190 likes | 343 Vues
Mitä elinkeinoelämä odottaa pääkaupunki-seudun joukkoliikennejärjestelmältä? liikennevaliokunnan pj Jorma Haapamäki 19.3.2007. Helsingin seudun kauppakamari. Helsingin seudun elinkeinoelämän yhteinen edunvalvoja Osa kansainvälistä yritysverkostoa Yritysten kehittämispalveluiden tuottaja
E N D
Mitä elinkeinoelämä odottaa pääkaupunki-seudun joukkoliikennejärjestelmältä?liikennevaliokunnan pj Jorma Haapamäki 19.3.2007
Helsingin seudun kauppakamari • Helsingin seudun elinkeinoelämän yhteinen edunvalvoja • Osa kansainvälistä yritysverkostoa • Yritysten kehittämispalveluiden tuottaja • Pohjoismaiden suurin kauppakamari • Perustettu 1917 • Yli 6300 jäsentä • 350 yritysjohtajaa luottamustehtävissä • 44 henkeä palveluksessa, konsernissa 180 • puheenjohtaja Arto Hiltunen, HOK-Elanto • toimitusjohtaja Heikki J. Perälä Kauppakamarin toiminta perustuu kauppakamarilakiin.
Ranking of the selection criteria for an investment location (Ernst & Young 2006) • Transport and logistic infrastructures • Labour costs • Potential productivity increase • Telecommunication infrastructures • Transparency and stability of political, legal and regulatory environment • Corporate taxation • Local labour skills level
LIIKENNEJÄRJESTELMÄN HAASTEITA ELINKEINOELÄMÄN NÄKÖKULMASTA • Helsingin metropolialueen ja yrityselämän kilpailukyvyn säilyttäminen ja kehittyminen • maankäytön ja kaupunkiseutujen hajaantuminen • liikenteen ruuhkautuminen hajaantumisen seurauksena • asuntopolitiikan, palveluiden ja liikennejärjestelmän yhteydestä huolehtiminen • joukkoliikenteen painottaminen • maankäytön kehittyminen edellyttää suurempia panostuksia liikennejärjestelmään
JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄ • Hyvin toimiva ja kattava joukkoliikenne on myös yritysten etu. • Liikennejärjestelmä on kokonaisuus, jota pitää kehittää tasapuolisesti. Elinkeinoelämän kilpailukyvyn ylläpitäminen ja parantaminen edellyttää kaikkien vaihtoehtoisten kulku- ja kuljetusmuotojen - niin joukko-, henkilöauto- kuin tavaraliikenteenkin - sujuvuutta. • Joukkoliikenteen suosiota tulee lisätä palvelujen houkuttelevuutta parantamalla – ei muita liikennemuotoja rajoittamalla tai niiden maksurasitusta lisäämällä.
Liikenteen suunnittelussa on kysymys paljon muustakin kuin vain liikenteestä: asuntojen, palvelujen ja työpaikkojen sijainnista, alueiden ja yritysten kilpailukyvystä. • Suomessa on vain yksi kansainvälisesti kilpailukykyinen metropolialue, jonka kilpailukyvyn parantaminen on koko maan menestymisen kannalta ratkaisevan tärkeää.
Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on pitkällä tähtäimellä paras ja vaikuttavin keino joukkoliikenteen kulkutapaosuuden säilyttämiseksi ja nostamiseksi. Asumisen kalleus ja pääkaupunkiseudun niukat asumismuotojen vaihtoehdot ajavat ihmisiä asumaan yhä kauemmaksi työpaikoista, mikä johtaa pendelöinnin lisääntymiseen ja yhä pidempiin ja hankalampiin työmatkoihin. • Eheyttäminen edellyttää paitsi kuntien sisäisen myös kuntien välisen maankäytön ja liikennesuunnittelun entistä tiiviimpää yhteistyötä • Uusia asuinalueita tulee suunnitella hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle
Helsingin työssäkäyntialueen poikittaiset joukkoliikenneyhteydet ovat huonot, mikä aiheuttaa runsaasti ongelmia myös yrityksille. Esimerkiksi vuorotyötä tekevien työntekijöiden on usein käytännössä mahdotonta käydä töissä julkisilla liikennevälineillä. • Ottaen huomioon, että pääkaupunkiseudun liikenteen kasvun ennustetaan kohdistuvan tulevaisuudessa pääosin poikittaiseen liikenteeseen, tulee poikittaisen joukkoliikenteen tarjontaa huomattavasti lisätä. • Liityntäpysäköintimahdollisuuksia on myös lisättävä.
Valtion panostusta Helsingin talousalueen infrastruktuurihankkeisiin on lisättävä. Liikenneinvestointien lähtökohtana pitää olla yhteiskunnan varojen mahdollisimman tehokas käyttö, jolloin etusijalle asetetaan kustannustehokkaat hankkeet aluepoliittisten näkökulmien sijasta. Valtion tulee rahoittaa koko maata hyödyttävät hankkeet täysimääräisesti myös tällä alueella.
PLJ 2007 Kauppakamari pitää PLJ-suunnitelmaa seudun elinkeinoelämän kannalta erittäin tärkeänä. Toimiva liikennejärjestelmä voi syntyä vain seudun kuntien tiiviin yhteistyön tuloksena. Tosiasiallinen työssäkäyntialue on jo huomattavasti pääkaupunkiseutua laajempi. Seuraava liikennejärjestelmäsuunnitelma tuleekin laatia koko työssäkäyntialueen kattavaksi.
Pitkällä tähtäimellä tulee myös harkita YTV-alueen laajentamista, mikä mahdollistaisi pääkaupunkiseutua huomattavasti laajemman työssäkäyntialueen joukkoliikenteen suunnittelun yhtenä kokonaisuutena sekä alueen lippujärjestelmän yhtenäistämisen. • Joukkoliikenteen suosion lisäämiseen tarvittavia taloudellisia resursseja on erityisesti pääkaupunkiseudulla etsittävä ensisijaisesti joukkoliikenneorganisaatioiden päällekkäisyyksiä purkamalla ja toimintoja tehostamalla.
Helsingin metropoli, ulkoiset yhteydet • Lentokentän ja –yhteyksien kehittäminen • Vuosaaren sataman käynnistäminen • Maantieyhteydet kuntoon 2008/2009 • Liikenteen keskittäminen • Palvelukykyiset logistiikkakeskukset • E 18 moottoritieksi Turusta Pietariin ja Moskovaan • Nopea ratayhteys Pietariin • Maltin säilyttäminen liikenteen verotuksessa
JOUKKOLIIKENNE • infra • toiminta, palvelukyky • tariffit