Kohti valikoivaa asevelvollisuutta

1. Kohti valikoivaa asevelvollisuutta Vihreiden linjaukset asevelvollisuuden tulevaisuudesta Jääkärihuone, Ostrobotnia 31.8.2010 Johanna Sumuvuori/ vihreiden turvallisuuspoliittinen työryhmä

2. ”Erinomaisinta ei ole sata taistelua ja sata voittoa, vaan vihollisen kukistaminen taistelutta. ” Sunzi: Sodankäynnin taito

3. Lähtökohdat • Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä toimintaympäristön muutosten tilanneanalyysi: • laaja turvallisuusnäkemys: ensisijaista inhimillinen turvallisuus eli yksilöiden ja yhteisöjen turvallisuus • uhkakuvien ja sodankäynnin tapojen muutokset - perinteisten uhkakuvien sijaan ja rinnalle nousseet mm. ilmastonmuutos, ympäristöuhat, terrorismi, tartuntataudit, tietoyhteiskunnan haavoittuvuus • puolustusvoimien sopeuttaminen muutoksiin

4. Sodankäynnin muutokset • valtioiden tai suurvaltojen välisten sotien todennäköisyys pienentynyt • massa-armeijoilla käytäviä valtioiden välisiä maasotia todennäköisempiä esim. alueelliset konfliktit ja luonnonvarojen rajallisuudesta johtuvat kriisit • kansainvälisen keskinäisriippuvuuden ja yhteistyön lisääntyminen edistää turvallisuutta • perinteistä toisen valtion tekemää laajaa maahyökkäystä todennäköisempi on strateginen isku, jolla pyritään kohdistamaan lamauttavia toimia yhteiskunnan elintärkeisiin kohteisiin ja puolustusjärjestelmään

5. Uhkakuvat Sotilaallisia uhkakuvia • suuri osa todennäköisimmistä uhkista sellaisia, joita ei voi torjua asein • Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2009: ”Suomeen ei arvioida kohdistuvan sotilaallista painostusta tai voimankäyttöä ilman, että se olisi osa laajempaa kansainvälistä konfliktia.” • sotilaallinen uhka näyttää erittäin pieneltä, mutta siihenkin tulee varautua

6. Venäjän supistuva reservi • Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon parlamentaarinen seurantaryhmä 2008: Venäjä ei muodosta Suomelle sotilaallista uhkaa. • Itämeren alueen päällimmäisin turvallisuushuoli esimerkiksi öljy-, kaasu- ja kemikaalikuljetusten lisääntymisen tuomat ympäristöriskit • lähialueiden jännitteet voivat heijastua kiristyneenä ilmapiirinä myös Suomeen • Venäjän puolustusbudjetti kasvanut koko 2000-luvun, mutta käynnissä myös muutos perinteisestä massa-armeijasta pienempään ja tehokkaampaan sotilaalliseen suorituskykyyn.

7. Uhkakuviin vastaaminen • nykyiset uhkakuvat eivät edellytä 350 000 miehen massa-armeijan ylläpitämistä • mikäli Suomi joutuisi hyökkäyksen kohteeksi, vastassa olisi todennäköisemmin aiempia massa-armeijoita pienempiä ja sotilaalliselta suorituskyvyltä tehokkaampia joukkoja • todennäköisin sotilaallinen uhka olisi tällöin ns. strateginen isku • vihreiden mielestä puolustusvoimia tulee kehittää entistä enemmän vastaamaan uusia uhkia ja sodankäynnin muutoksia • pragmaattinen lähtökohta: puolustusvoimien keskityttävä ydintehtäviinsä, ei niinkään toimimaan sotilaallisena kuntokeskuksena

8. Asevelvollisuus Suomessa ja Euroopassa • kehitys Euroopassa kohti ammattimaisempia armeijoita • Euroopassa vain Kreikalla, Kyproksella ja Suomella laaja yleinen miesten asevelvollisuus • Ruotsin siirtyminen ammattiarmeijaan • Saksan päätös luopua asevelvollisuudesta • suurimmassa osassa Euroopan maita ei ole asevelvollisuutta ja noin 10-30 % kutsuttavista käy armeijan

9. Rerservi ja koulutettavat Nykytilanne: reservin koko 350 000, koulutetaan 25 000 varusmiestä/vuosi (38% koko ikäluokasta) Vihreiden tulevaisuuden skenaariot (esimerkkejä): • Reservin koko 150 000, 10 500 varusmiestä/vuosi (16% koko ikäluokasta) • Reservin koko 75 000, 5 300 varusmiestä/vuosi (8% koko ikäluokasta) HUOM! Ikäluokkiin on laskettu molemmat sukupuolet (toisin kuin nykyään, kun tarkoitetaan yleensä vain miehiä käytettäessä termiä ”koko ikäluokka”).

10. Valikoinnin tapa ja kutsuntamenettely • nykyinenkin malli on valikoiva: puolet koko ikäluokasta eli naiset on valikoitu kokonaan pois ja miesikäluokasta noin 70% suorittaa varusmiespalveluksen • nykyinen valikointitapa on tasa-arvon kannalta ongelmallinen • valikointia voi kehittää kutsuntamenettelyn kautta • Suomessa voisi järjestää kutsunnat esimerkiksi Ruotsin mallin mukaan: kutsuntakirje kahden päivän mittaisiin vapaaehtoisiin kutsuntoihin lähetetään kaikille • Norjassa järjestetään koko ikäluokalle ensin nettikutsunnat ja toisessa vaiheessa päivän kutsunnat

11. Valikoinnin tavat • Suomessa asepalveluksen suorittavat tulee valita ensisijaisesti vapaaehtoisista, joista tehdään karsintaa kunto- ja terveysperusteilla ja psykologisilla testeillä • palveluksen koulutuksen sisältöä kehitetään mielekkäämmäksi houkuttelemaan riittävän määrän vapaaehtoisia koulutettavia • asevelvollisten päivärahoja tulee nostaa ja heille tulee myöntää eläkekertymä palvelusajasta • mikäli riittävää määrää palveluskelpoisia ei saada: • kutsuttavat voidaan valita arpomalla TAI • toinen tapa lisätä asepalveluksen valikoivuutta olisi eri tyyppisten tehtävien palveluskelpoisuusluokitusten tarkentaminen siten, että niiden perusteella voitaisiin valita pienempi joukko koulutettavia vuosittain

12. Valikoivuus välimallina • alkuvaiheessa asevelvollisuus voidaan säilyttää naisille vapaaehtoisena, mutta pitkällä aikavälillä vihreät tavoittelevat kaikille vapaaehtoista ja sukupuolineutraalia varusmiespalvelusta • palveluksesta kieltäytyville tulee järjestää mahdollisuus siviili- tai aseettomaan palvelukseen, joita kehitetään tukemaan kriisivalmiuksia (pelastustyöt, tietoturva jne.) • varusmiespalveluksen suorittamisesta ei saa yleistä opintokompensaatiota, mutta armeija voi hyödyntää varusmiesten siviilielämässä hankittua koulutusta ja osaamista • perustuslakiin kirjattu maanpuolustusvelvollisuus jää kriisitilanteiden osalta voimaan

13. Kustannukset • vihreät haluaa vähentää maanpuolustuksen epäsuoria menoja, jotka ovat virallisia kuluja paljon suuremmat • esim. vuonna 2004 puolustukseen kului virallisten tietojen mukaan 1.6% bruttokansantuotteesta, mutta jos huomioidaan varusmiesten menettämät työtulot, luku nousee 2.5 prosenttiin (Panu Poutvaara) • epäsuoria kustannuksia ovat mm. asevelvollisten menettämien työtulojen ja työelämään siirtymisen lykkääntymisen aiheuttamat kansantaloudelliset kustannukset, opintojen viivästyminen ja perheiden taloudellinen tuki varusmiespalvelusta suorittaville • vihreiden mallissa varuskuntien määrää voi vähentää, koska myös koulutettavien määrä vähenee • osa säästyneistä varoista voidaan käyttää varustuksen parantamiseen

14. Kiitos!