteyksiin, sisältää erittäin vähän overhead-prosessointia

More Related