Download
vapaaehtoisuudella kohti hyv el m n.
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Vapaaehtoisuudella kohti hyvää elämää PowerPoint Presentation
Download Presentation
Vapaaehtoisuudella kohti hyvää elämää

Vapaaehtoisuudella kohti hyvää elämää

163 Views Download Presentation
Download Presentation

Vapaaehtoisuudella kohti hyvää elämää

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. Vapaaehtoisuudellakohtihyvääelämää Tampere Kevään (!) Tuomas-päivä 2.2.2013 Anne Birgitta Pessi

  2. Vapaaehtoistoiminnan suomalainen maisemakuva tänään ja tulevaisuudessa • Auttamisen tila ja tulevaisuus ylipäätään? • Minun hyvä elämä? • Toiminnan motiivit – sekä kohti onnellisuutta ja terveyttä • Meidän hyvä elämä? • Esim. sosiaalinen liima Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  3. Aikamme haaste arvoille & yhteistoiminnalle Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  4. Onnea! Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  5. Onnea! • Tampereen Tuomas-messun vapaaehtoisuus • Yhdessä; mikä srk on?! • Me • Avoin, jokainen • Yhdessä; pyhää! • Yhdessä; rakkaus! Välittäminen! • Yhdessä; ilo! Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  6. Pessi, HY, 2011

  7. Suomi ja vapaaehtoisuus • Ketkä? • Vapaaehtoisuus? • Mitä? • Missä? Aineisto v. 2001 / Yeung, N=1038 sekä osin v. 2006, 2008, 2011 Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  8. Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen – onko sitä? • Useampi kuin joka kolmas (33-37%) osallistuu johonkin vapaaehtoistoimintaan. • Lisäksi puolet suomalaisista, jotka eivät ole mukana toiminnassa, olisi halukkaita osallistumaan, jos heitä pyydettäisiin. • Osallistumisaktiivisuus ei poikkea juurikaan eri väestöryhmissä. Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  9. Missä mukana? • Eniten osallistutaan urheiluun tai liikuntaan (30%), toiseksi useimmin terveys- ja sosiaalipalveluihin (25%) ja kolmanneksi kasvatusasioihin (22%). • Uskonto ja hengellisyys eritoten nuorilla ja iäkkäillä • (sangen) runsaasti aikaa toimintaan: • lähes 18 h / kk (2001) • n. 10 h/kk (2011) Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  10. ”Vapaaehtoistoiminta” tuo mieleen… Vapaaehtoistoiminta herättää suomalaisissa todella runsaasti erilaisia ja värikkäitä mielleyhtymiä Useimmille suomalaisille (34%) tulee spontaanisti mieleen jokin kohde tai järjestö. Vapaaehtoistoiminnan suurin sarka, urheilu, ei nouse mielikuvissa kovinkaan voimakkaasti esille. Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

  11. - Rinkulat sun muut. - Kaikkea köyhien avustamista. - Kävin naapuria katsomassa. - Joku huumepalvelu. - Vanhuksen ja lapsiperheet tarvitsevat apua ja siinä on nämä vapaaehtoistoiminnat hyviä. - Vähän vanhat, muttei ikäloput, käy auttamassa vielä vanhempia. • - Kahdenlaisia ihmisiä: toiset auttaa, toiset muuten vain hyörii kukkona tunkiolla. • - Humpalla käyntiä. • - Vihreisiin takkeihin puettuja ihmisiä, kaulahuivit, marttyyrejä. - Elämäntapa. - Hauskanpitoa. - Saa tehdä ihan mitä haluaa. Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

  12. v. 2011 35% suomalaisista: Myönteistä, positiivista, hyvä, hieno asia! Mielenkiintoista! 19% suomalaisista Tärkeää, arvokasta, tarpeellista Sitä tarvitaan! • 6% yhteisöllisyyttä, yhteinen hyvä • 5% “Tulee hyvä mieli” • Yhteensä n. 80% myönteisiä 3% “Tehkööt muut” 2% Joku huijaa; hyväksi käyttöä Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

  13. SUKUPUOLIEROJA ? • Miehet hieman enemmän (38/37%) mutta käyttävät naisia vähemmän aikaa (n. 16 / lähes 20 h/kk). • M: talkoot ja varainkeruu, N: palkattomuus, kohde. • M: urheilu, asuinalue-toiminta, maanpuol. ja pelastuspalvelut N: terveys- ja sosiaali-ala, kasvatus • Miehet osallistuvat naisia enemmän vapaamuotoiseen. • M: motiiveissa korostuu ystävien ja tuttavien vaikutus, kiinnostus sekä kansalaisvelvollisuus. N: halu auttaa, into oppia uutta sekä toive tuttavista. • M: ”ei mitään annettavaa”, N: ajanpuute, terveys Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

  14. YLI 50-VUOTIAAT ja ELÄKELÄISET • Jopa lähes 40% osallistuu. Toimintaan käytetään myös eniten aikaa: yli 22 h / kk. • Kiinnostuneita asuinaluetoiminnasta, uskonnollisesta vapaaehtoistyöstä, pelastus-palvelusta sekä terveys- ja sosiaalialoista. • Osallistuvat erityisesti vapaamuotoiseen toimintaan. • Motiiveissa korostuu halu saada uusia tuttavia, auttaa, ideologiset vakaumukset sekä toive säännöllisestä päiväohjelmasta. • Terveydelliset syyt usein esteenä. Silti lähes 40% lähtisi pyydettäessä mukaan. Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

  15. Entäpä uuden sukupolven silmin?(15-24 v.) • Selkeästi useampi kuin joka kolmas (39%). Ja keskimääräistä enemmän aikaa: yli 19 h/kk. • Toimivat erityisesti lasten ja nuorten parissa, uskonnollisissa ryhmissä, ympäristönsuojelussa sekä ihmisoikeus-asioissa. • Motivoi uuden oppimisen halu ja ystävien innostus • Ja auttamiseen motiiveina hyvin vahvat teemat: • Auttaminen on oikein • Tunnen myötätuntoa • Toimisin periaatteitani vastaan, jos en auttaisi • Esteeksi nähdään usein se, ettei ole pyydetty mukaan, ei ole ajateltu asiaa tai toimintamahdollisuuksia. • Pyydettäessä lähes 60% haluaisi lähteä mukaan. Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

  16. Tuttua, pitkäkestoista?Vai hetkellistä, heittäytyvää? Enemmistö (53%) haluaa käyttää itsellä jo olemassa olevia taitoja, kolmannes oppia enemmän uutta * Joka kuudes ei osaa sanoa Toiminnasta kiinnostuneista: * kertaluontoinen, hetkittäinen toiminta 56% esim. keikkavapaaehtoisuus * lyhytkestoinen, projektimainen 46% * pitkäaikainen, sitoutunut (34%) Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

  17. Suomalaiset - auttajakansa • Vapaaehtoistoiminnan ehdottomasti keskeisin motiivi: halu auttaa! AUTTAMISESTA LAAJEMMIN: • Valtaosa (n.70%) kokee auttamisen henkilökohtaisesti tärkeäksi tai hyvin tärkeäksi; 2/3 tärkein arvo • Viimeisen 2 v. aikana autettu runsaasti: • * Sukulaisia 84.8%, Ystäviä 91.1% • * Jotakin tuntematonta ihmistä 85.7% • Reilusti yli puolet: ”Ihmisten tulisi huolehtia nykyistä enemmän toisten hyvinvoinnista” • Kirkon vapaaehtoisuus – missä määrin auttamista? Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  18. Altruismin teot / motiivit • Auttaminen on oikein (80%) • Tunnen myötätuntoa (74.6%) • Auttaminen tuottaa minulle iloa (66.9%) • Toimisin periaatteitani vastaan, jos en auttaisi (63.1%) • Auttaminen on minulle luonteenomaista (56,5%) • Auttajia arvostetaan (23,7%) • Autan jotta minua autettaisiin tulevaisuudessa (27.4%) • Auttaminen on minulle elämäntapa (27,5%)

  19. Hyvä elämä ja vapaaehtoisuus • Yksilöiden taso • Minun hyvä! Esim. onnellisuus! • Yhteiskunnan taso • Meidän hyvä! Yhteisöllisyys! Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  20. Minun hyvä!Mikä tekee minut onnellisiksi? Mikä on minulle henkilökohtaisesti hyvää elämää – eli mitkä elementit sitä edistävät? Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  21. Mikä tekee ihmisen onnellisiksi? • Kontekstuaaliset tekijät: • terveys, perhe, ihmissuhteet, työ • Persoonallisuus: • korkea itsetunto, itsekontrolli, optimismi, ulospäinsuuntautuneisuus, toisten auttaminen • Institutionaaliset tekijät: • uskonto, vapaus, vaikutusmahdollisuudet, • Jonkin verran: taloudelliset tekijät • Ei eroja: tausta (sukupuoli, ikä, koulutus, jne.) Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  22. Onnellisuudenkaikkielementitvahvastiyhteyksissävapaaehtois- javertaistoimintaan! • Lisäksielämänlaadunytimet: • * hyvämieli, ilo • * tyytyväisyys – myösitseen! • * ystävät, tuttavat • * elämänmielekkyys • * toimintakyky, virikkeet • * jopaselkeätterveyshyödyt - eläpidempään! Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  23. Miksi vapaaehtoiseksi? Pääsyy? Kyselytutkimuksista • TÄRKEIN SYY OSALLISTUMISELLE: • 41% halu auttaa • 16% aikaa, halu tehdä hyödyllistä • 9% tuttava pyysi • 8% oppii tuntemaan uusia ihmisiä • 6% olen saanut apua • 5% uskonnollinen vakaumus • 3% oma harrastus tai saan opintosuorituksia/työkokemusta Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  24. Entäpä esteet? • TÄRKEIN SYY OLLA OSALLISTUMATTA • 44% ei aikaa • 13% ei erityistä syytä • 11% ei ole pyydetty mukaan • 5% ei ole tullut ajatelleeksi • 3% en tiedä miten pääsee mukaan • 3% minulla ei ole annettavaa • 1% aiemmat huonot kokemukset • 1% en usko asiaan Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  25. Meitä on hyvin erilaisia – ja samanlaisia  - vapaaehtoisia Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  26. 1. Tekemisenkaipuu • Tyhjä elämäntilanne • Halu kokea merkityksellisyyttä • Kiinnostus sosiaalisista suhteista ja elämänkokemuksista • Avoimet odotukset vapaaehtoistyölle • Konkretia; sitoutuminen Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

  27. 2. Auttamishalu • Arvoista nouseva empatia • Vapaaehtoistyö velvollisuutena • Koko elämän perspektiivi • Vapaaehtoistoiminta vastapainona • Sisäinen motivaatio ja väljät odotukset  sitoutuminen toimintaan Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

  28. 3. Kokeilunhalu • Oma luonne, persoonallisuus • Arvot keskeisiä • Uusien tuttavien ja ystävien kaipuu • Vapaaehtoistyöstä ohjelmarunko arkeen • Sitoutuminen? Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

  29. 4. Ryhmänkaipuu • Tyhjä elämäntilanne ja sosiaalisen verkoston kaipuu • Auttamishalu ja arvot keskeisiä • Halu kanavoida omaa energiaa vapaaehtoistyössä • Sitoutuva! Tosin jos ryhmä löytyykin muualta…? Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

  30. Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  31. Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  32. Saaminen - Antaminen • Mitä vapaaehtois-toiminnasta saadaan? • itsensä toteuttaminen (9) • oman hyvinvoinnin edistäminen (22) • ryhtiä ajankäyttöön (3) • toiminnan antoisuus (11) • tunne, varmuus (25) • työkokemus (2)  (yht.72) • Mitä vapaaehtois-toiminnassa annetaan? • avuntarve, erityisryhmät (27) • halu auttaa ja edistää toisten hyvinvointia (36) • oma luonne (9) • omat elämänkokemukset (8) • toive auttamisen leviämisestä (11) • tuki, vuorovaikutus (10)  (yht.101) Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  33. Jatkuvuus - Uusi • Millä tavoin vapaaehtoistoiminta tarjoaa jatkuvuutta? • aihepiirin tuttuus (7) • elämänkaari, kasvatus (10) • identiteetti (12) • jatkoa palkkatyölle (4) • oman hyvinvoinnin ylläpito (3) • vapaaehtoiskokemukset (9)  (yht.45) • Mitä uutta vapaaehtois-toiminnasta? • aihepiirin kiinnostavuus (7) • elämänpiirin laajentamista (10) • oma muutos (3) • uuden oppiminen, haasteita (10) • vastapainoa (8)  (yht.38) Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  34. Etäisyys - Läheisyys • Millä tavoin vapaaehtoistoiminta voi tarjota etäisyyttä? • epämuodollisuus (3) • riittävä etäisyys (1) • toiminnan joustavuus (7)  (yht.11) • Vapaaehtoistoiminta kanavana läheisyyteen? • ryhmähenki (37) • halu kuulua ryhmään (17) • keskustelut, jutustelu (19) • toiminnan sosiaalisuus (19) • tutustuu ihmisiin (17) • vuorovaikutuksen edistäminen (4)  (yht.113) Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  35. Pohdinta - Toiminta • Millä tavoin vapaaehtoistoiminnassa voi ilmentää arvojaan tai pohdintojaan? • arvot toiminnassa tai taustalla (7) • esikuvat (1) • henkinen kasvu (2) • omien asioiden läpikäyminen/-eläminen (2)  (yht.12) • Vapaaehtoistoimintaan etsimään toiminnallisuutta? • joutoaikaa (10) • tapa jolla toiminta järjestetty (9) • toiminnallisuus, tarjoaa puuhaa (18) • toimintamuodon erityispiirteet (5)  (yht.42) Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  36. Vapaaehtoistoiminta – oppimisenareena!

  37. Pidemmän aikakaaren motivaatio: sitoutuminen • ”Mikä auttaa sinua jaksamaan vapaaehtoistoiminnassa - eli mikä sitouttaa sinut toimintaan pidemmäksi aikaa?” • * toiminnan mielekkyys • * sosiaaliset sidokset • * myönteinen palaute

  38. Tukijasitouttaminen • Miten järjestöissä tuetaan? • virkistystilaisuudet, opastus, koulutus. • Miten sitoutetaan • virkistys, tuki ja toiminnanohjaus (esim. työnohjaus), pienet huomionosoitukset, yhteydenpito, koulutus – joissakin myös palaute. • Lisaksi osassa järjestöjä pyritään tukemaan toiminnan elämänkaarta (hyvä hyvä!) • kehityskeskusteluilla ja muilla keskusteluilla, koulutuksella, tehtävien kierrolla sekä toimintojen ja toimintatapojen kehittämisellä. • ”Työn”ohjauksellisuus…

  39. ”Työnohjauksellisen” otteen viisi kulmakiveä: Ytimessä kannustus ja kiitos • toimijasta ollaan kiinnostuneita: jaksamisestaan, intresseistään, ideoistaan • toimijaa kuunnellaan aidosti; kohdataan, ollaan läsnä, annetaan aikaa • hänen toimintaansa arvostetaan ja kiitetään, ja tämä osoitetaan sanoin ja teoin • hänen omaa erityistä panostusta tarvitaan ja pidetään tärkeänä, ja tämäkin osoitetaan • hänen muutostarpeitaan kuunnellaan; miten toiminta voi elää mukana elämänkaaressa ja muuttuvissa elämäntilanteissa?

  40. Meidän ja muiden hyvä elämä- sosiaalinen liima! Yhteisöllinen toiminta, vapaaehtoisuus  sosiaalinen pääoma (luottamus, verkostot, vastavuoroisuus)  kansalaisyhteiskunta Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  41. Sosiaalinen pääoma: verkostot • Verkostotvapaaehtoistoiminnassaonnellisuudenjahyvänelämänsekäsos.liimanlähteitä • yksilöidenvälisetverkostotverkostot; kukaaneijääyksin • Esim. Tuomas-yhteisettututjaystävät, uudetkontaktitAvoinkirkko-toiminnankautta, ihmisetjoitapääsemmeauttamaan, joiltaoppimaan… • toimijoiden, järjestöjenvälisetverkostot; hyvänjakaminen; resurssit, yhteisetinnovaatiot • Esim. toiset srk, järjestöt, kunnat… Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  42. Pessi, HY, 2011

  43. Esim. julkinen sektori - kansalaistoiminta • Vahva synergia; esim. pohjoismaat • Miksi synergiassa? • * luottamus, tasa-arvo • * solidaarisuuden normi ja malli (erityisesti hoivatyö!) • * yhteisöt voimissaan • * resursseja myös yhteisöllisyyteen (esim. aika) • Samoin – ellei enemmän – srk ja srk-laiset! Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  44. Pessi, HY, 2011

  45. Esim. vertaistuen voima! Pessi, HY, 2011

  46. Vapaaehtois- ja vertaistoiminta laajentaa hyvää elämää • Hyvät teot - ja pelkkä niiden todistaminen - tuovat mielihyvää, hyvää oloa! • Mm. maailmankuvamme ja älyllinen kykymme, luovuutemme laajenee! • Laajeneva, arvokkaampi aika • Pienet teot  valtaisa muutos. Arkinen pyhyys! Pessi, HY, 2011

  47. Vapaaehtois- & vertaistoiminta laajentaa hyvää elämää edelleen • Pienet teot, arkinen hyvä elämä • pieni esimerkki lopuksi: ”ilonpuutostauti”   • ilo lisää todistetusti immuunitehokkuuttamme • Hymy lisää tunnekokemuksiamme (esim. kynä suussa –sarjakuvatesti) • Lapset hymyilevät 400 kertaa päivässä, aikuiset 15 kertaa Pessi, HY, 2011

  48. Kiitos! Antoisanonnellisiahetkiävapaaehtois- javertaistoiminnassa! KaikkeamitäparhaintaTampereentuomas-keväälle! Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki